Ajankohtaista

Ajankohtaista-osiosta löydät ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia aikajärjestyksessä. Osioon on koottu suomalaisten tutkimuslaitosten, yliopistojen, ministeriöiden sekä muun julkishallinnon tutkimus-, politiikka- ja tapahtumatiedotteita.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »

Vihreän julkisen talonrakentamisen opas valmisteilla

Ympäristöministeriön vihreän julkisen talonrakentamisen opas on lähtenyt lausunnoille. Opas sisältää tarkat kriteerit vähähiiliseen rakentamiseen ja suosituksia, joilla voidaan pienentää rakentamisen ympäristövaikutuksia. Hankintaoppaan ja -kriteerien avulla julkisin varoin toteutetut rakennukset halutaan nostaa vähähiilisen rakentamisen tiennäyttäjiksi.

Lue lisää

Se mikä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää arktisille alueille

WMO:n lanseeraaman polaarivuoden tavoitteena on parantaa polaarialueilla olevaa säähavaintoverkostoa ja saada näin lisätietoa alueen säästä ja ilmastosta. Polaarialueiden muutokset vaikuttavat koko maapallon ilmastoon. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa polaarialueilla.

Lue lisää

Kunnilla on monia vaihtoehtoja edistää vähäpäästöistä liikkumista

Suomen ympäristökeskuksen Policy Brief johdattaa kestäviin liikkumisratkaisuihin ja antaa suosituksia kasvavien kaupunkiseutujen päätöksentekijöille. Kuntien päätökset vaikuttavat joukkoliikenteen edellytyksiin ja kevyen liikenteen sekä vähäpäästöisten kulkuneuvojen yleistymiseen. Kestävä arkiliikkuminen edesauttaisi myös kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Lue lisää

Suomen arktista osaamista tarvitaan jatkossa yhä pohjoisempana

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomelle toukokuussa. Suomella on hallussaan paljon tietoa ja kokemusta arktisesta alueesta, sen erityispiirteistä ja siellä tapahtuvasta rajusta ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä matkailu, kalastus ja meriliikenne Arktisella alueella luovat kysyntää ympäristön havainnoinnille ja siihen liittyville palveluille.

Lue lisää

Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat

YK:n ilmastosopimuksen alaiset neuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 8.–18.5.2017. Kokouksen päämääränä on vauhdittaa Pariisin sopimuksen toimeenpanoa. Erityisesti tavoitteena on kehittää päästövähennystoimien seurantaa, läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, sillä Pariisin sopimuksen ensimmäinen väliarviointi on vuonna 2018.

Lue lisää

Kerro mielipiteesi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) luonnoksesta. Lausuntoja voi antaa 31.5.2017 asti lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Suunnitelma laaditaan nyt ensimmäistä kertaa ja se esittää, miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, rakennusten lämmityksessä ja jätehuollossa.

Lue lisää

Maatalouden päästöt pysyivät ennallaan

Maataloussektorin päästöt ovat pysyneet nykytasolla jo yli 10 vuotta. Maankäytön ja metsätalouden nielu kattaa 47 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Metsämaan nielua ovat pienentäneet hakkuumäärien kasvu. Luonnonvarakeskus (Luke) on laskenut maa- ja metsätalouden sekä maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien arviot vuosille 1990–2015.

Lue lisää

Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt maapallon kasvillisuuden kasvua

Uusi tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen myötä maapallon kasvien kyky sitoa hiiltä on kasvanut jopa kolmanneksella 1900-luvun alun jälkeen. Kasvit ja maaperä sitovat tällä hetkellä itseensä noin neljäsosan fossiilisten polttoaineiden päästöistä. Ilmastonmuutoksen haitalliset seuraukset kumoavat kuitenkin kasvituotannon lisääntymisen tuoman hyödyn. On myös viitteitä siitä, että hiilidioksidin lannoitusefekti on vaimenemassa.

Lue lisää

Suon kehityshistoriasta voidaan päätellä ilmastonmuutoksen vaikutuksia

Eteläsuomalaisen suon kehitystä ja ilmastovaikutuksia tutkittiin sen synnystä alkaen ja havaittiin, että metaanipäästöjen ja metsäpalojen vapauttaman hiilidioksidin vuoksi suo lämmitti ilmastoa 7000 vuoden ajan. Vasta suotyypin muuttuminen sarasuosta kohosuoksi muutti ilmastovaikutuksen viilentäväksi.

Lue lisää

Muuttuva ilmasto ja vesistöjen rehevöityminen säätelevät vesilintukantoja

Talviset sääolot ja pesimäympäristön laatu vaikuttavat Suomessa pesivien vesilintujen määriin. Lyhyellä tähtäimellä lämpenevä ilmasto saattaa suosia vesilintuja, sillä leudot talvet pienentävät niiden talvikuolleisuutta. Ilmastonmuutos voi kuitenkin lisätä vesistöjen rehevöitymistä ja heikentää elinaluetta, jolloin haitta ylittää lämpimämpien talvien sorsille tuoman hyödyn.

Lue lisää

Ilmastonmuutos kuivattaa maaperää Euroopassa

Maaperän pintakerros, josta kasvit pääasiassa saavat vetensä, muuttuu tämän vuosisadan aikana kuivemmaksi lähes kaikkialla Euroopassa. Syynä tähän ovat muun muassa sademäärien väheneminen sekä kohoavat lämpötilat, jotka lisäävät veden haihtumista maasta. Kuivempi maaperä voi pienentää satoja maataloustuotannossa ja lisätä metsäpalojen ja tuhohyönteisten aiheuttamia vahinkoja metsissä.

Lue lisää

Euroopan metsätuhot ovat kasvaneet vuoden 1990 jälkeen

Kaikkein voimakkaimpien myrskyjen aiheuttamat metsätuhomäärät Euroopassa ovat kasvaneet hyppäyksenomaisesti vuoden 1990 jälkeen. Syyksi arvellaan ilmastonmuutosta. Tuulen puuskat ylittävät 42 m/s aiempaa laajemmilla alueilla. Katastrofaaliset myrskyt ovat pahentuneet erityisesti talvikuukausina, kun taas voimakkaimpien syysmyrskyjen voima on vähentynyt vuoden 1990 jälkeen.

Lue lisää

Hinku-kunnat vähentäneet ilmastopäästöjään lähes kolmanneksen kahdeksassa vuodessa

Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston kuntien päästöt laskivat keskimäärin 29 prosenttia vuosina 2007–2015. Eniten päästöjään vähensivät Ii, Kitee, Lieksa, Lohja ja Rauma. Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Hinku-verkostoon kuuluu 36 kuntaa.

Lue lisää

Sään ääri-ilmiöihin on varauduttava liikenteessä paremmin

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärisääilmiöt ovat uusi uhka ikääntyville liikennejärjestelmille. Se edellyttää, että sääriskeihin on varauduttava nykyistä paremmin. Näin todetaan OECD:n International Transport Forumin julkaisussa. Raportti sisältää yhdeksän strategista toimenpidettä, jotka suositellaan otettavaksi mukaan OECD-maiden liikenne- ja infrapolitiikan sisältöihin. Suomen osalta raportin pääkirjoittaja oli Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Lue lisää

Pohjoisessa Fennoskandiassa erityisesti keväiden lämpötilat ovat kohonneet

Tuoreen tutkimuksen mukaan keväät ja syksyt ovat lämmenneet huomattavasti pohjoisilla alueilla viimeisen sadan vuoden aikana. Sään lämpimät ääri-ilmiöt ovat yleistyneet, mutta kylmät ääri-ilmiöt harvinaistuneet. Ilmasto lämpenee pohjoisilla alueilla maapallon keskimääräistä lämpenemistä huomattavasti nopeammin.

Lue lisää

Sopeutumisen tila 2017 -raportti ohjaa luonnonvara-alaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Luonnonvarakeskuksen uusi raportti listaa kattavan keinovalikoiman, jolla luonnonvara-ala voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Raporttiin on kartoitettu ja listattu sopeutumiskeinot maa-, metsä-, kala-, riista- ja porotaloudelle. Siinä painotetaan, että osa muutoksista on väistämättömiä, ja niihin on taloudellisesti kannattavinta sopeutua ennakkoon. Jos toimet ajoitetaan oikein, Suomi voi hyötyä muuttuvasta ilmastosta.

Lue lisää

Policy brief kunnille sää- ja ilmastoriskien hallitsemiseksi

Sää- ja ilmastoriskit voivat toteutuessaan vahingoittaa kuntien toimintakykyä ja niiden asukkaiden hyvinvointia. Siksi kunnissa kannattaa arvioida sää- ja ilmastoriskejä systemaattisesti. Ilmatieteen laitoksen koordinoima ELASTINEN-hanke on tehnyt aiheesta kunnille suunnatun tiiviin tietopaketin.

Lue lisää

WMO julkaisi Maailman ilmatieteen päivänä uuden Pilviatlaksen

Maailman ilmatieteen järjestö WMO on julkaissut Maailman ilmatieteen päivänä 23.3.2017 uuden version kansainvälisestä Pilviatlaksesta digitaalisessa muodossa. Atlaksesta löytyy satoja erilaisia pilvikuvia ja vasta hiljattain luokiteltuja uusia pilvityyppejä. Pilvet ovat keskeisessä roolissa sään ennustamisessa ja koko ilmastojärjestelmässä. Pilviin liittyy myös suurimmat ilmastonmuutoksen epävarmuudet.

Lue lisää

Uusia arvioita käytettävissä olevalle hiilibudjetille

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon hiilidioksidia ilmakehään voidaan enimmillään päästää, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaiseksi. Tulosten mukaan tavoitteeseen päästäisiin noin 5000 gigatonnin kokoisella hiilidioksidibudjetilla.

Lue lisää

EU:ssa sovittiin päästökauppadirektiivin uudistamisesta

EU:n ympäristöministerit hyväksyivät uudistukset 28.2. Muutos koskee päästökaupan neljättä kautta eli vuosia 2021–2030. Päästökauppajärjestelmä uudistuu nyt niin, että se tukee paremmin Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n vuodelle 2030 asettaman 40 prosentin päästövähennystavoitteen toteutumista.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »