Ajankohtaista

Ajankohtaista-osiosta löydät ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia aikajärjestyksessä. Osioon on koottu suomalaisten tutkimuslaitosten, yliopistojen, ministeriöiden sekä muun julkishallinnon tutkimus-, politiikka- ja tapahtumatiedotteita.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »

Järvimuta paljastaa ilmastossa tapahtuneita muutoksia

Ympäristö ja ilmasto vaikuttavat järvien pohjiin kerrostuvan mudan eli sedimentin ominaisuuksiin. Järvimuta voi parhaimmillaan paljastaa syitä ilmastossa tapahtuneiden vaihteluiden taustalla. Järvistä kairattujen sedimenttinäytteiden muutoksia tulkitsemalla tutkijat voivat rekonstruoida tuhansia vuosia sitten ilmastossa tapahtuneiden muutosten suuruutta, nopeutta ja kestoa. Turun yliopistoon väitöskirjan tehnyt Saija Saarni tutki viiden Keski- ja Itä-Suomessa sijaitsevan järven sedimenttinäytteitä.

Lue lisää

Metsätuhoriskit lisääntyvät maapallolla ilmaston muuttuessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti metsätuhoihin. Todennäköisesti kuivuustuhot, metsäpalot, myrskyt, tuhohyönteiset ja sienitaudit yleistyvät ja voimistuvat tulevaisuudessa. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos lisää eri metsätuhojen aiheuttamia vaikutuksia erityisesti pohjoisen havupuumetsissä.

Lue lisää

Anna palautetta ilmastonmuutosaineistojen käytettävyydestä

Ilmatieteen laitoksen koordinoima EU-hanke selvittää mm. sitä, miten ilmastoskenaariodata tulisi tuoda kaikkien käyttöön mahdollisimman helpolla ja sopivalla tavalla käyttötarkoituksen mukaan. Osallistumalla kyselyyn voit sanoa painavan sanan ja toivoa parannusta ilmastoskenaarioaineistojen saatavuuteen.

Lue lisää

Ikiroudan sulaminen lisää typpioksiduulin vapautumista pohjoisista soista

Itä-Suomen yliopiston johtama tutkijaryhmä on havainnut, että ikiroudan sulaminen voi johtaa suuriin typpioksiduulipäästöihin pohjoisista soista. Typpioksiduuli eli dityppioksidi (N2O) on voimakas kasvihuonekaasu, joka lämmittää ilmastoa massayksikköä kohden 300 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi (CO2). Alueet, joilta typpioksiduulin vapautuminen ikiroudan sulamisen seurauksena on todennäköistä, kattavat jopa neljäsosan arktisesta alueesta.

Lue lisää

Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava hyvän sään aikana

Uusi raportti kokoaa yhteen Suomelle tärkeimpiä sopeutumisen teemoja. Raportissa esitellään keskeisimmät indikaattorit, joilla voidaan seurata ilmastonmuutokseen sopeutumista kansallisella tasolla. Ne tarjoavat tietoa yhteiskunnan sopeutumisen tilasta ja viestivät eri toimijoille ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeydestä.

Lue lisää

Keskeiset tutkijat yksimielisiä metsien käytön ilmastovaikutuksista

Tutkimuksen viestit metsien käytön ilmastovaikutuksista on koettu ristiriitaisiksi. Suomen ilmastopaneelin selvitys kuitenkin osoittaa, että keskeiset metsäalaan perehtyneet suomalaiset tutkijat ovat varsin yksimielisiä olennaisista biotalouden kestävyyteen liittyvistä väittämistä. Metsien hyödyntämisen tulisi perustua tutkittuun tietoon ja sen pohjalta tehtäviin päätöksiin.

Lue lisää

Vihreän julkisen talonrakentamisen opas valmisteilla

Ympäristöministeriön vihreän julkisen talonrakentamisen opas on lähtenyt lausunnoille. Opas sisältää tarkat kriteerit vähähiiliseen rakentamiseen ja suosituksia, joilla voidaan pienentää rakentamisen ympäristövaikutuksia. Hankintaoppaan ja -kriteerien avulla julkisin varoin toteutetut rakennukset halutaan nostaa vähähiilisen rakentamisen tiennäyttäjiksi.

Lue lisää

Se mikä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää arktisille alueille

WMO:n lanseeraaman polaarivuoden tavoitteena on parantaa polaarialueilla olevaa säähavaintoverkostoa ja saada näin lisätietoa alueen säästä ja ilmastosta. Polaarialueiden muutokset vaikuttavat koko maapallon ilmastoon. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa polaarialueilla.

Lue lisää

Kunnilla on monia vaihtoehtoja edistää vähäpäästöistä liikkumista

Suomen ympäristökeskuksen Policy Brief johdattaa kestäviin liikkumisratkaisuihin ja antaa suosituksia kasvavien kaupunkiseutujen päätöksentekijöille. Kuntien päätökset vaikuttavat joukkoliikenteen edellytyksiin ja kevyen liikenteen sekä vähäpäästöisten kulkuneuvojen yleistymiseen. Kestävä arkiliikkuminen edesauttaisi myös kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Lue lisää

Suomen arktista osaamista tarvitaan jatkossa yhä pohjoisempana

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomelle toukokuussa. Suomella on hallussaan paljon tietoa ja kokemusta arktisesta alueesta, sen erityispiirteistä ja siellä tapahtuvasta rajusta ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä matkailu, kalastus ja meriliikenne Arktisella alueella luovat kysyntää ympäristön havainnoinnille ja siihen liittyville palveluille.

Lue lisää

Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat

YK:n ilmastosopimuksen alaiset neuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 8.–18.5.2017. Kokouksen päämääränä on vauhdittaa Pariisin sopimuksen toimeenpanoa. Erityisesti tavoitteena on kehittää päästövähennystoimien seurantaa, läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, sillä Pariisin sopimuksen ensimmäinen väliarviointi on vuonna 2018.

Lue lisää

Kerro mielipiteesi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) luonnoksesta. Lausuntoja voi antaa 31.5.2017 asti lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Suunnitelma laaditaan nyt ensimmäistä kertaa ja se esittää, miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, rakennusten lämmityksessä ja jätehuollossa.

Lue lisää

Maatalouden päästöt pysyivät ennallaan

Maataloussektorin päästöt ovat pysyneet nykytasolla jo yli 10 vuotta. Maankäytön ja metsätalouden nielu kattaa 47 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Metsämaan nielua ovat pienentäneet hakkuumäärien kasvu. Luonnonvarakeskus (Luke) on laskenut maa- ja metsätalouden sekä maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien arviot vuosille 1990–2015.

Lue lisää

Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt maapallon kasvillisuuden kasvua

Uusi tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen myötä maapallon kasvien kyky sitoa hiiltä on kasvanut jopa kolmanneksella 1900-luvun alun jälkeen. Kasvit ja maaperä sitovat tällä hetkellä itseensä noin neljäsosan fossiilisten polttoaineiden päästöistä. Ilmastonmuutoksen haitalliset seuraukset kumoavat kuitenkin kasvituotannon lisääntymisen tuoman hyödyn. On myös viitteitä siitä, että hiilidioksidin lannoitusefekti on vaimenemassa.

Lue lisää

Suon kehityshistoriasta voidaan päätellä ilmastonmuutoksen vaikutuksia

Eteläsuomalaisen suon kehitystä ja ilmastovaikutuksia tutkittiin sen synnystä alkaen ja havaittiin, että metaanipäästöjen ja metsäpalojen vapauttaman hiilidioksidin vuoksi suo lämmitti ilmastoa 7000 vuoden ajan. Vasta suotyypin muuttuminen sarasuosta kohosuoksi muutti ilmastovaikutuksen viilentäväksi.

Lue lisää

Muuttuva ilmasto ja vesistöjen rehevöityminen säätelevät vesilintukantoja

Talviset sääolot ja pesimäympäristön laatu vaikuttavat Suomessa pesivien vesilintujen määriin. Lyhyellä tähtäimellä lämpenevä ilmasto saattaa suosia vesilintuja, sillä leudot talvet pienentävät niiden talvikuolleisuutta. Ilmastonmuutos voi kuitenkin lisätä vesistöjen rehevöitymistä ja heikentää elinaluetta, jolloin haitta ylittää lämpimämpien talvien sorsille tuoman hyödyn.

Lue lisää

Ilmastonmuutos kuivattaa maaperää Euroopassa

Maaperän pintakerros, josta kasvit pääasiassa saavat vetensä, muuttuu tämän vuosisadan aikana kuivemmaksi lähes kaikkialla Euroopassa. Syynä tähän ovat muun muassa sademäärien väheneminen sekä kohoavat lämpötilat, jotka lisäävät veden haihtumista maasta. Kuivempi maaperä voi pienentää satoja maataloustuotannossa ja lisätä metsäpalojen ja tuhohyönteisten aiheuttamia vahinkoja metsissä.

Lue lisää

Euroopan metsätuhot ovat kasvaneet vuoden 1990 jälkeen

Kaikkein voimakkaimpien myrskyjen aiheuttamat metsätuhomäärät Euroopassa ovat kasvaneet hyppäyksenomaisesti vuoden 1990 jälkeen. Syyksi arvellaan ilmastonmuutosta. Tuulen puuskat ylittävät 42 m/s aiempaa laajemmilla alueilla. Katastrofaaliset myrskyt ovat pahentuneet erityisesti talvikuukausina, kun taas voimakkaimpien syysmyrskyjen voima on vähentynyt vuoden 1990 jälkeen.

Lue lisää

Hinku-kunnat vähentäneet ilmastopäästöjään lähes kolmanneksen kahdeksassa vuodessa

Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston kuntien päästöt laskivat keskimäärin 29 prosenttia vuosina 2007–2015. Eniten päästöjään vähensivät Ii, Kitee, Lieksa, Lohja ja Rauma. Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Hinku-verkostoon kuuluu 36 kuntaa.

Lue lisää

Sään ääri-ilmiöihin on varauduttava liikenteessä paremmin

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärisääilmiöt ovat uusi uhka ikääntyville liikennejärjestelmille. Se edellyttää, että sääriskeihin on varauduttava nykyistä paremmin. Näin todetaan OECD:n International Transport Forumin julkaisussa. Raportti sisältää yhdeksän strategista toimenpidettä, jotka suositellaan otettavaksi mukaan OECD-maiden liikenne- ja infrapolitiikan sisältöihin. Suomen osalta raportin pääkirjoittaja oli Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »