Ajankohtaista

Ajankohtaista-osiosta löydät ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia aikajärjestyksessä. Osioon on koottu suomalaisten tutkimuslaitosten, yliopistojen, ministeriöiden sekä muun julkishallinnon tutkimus-, politiikka- ja tapahtumatiedotteita.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »

Lumen varhainen sulaminen lisää hiilidioksidin sitoutumista metsiin

Pohjoisten havumetsien fotosynteesi on aikaistunut viimeisten noin 40 vuoden aikana noin 8 päivällä keväisin. Näiden metsien perustuotannon arvioitiin kasvaneen vuoden alkupuoliskolla 4–6 prosenttia kymmenessä vuodessa. Se on huomattava lisäys globaalissa hiilinielussa, joka rajoittaa osaltaan ilmaston lämpenemistä. Tutkimuksessa yhdistettiin lumen sulamista koskevia satelliittitietoja ja hiilidioksidimittauksia.

Lue lisää

Ilmastomalleilla ongelmia napa-alueitten suhteellisten kosteuksien kuvaamisessa

Tutkimuksen mukaan monissa ilmastonmuutosmalleissa maanpinnan läheisen ilmakerroksen suhteellisissa kosteuksissa esiintyy epärealistisia arvoja. Ongelma koskee kuitenkin ainoastaan korkeita leveysasteita ja vaivaa sielläkin etupäässä talvipuolella vuotta. Ongelma ei vaikuta millään tavalla mallien tuottamiin lämpötilojen ja sademäärien ennusteisiin.

Lue lisää

Spektrikirjasto kertoo, miten pohjoisen puut heijastavat auringon säteilyä

Aalto-yliopiston spektrilaboratorion tutkijat ovat keränneet spektrikirjaston pohjoisen havumetsävyöhykkeen puulajien heijastusominaisuuksista. Mitattuja spektrejä voidaan hyödyntää metsien ilmastovaikutusten arvioinnissa. Niiden avulla voidaan esimerkiksi tarkastella eri puulajien merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tai kiihdyttämisessä. Käytännössä enemmän heijastavia puulajeja voitaisiin suosia ilmastoa viilentävien vaikutusten lisäämiseksi.

Lue lisää

Suomen linnusto muuttuu voimakkaasti ilmastonmuutoksen ja maankäytön seurauksena

Tuoreen tutkimuksen mukaan 235 Suomessa pesivästä lintulajista 87 lajin levinneisyysalue on laajentunut ja 82 lajin pienentynyt. Monien lajien esiintymiseen on vaikuttanut kielteisesti maankäyttö, kuten metsä- ja maatalous sekä vesistöjen rehevöityminen. Pohjoiset lajit, kuten tunturialueiden linnut, ovat vähentyneet ilmaston lämmetessä. Niiden levinneisyysalueet ovat myös siirtyneet voimakkaasti pohjoista kohti.

Lue lisää

Vähähiilisyyden kriteereitä pilotoidaan julkisissa rakennushankkeissa

Ympäristöministeriö on julkaissut kattavan ohjeistuksen ja kriteerit vähähiiliseen rakentamiseen. Uudet työvälineet otetaan ensin pilottikäyttöön julkisissa rakennushankkeissa. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Lue lisää

Pohjoinen maisema mullistuu ilmaston lämmetessä

Routiminen, palsasuot ja lumen painanteet katoavat lähes kokonaan pohjoisten alueiden maisemasta ilmaston lämmetessä. Tämä heijastuu myös kasvillisuuteen ja alueen luonnon monimuotoisuuteen, sillä monia harvinaisia kasveja esiintyy lähes yksinomaan routivassa pintamaassa tai lumen viipymäalueilla.

Lue lisää

Hallitus on hyväksynyt keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman

Hallitus hyväksyi 14.9.2017 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman vuoteen 2030. Suunnitelman nimi on ”Kohti ilmastoviisasta arkea”, ja se linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökauppaan kuulumattomilla sektoreilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Suunnitelma annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa asian käsittelyn syksyllä.

Lue lisää

Mustan hiilen päästöt tulisi huomioida erityisesti arktisilla alueilla

Noki eli musta hiili on metaanin ohella tärkein ilmastoon vaikuttava lyhytikäinen yhdiste. Mustaa hiiltä syntyy epätäydellisen palamisen tuloksena. Musta hiili kiihdyttää ilmastonmuutosta imemällä auringonvaloa itseensä, jolloin se muun muassa lämmittää ilmakehää ja nopeuttaa lumen ja jään sulamista erityisesti arktisilla alueilla. Mustan hiilen päästövähennykset ovat yksi keino hillitä ilmastonmuutosta – mutta vain lyhyellä tähtäimellä.

Lue lisää

Pellonkäytön optimoinnilla maatalouden päästöt pienemmiksi

Luonnonvarakeskuksen koordinoima OPAL-Life-hanke tutkii, miten peltojen käytön optimoinnilla voidaan vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja pienentää saatujen ja potentiaalisten satojen välisiä kuiluja. Tutkimus- ja kehitystyötä tuetaan joukkoistamisella eli kuka vain voi antaa ideoita kehittää maataloutta kestävämpään suuntaan. Joukkoistamisalusta on auki 20.9. saakka.

Lue lisää

Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomeen eri tavoin eri vuodenaikoina. Talvet muuttuvat selvästi lämpimämmiksi ja sateisemmiksi, kun taas kesäisin muutokset jäävät pienemmiksi. Ilmastonmuutoksen edetessä korkeat äärilämpötilat käyvät aina vain todennäköisemmiksi samalla kun kylmät ääripäät harvinaistuvat. Ilmaston muuttuessa sen vuosienvälinen vaihtelevuus kuitenkin säilyy.

Lue lisää

Ilmastonmuutos on vaikuttanut tulvien ajankohtiin Euroopassa

Kansainvälinen tutkimus osoittaa selvän yhteyden tulvien ja ilmaston muuttumisen välillä Euroopassa. Tulvat ovat aikaistuneet tietyillä alueilla ja myöhentyneet toisilla. Esimerkiksi Iso-Britannian ja Saksan pohjoisosissa tulvat ovat viime vuosikymmeninä ajoittuneet noin kaksi viikkoa myöhempään ajankohtaan, kun taas Baltian maissa ja Suomen etelä- ja länsirannikolla tulvat ovat aikaistuneet.

Lue lisää

Väitös: Metsäpalot ja tykkylumi uhkaavat Suomen metsiä tulevaisuudessa

ti 22.8. 12:00, Kumpulan kampus, Helsinki

Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtosen väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa kahteen Suomen metsiä uhkaavaan riskiin: metsäpaloihin ja puiden raskaisiin tykkylumikuormiin. Tulevaisuudessa metsäpalojen riski kohoaa. Lumituhojen riski pienenee Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta idässä ja pohjoisessa se saattaa kasvaa. Ilmastollisia riskejä voidaan kuitenkin vähentää asianmukaisella metsien hoidolla.

Lue lisää

Liikenteen päästötietoja on päivitetty – mukana myös sähköautot ja metro

LIPASTO Yksikköpäästöt -tietokanta on uudistunut. Tietokannan sisältämien päästökertoimien avulla voidaan laskea tie-, raide-, vesi-, ilma- ja muun liikenteen energiankäyttöä ja päästöjä. Järjestelmä sisältää päästökertoimet myös uusimmille kulkuvälineille, kuten Euro 6 -päästöluokan ajoneuvoille, sähköautoille, Sm5-lähijunille eli Flirteille sekä metrolle.

Lue lisää

Päästökauppadirektiivin uudistamisen vaikutuksia Suomelle on selvitetty

Päästökauppadirektiiviin on ehdotettu muutoksia neljännelle päästökauppakaudelle 2021-2030. Nämä muutokset vaikuttavat Suomen teollisuus- ja energiasektoreihin merkittävästi, jos päästöoikeuden hinta nousee. Suurin vaikutus suomalaiselle teollisuudelle muodostuu siitä, että päästöoikeuden hinta siirtyy sähkön hintaan. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön kustannukset kasvavat, jolloin uusiutuvien energialähteiden käytön kannattavuus paranee.

Lue lisää

Ilmastosuunnitelmalla kohti kestävää vähähiilistä yhteiskuntaa

Ilmastolain edellyttämän keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutukset on arvioitu. Vaikutusarvion perusteella suurin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali on liikenteessä. Vaikka päästövähennystoimiin liittyy kustannuksia KAISUn toimet eivät juurikaan vaikuta kansantuotteen kasvuun.

Lue lisää

Merenkulun kansainvälisen ilmasto- ja ympäristösääntelyn tulevia vaikutuksia Suomen elinkeinoelämälle selvitetty

Nykyinen kansainvälinen ympäristösääntely aiheuttaa Suomen meritse tapahtuvalle ulkomaankaupalle vuosina 2020–2025 kustannuksia 25–40 miljoonaa euroa vuodessa (noin 0,1–0,2 % suomalaisyritysten logistiikkakustannuksista). Mikäli kasvihuonekaasupäästöjä rajoitettaisiin päästökaupalla, se nostaisi vuosikustannuksia lisäksi noin 25–30 miljoonalla eurolla. Sääntelymuutokset synnyttävät myös merkittävät markkinat alusten päästöjä ja energiankulutusta vähentäville ratkaisuille.

Lue lisää

Selvitys rakennusten hiilijalanjäljen vähentämisestä on valmistunut

Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen tiekartasta, jolla vähennetään rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä. Tiekartan tavoitteena on myös edistää Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita.

Lue lisää

Pilvien ja aerosolihiukkasten vuorovaikutuksen tutkimuksessa otettiin uusi edistysaskel

Tuoreen tutkimuksen mukaan pilvien tiivistymisytiminä toimivivat aerosolit eli pienhiukkaset alentavat pintajännitystä, mikä tehostaa pilvimuodostusta. Pilvipisaroita voi tällöin syntyä jopa moninkertaisesti ilmastomallien nykytietoihin verrattuna. Tietoa aerosolihiukkasten ja pilvien vuorovaikutuksesta tarvitaan, jotta voidaan nykyistä paremmin ymmärtää ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä.

Lue lisää

Metaanipitoisuudet ovat kääntyneet jälleen nousuun

Ilmakehän metaanipitoisuudet ovat alkaneet jälleen nousta, mutta syy on vielä epäselvä. Globaalin metaanitaseen kehitystä on arvioitu Ilmatieteen laitoksen kehittämällä inversiomallilla, jossa metaanipäästöjen suuruutta määritetään ilmakehän metaanipitoisuushavaintojen avulla.

Lue lisää

Ilmastoa voitaisiin muokata vuodenaikojen mukaan vaihtuvilla hiukkasinjektioilla

Ilmatieteen laitoksen ilmastomallisimulaatioilla tekemän tutkimuksen mukaan ilmastoa voitaisiin viilentää ruiskuttamalla rikkihiukkasia yläilmakehään vuodenaikojen mukaan vuorotellen pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Tällöin vaikutus olisi tehokkaampi ja maapallolle tasaisempi verrattuna siihen, jos ruiskutukset tehtäisiin päiväntasaajalla. Ilmastonmuokkaus johtaisi kuitenkin myös entistä kuivempaan ilmastoon.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »