Ajankohtaista

Ajankohtaista-osiosta löydät ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia aikajärjestyksessä. Osioon on koottu suomalaisten tutkimuslaitosten, yliopistojen, ministeriöiden sekä muun julkishallinnon tutkimus-, politiikka- ja tapahtumatiedotteita.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »

Päästövähennystoimien kustannustehokkuuden arviointia tulisi kehittää johdonmukaisempaan ja avoimempaan suuntaan

Uuden selvityksen mukaan kasvihuonekaasujen päästövähennysten kustannustehokkuusanalyysien ja laskentojen tulisi olla nykyistä avoimempia. Sekä laskentamenetelmien että taustaoletusten avoimuutta tulisi lisätä. Tämä mahdollistaisi paremman vertailun eri tahojen selvitysten ja toimenpiteiden välillä. Pöyryn toteuttama selvitys tuotti kokonaiskuvan tällä hetkellä käytössä olevista taakanjakosektorin päästövähennystoimien kustannustehokkuuden arviointimenetelmistä.

Lue lisää

YK:n ilmastokokous Madridissa käyntiin maanantaina 2.12. – Suomi luotsaa EU:ta neuvotteluissa

YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Espanjan Madridiin 2.-13.12.2019. Kokous on viimeinen ennen Pariisin sopimuksen kauden alkua 2020. Neuvotteluita käydään erityisesti markkinamekanismeja koskevista säännöistä. Käytännössä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa vuodesta 2020 alkaen. Suomi johtaa EU-puheenjohtajamaan roolissa unionin ilmastoneuvottelutiimiä, koordinoi maiden kantoja ja puhuu kokouksessa EU:n puolesta.

Lue lisää

Ilmastoneutraali Suomi 2035? – tavoite on erittäin haastava mutta saavutettavissa laaja-alaisin politiikkatoimin

Ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä vain, jos toteutetaan kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla olennaisilla päästösektoreilla sekä ylläpidetään riittäviä hiilinieluja. Tämä selviää laaja-alaisten selvitysten alustavista tuloksista. Metsämaan nielu vaikuttaa eniten maankäyttösektorin nettonielun kehitykseen. Viljelysmaiden päästöjä saadaan alenemaan tehokkaimmin luopumalla turvemaiden viljelystä.

Lue lisää

Sammalissa runsaasti uhanalaisia – ilmastonmuutos uhkaa tunturisammalia

Tärkeimmät sammalten elinolosuhteita heikentävät tekijät ovat ilmastonmuutos erityisesti Lapin tunturiseuduilla, metsien talouskäyttö ja vesitalouden häiriintyminen ojitusten vuoksi. Lähteikköjen ja lähdesoiden lajeja uhkaa lisäksi pohjaveden otto. Itämeren rantojen sammalet kärsivät umpeenkasvusta ja rehevöitymisestä, joiden vaikutusta ilmastonmuutos lisää.

Lue lisää

Metsien hiilinielun vertailutasolaskenta valmistuu joulukuussa

Luonnonvarakeskus (Luke) päivittää parhaillaan EU:n LULUCF-asetuksen mukaista metsien hiilinielun vertailutasoraporttia Euroopan komissiolta saadun tarkastuspalautteen perusteella. Päivitetty ehdotus vertailutasoksi valmistuu joulukuussa ja se toimitetaan komissiolle vuoden loppuun mennessä.

Lue lisää

Grönlannin mannerjäätikkö tummenee reunoiltaan sulaessaan, meriin päätyvät sulamisvedet jäätikön massan hupenemisen suurin syy

Yli kolmen vuosikymmenen ajan tehdyt satelliittimittaukset paljastavat mannerjäätikön reuna-alueiden tummuneen etenkin 2000-luvulla. Tutkimus vahvistaa, että jäätikön pinnan sulamisveden virtaus meriin vaikuttaa eniten jäätikön viimeaikaiseen hupenemiseen.

Lue lisää

Ilmastolain uudistus käyntiin kansalaisia kuuntelemalla

Hallitusohjelmassa linjattu ilmastolain uudistus on lähtenyt käyntiin. Ensimmäisessä vaiheessa kuunnellaan kansalaisten näkemyksiä siitä, millainen uudistuvan ilmastolain tulisi olla. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja vahvistaa lakia. Vastaa kyselyyn ja vaikuta. Kysely on auki 9.12.2019 loppuun asti.

Lue lisää

Etelä-Karjala ja Pirkanmaa ovat ensimmäiset Hinku-maakunnat

Kohti hiilineutraaleja kuntia (Hinku) -verkosto vahvistuu. Etelä-Karjala ja Pirkanmaa ovat saaneet ensimmäisinä Hinku-maakunnan aseman. Hinku-maakunnat sitoutuvat yhdessä alueen Hinku-kuntien kanssa vähentämään maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Lue lisää

Kaukaa viisas metsänomistaja varautuu ajoissa ilmaston muuttumiseen

Kaukaa viisasta metsänhoitoa -viestintäkampanja kokoaa yhteen ilmastonmuutokseen liittyvien uusimmat Metsänhoidon suositukset. Ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät ääri-ilmiöt vaativat metsänhoidolta aktiivisuutta ja suunnitelmallisuutta. Elinvoimainen ja monimuotoinen metsä kestää paremmin myrskyjä ja kuivuusjaksoja ja on vastustuskykyisempi myös erilaisia tuholaisia kohtaan.

Lue lisää

Ilmastonmuutos on huomioitava metsätaloudessa

Lämpötilojen nousu ja sademäärien muutokset vaikuttavat tulevaisuudessa metsätalouteen. Muuttuvan ilmaston vaikutuksia metsiin kartoitettiin tuoreessa raportissa. Raportissa tutkittiin myös muutosten vaikutuksia metsien kasvuun ja erilaisiin metsien kasvua häiritseviin tekijöihin. Ensisijaisesti tarkasteltiin vuosisadan puolivälin ilmastoa verrattuna 1900-luvun lopun tilanteeseen. Tarkatelukohteet sijaitsevat Suomessa, Etelä-Saksassa, Uruguayssa ja Itä-Kiinassa.

Lue lisää

Ilmastolakiin kirjataan tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä

Ilmastolakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Ilmastolain tavoitteiden toteuttamiseksi valmistellaan ilmasto- ja energiastrategia, maankäytön ilmasto-ohjelma ja päivitetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Työryhmä valmistelee uudistuksen vuorovaikutuksessa kansalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Hallituksen esitys uudistetuksi ilmastolaiksi valmistuu alkuvuodesta 2021.

Lue lisää

Helleaaltojen aiheuttamat taloudelliset haitat riippuvat ihmiskunnan kokonaishiilidioksidipäästöistä

Uusi tutkimus osoitti, että helteille altistuminen lisääntyy ihmiskunnan kumulatiivisten hiilidioksidipäästöjen myötä. Näiden välinen yhteys on lineaarinen eli suoraviivainen. Lisääntyvät helleaallot aiheuttavat terveydellisiä ja taloudellisia haittoja erityisesti köyhemmissä maissa, joissa sää vaikuttaa työhön enemmän kuin vauraammissa maissa. Helteen vuoksi osa työstä jää tekemättä. Ilmastonmuutoksen eteneminen lisää helleaaltojen pituutta ja voimakkuutta.

Lue lisää

Selvitys: Energiantuotannon verotuksen yhdenmukaistaminen vähentäisi päästöjä

Uuden selvityksen mukaan suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset saavutettaisiin poistamalla verotuet fossiilisilta polttoaineilta ja alentamalla teollisuuden sähköveroa. Jos Suomi poistaisi verotuet fossiilisilta polttoaineilta, valtion verotulot kasvaisivat keskipitkällä aikavälillä. Selvityksen tekivät Teknologian tutkimuskeskus VTT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Helsingin yliopisto.

Lue lisää

Metsäpalojen esiintymistä, havainnointia ja sammuttamista selvitetään uudessa hankkeessa

Uudessa tutkimushankkeessa selvitetään metsäpalojen esiintymistä, havainnointia, mallintamista ja sammuttamista Fennoskandiassa sekä lähialueilla. Ilmatieteen laitoksen koordinoimassa hankkeessa arvioidaan myös metsäpalojen merkitystä mustan hiilen lähteenä arktisella alueella.

Lue lisää

Havupuumetsien aerosolit eivät enää viilennä ilmastoa kuten ennen

Uuden tutkimuksen mukaan havumetsien aerosolihiukkaset eivät enää jäähdytä ilmastoa yhtä tehokkaasti kuin aiemmin. Metsien terpeenien (hiilivetyjen) hapetustuotteet jakaantuvat nykyään yhä pienemmiksi aerosoleiksi. Kun niiden halkaisija on pienempi kuin valon aallonpituus, ne eivät pysty heijastamaan valoa. Tämän taustalla ovat maatalouden ammoniakkipäästöt ja fossiilisten polttoaineiden rikkidioksidipäästöt.

Lue lisää

Työkoneala sopi ympäristöministeriön kanssa vapaaehtoisista päästövähennyksistä

Ympäristöministeriö ja Teknisen Kaupan Liitto ry ovat 15.10.2019 solmineet työkonealan green deal -sopimuksen eli vapaaehtoisen sopimuksen päästöjen vähentämisestä. Sopimus kannustaa alaa etsimään keinoja, joilla vähentää työkoneista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Nykyisellään työkoneet aiheuttavat noin 8 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä.

Lue lisää

Pohjoismaat yhtenä rintamana kirittämään ilmastoystävällistä rakentamista

Pohjoismaat lisäävät yhteistyötä rakentamisen ilmastopäästöjen suitsimiseksi ja rakentamisen kiertotalouden vauhdittamiseksi. Lisäksi pohjoismaat tähtäävät yhdessä vähähiilisen rakentamisen edelläkävijäksi koko maapallon mitassa. Pohjoismaiden ministerit hyväksyivät julkilausuman vähähiilisestä rakentamisesta ja rakentamisen kiertotaloudesta Islannin Reykjavikissa 10. lokakuuta 2019.

Lue lisää

Luettelo päästökaupan ilmaisjakoa hakevista laitoksista toimitettu komissiolle

Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle luettelon päästökauppalain soveltamisalaan kuuluvista laitoksista sekä tiedot päästöoikeuksien ilmaisjakoa hakevista laitoksista jakokaudelle 2021–2025. Komissio tarkistaa ilmaisjakoa hakevien laitosten tiedot ja hyväksyy laitokset ilmaisjaon piiriin. Suomessa päätökset laitosten lopullisista päästöoikeusmääristä tekee Energiavirasto.

Lue lisää

Työryhmä selvitti energiatehokkuustoimia 2021–2030

Energiatehokkuustyöryhmä Ryhmä selvitti mahdollisuuksia tehostaa energiatehokkuustoimia vuosina 2021–2030 EU:n vaatimusten täyttämiseksi. Avainroolissa ovat edelleen sopimukset toimialojen kanssa. Tunnistetut energiatehokkuustoimet ja niiden vaikutusarviot on koottu toimenpidekorteiksi. Toimet muodostavat Suomen tulevien vuosien energiatehokkuustyön perustan.

Lue lisää

Maaseutuohjelman tehokkain ilmastotoimi on ravinteiden käytön vähentäminen

Maaseutuohjelman ympäristötoimenpiteet on arvioitu. Arvioinnin mukaan ohjelman ilmastotoimista tehokkain on ollut ravinteiden käytön vähentäminen. Vuosien 2014–2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyy maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavia sekä peltomaan hiilen sitomista lisääviä toimia. Maatalouden merkittävin päästölähde on viljellyt turvemaat.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »