Politiikka

Tähän osioon on koottu suomalaisten ministeriöiden ja muun julkishallinnon ilmasto- ja energiapolitiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä tiedotteita.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 > »

Sopimukset tehostivat energian käyttöä 5,2 TWh vuosina 2017–2018

Vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin liittyneet sadat suomalaisyritykset ja kunnat ovat tehostaneet vuosittaista energiankäyttöään yhteensä 5,2 terawattitunnilla vuosina 2017–2018. Mittava säästö vastaa määrältään 255 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankäyttöä. Toteutetut energiatehokkuustoimet vähensivät vuotuisia hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 1,2 miljoonaa tonnia.

Lue lisää

Hallitus laati tiekartan hiilineutraaliin Suomeen - edelläkävijyys ilmastotoimissa luo mahdollisuuksia koko Suomeen

Hallitus julkisti 3.2.2020 ilmastokokouksessaan tiekartan, joka määrittelee ilmastotoimien valmistelun aikataulun ja tavoitteet sekä linjaa uusista hiilineutraaliutta tukevista toimista. Oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -kokouksessa koolla olivat hallitus ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmät. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointiyhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä

Lue lisää

Suomen ilmastopaneeli: Ilmastotoimet eivät edisty, jos kansalaiset kokevat ne epäreiluiksi

Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan tehokkaat ilmastotoimet vaikuttavat lähes aina ihmisiin. Valtion ja paikallishallinnon toimijoiden täytyy varautua tukemaan ihmisten muuttuvaa arkea. Kun ilmastotoimet ovat reiluja, ne myös edistyvät eivätkä jää jumiin kansalaisten vastarintaan.

Lue lisää

Toimialojen tiekartat: teknologioiden kehityksessä valtava potentiaali

Toimialojen vähähiilisyyden tiekarttatyö on hyvässä vauhdissa. Työ- ja elinkeinoministeriön 28.1.2020 järjestämä tiekarttatyön väliseminaari päivitti tiekarttatyön tilannetta ja käsitteli teknologioiden ja innovaatioiden merkitystä toimialojen ja yritysten tiellä vähähiilisyyteen. Musiikkitalossa järjestetty seminaari kokosi yhteen yli 140 päättäjää ja asiantuntijaa eri toimialoilta, yrityksistä ja sidosryhmistä.

Lue lisää

Työryhmä ehdotti keinoja biokaasun kannattavuuden kohentamiseksi

Biokaasualan kehityksen merkittävimmät haasteet liittyvät toiminnan heikkoon kannattavuuteen. Sitä voitaisiin parantaa investointikustannuksia alentamalla, lopputuotteista saatavaa myyntihintaa parantamalla sekä tehostamalla maataloudesta saatavien raaka-aineiden hankintaa. Korkeat investointikustannukset ovat hidaste etenkin pienille laitoksille. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä etsi keinoja, joilla voidaan lisätä fossiilisia polttoaineita korvaavan biokaasun tuotantoa ja käyttöä Suomessa.

Lue lisää

Ilmastoneutraalius 2035 -tavoite on mahdollinen vain kattavilla ja laaja-alaisilla toimilla

PITKO- ja MALUSEPO-selvitysten tuore tutkimusraportti ei muuta yleiskuvaa: vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on mahdollista saavuttaa vain toteuttamalla kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla sektoreilla samalla, kun ylläpidetään riittäviä nettohiilinieluja. PITKO-hanke arvioi pitkän aikavälin kokonaispäästökehitystä ja -vähennyspolkuja ja MALUSEPO-hanke maataloussektorin, maankäytön ja metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilinieluja. Tulokset ovat yhdenmukaiset marraskuussa 2019 esiteltyjen alustavien tulosten kanssa.

Lue lisää

Suomen viimeistelty energia- ja ilmastosuunnitelma toimitettu komissiolle

Suomi toimitti 20.12.2019 Euroopan komissiolle kansallisen integroidun energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP). Komissio arvioi jäsenvaltioiden suunnitelmat vuoden 2020 alkupuolella, ja seuraa niiden avulla EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumista. Suunnitelmat ovat myös pohjana, kun komissio valmistelee uuden Green Deal -ohjelmansa mukaisesti 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden tiukentamista.

Lue lisää

Valtioneuvosto nimitti uuden ilmastopaneelin, puheenjohtajana jatkaa Markku Ollikainen

Valtioneuvosto nimitti 19.12.2019 uuden ilmastopaneelin, jonka puheenjohtajana jatkaa ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Paneelissa on yhteensä 15 jäsentä, joista kymmenen on uusia. Paneelin kausi on 1.1.2020–31.12.2023. Suomen ilmastopaneeli on tieteellinen ja riippumaton toimija, joka edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelussa

Lue lisää

Kaupunkien ilmastotoimien vaikutukset monipuolisesti esille

Suomen ympäristökeskus SYKE kartoitti työkaluja kuntien ilmasto-ohjelmien monipuoliseen vaikutusten arviointiin yhteistyössä maamme suurimpien kaupunkien kanssa. Selvityksessä olivat mukana Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Hankkeessa tunnistettiin lähes 200 erilaista mallia ja työkalua, joita olisi mahdollista hyödyntää ilmastotoimien vaikutusten arvioinnissa.

Lue lisää

Metsien hiilinielun päivitetty vertailutasolaskenta valmistui

Suomen metsien hiilinielun vertailutaso vuosille 2021–2025 on päivitetyn vertailutasolaskennan mukaan ilman puutuotteita -21,16 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv.) vuodessa ja puutuotteet mukaan lukien -27,64 miljoonaa tonnia vuodessa. Vertailutaso kaudella 2021–2025 on se taso, johon ao. kauden kasvihuonekaasuinventaarion mukaisia metsien hiilinieluarvoja verrataan, kun vuonna 2027 arvioidaan Suomen maankäyttösektorin päästötavoitteen saavuttamista.

Lue lisää

Madridin ilmastokokous päättyi ristiriitaisiin tunnelmiin

YK:n ilmastokokous Madridissa päättyi 15.12.2019 ristiriitaisiin tunnelmiin. Kokouksen pääaiheena oli markkinamekanismeja koskevat säännöt. Niistä ei kuitenkaan päästy sopuun, ja neuvottelut asiasta jatkuvat seuraavassa kokouksessa marraskuussa 2020. Madridissa onnistuttiin kuitenkin päättämään toimista, jotka vahvistavat ilmastonmuutokseen liittyvien menetysten ja vahinkojen ehkäisyä ja käsittelyä. Ennätyspitkäksi venyneen kokouksen viimeisiä päiviä leimasi muun muassa maiden välinen epäluottamus.

Lue lisää

Eurooppa-neuvosto sopi: EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä

EU-maiden johtajat ovat sitoutuneet tekemään Euroopan unionista ilmastoneutraalin vuoteen 2050 mennessä. Tavoite asetettiin 12. joulukuuta alkaneessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Yksi jäsenmaa kuitenkin ilmoitti, ettei se voi tässä vaiheessa kansallisesti osaltaan sitoutua toteuttamaan tavoitetta. Ilmastoneutraalius tarkoittaa, että yhteiskunta tuottaa vain sen verran päästöjä kuin se pystyy sitomaan ilmakehästä. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota valmistelemaan ehdotuksen EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiaksi ensi vuoden alussa.

Lue lisää

Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedon mukaan hiilinielu pieneni – mikä selittää muutoksen?

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin (LULUCF) hiilinielu vuonna 2018 oli 9,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Se oli 43 prosenttia pienempi kuin vuonna 2017. Metsien nielun pienenemiseen vaikuttivat ennätyssuuret hakkuut.

Lue lisää

Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat kaksi prosenttia

Suomen vuoden 2018 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 56,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt ovat 14,9 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vertailuvuonna 1990. Päästöt kasvoivat 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Päästöjen kasvuun vaikutti eniten maakaasun ja turpeen kulutuksen kasvu. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla ja olivat 0,3 miljoonaa tonnia EU:n asettaman päästökiintiön yläpuolella. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin vuoden 2018 päästöistä.

Lue lisää

Uusiutuvan energian kulutus on ohittanut fossiilisen tuontienergian määrän

Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta ylitti viime vuonna fossiilisen tuontipolttoaineiden osuuden. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2018 oli 37 prosenttia, kun fossiilisen tuontienergian osuus oli 35 prosenttia. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä samalla, kun teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta. Nämä tiedot käyvät ilmi Uusiutuvan energian toimialaraportista.

Lue lisää

Suomen vesihuollolla on hyvät edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen – ennakointia kuitenkin tarvitaan

Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat haasteita vesihuollolle, mutta ilmaston muuttumista ei ole otettu huomioon kaikissa suomalaisissa vesilaitoksissa. Suomen ilmastopaneelin selvityksen mukaan vain osalla laitoksista on varautumissuunnitelma ja joka kolmannessa laitoksessa ei ole lainkaan tarkasteltu sää- ja ilmastoriskejä. Paneelin mukaan Suomen vesisektorilla on kuitenkin hyvät edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen.

Lue lisää

Toimivia ohjauskeinoja vähähiilisen rakentamisen kannustamiseksi ovat lisärakennusoikeus ja korjausavustukset

Selvitys vähähiilisen rakentamisen taloudellisista ohjauskeinoista on valmistunut. Selvityksessä toimiviksi keinoiksi todettiin lisärakennusoikeus ja korjausavustukset. Suomen ympäristökeskuksen tekemässä selvityksessä arvioitiin keinoja, joilla julkinen valta voisi kannustaa rakennusalaa kohti vähähiilistä rakentamista.

Lue lisää

Puoli miljoonaa kuntien ilmastohankkeille – avustushaku auki 31.1.2020 saakka

Ympäristöministeriö avustaa kuntien ja alueiden hankkeita, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen taakanjakosektorilla. Avustuksia jaetaan esimerkiksi hankkeille, jotka tähtäävät kuntalaisten ilmastotekojen kannustamiseen, kunnan alueella toimivien yritysten kanssa tehtävään ilmastoyhteistyöhön ja kuntaorganisaation sisäisiin ilmastojohtamisen käytänteiden parantamiseen. Avustushaku on auki 31.1.2020 saakka.

Lue lisää

Ilmastokasvatus kaipaa jatkuvuutta – aihe osaksi opetussuunnitelmaa ja opettajille lisää koulutusta

Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan ilmastokasvatuksesta puuttuu jatkuvuus. Paneelin mukaan aihe pitäisi saada mukaan opetussuunnitelmaan. Opettajat myös tarvitsevat nykyistä enemmän apua ilmastokasvatukseen. Ilmastopaneeli kehitti opetuksen tueksi ratkaisukeskeisen ilmastokasvatusmallin.

Lue lisää

Päästövähennystoimien kustannustehokkuuden arviointia tulisi kehittää johdonmukaisempaan ja avoimempaan suuntaan

Uuden selvityksen mukaan kasvihuonekaasujen päästövähennysten kustannustehokkuusanalyysien ja laskentojen tulisi olla nykyistä avoimempia. Sekä laskentamenetelmien että taustaoletusten avoimuutta tulisi lisätä. Tämä mahdollistaisi paremman vertailun eri tahojen selvitysten ja toimenpiteiden välillä. Pöyryn toteuttama selvitys tuotti kokonaiskuvan tällä hetkellä käytössä olevista taakanjakosektorin päästövähennystoimien kustannustehokkuuden arviointimenetelmistä.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 > »