Politiikka

Tähän osioon on koottu suomalaisten ministeriöiden ja muun julkishallinnon ilmasto- ja energiapolitiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä tiedotteita.

1 2 3 4 5 6 7 8 > »

Vähähiilisyyden kriteereitä pilotoidaan julkisissa rakennushankkeissa

Ympäristöministeriö on julkaissut kattavan ohjeistuksen ja kriteerit vähähiiliseen rakentamiseen. Uudet työvälineet otetaan ensin pilottikäyttöön julkisissa rakennushankkeissa. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Lue lisää

Hallitus on hyväksynyt keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman

Hallitus hyväksyi 14.9.2017 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman vuoteen 2030. Suunnitelman nimi on ”Kohti ilmastoviisasta arkea”, ja se linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökauppaan kuulumattomilla sektoreilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Suunnitelma annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa asian käsittelyn syksyllä.

Lue lisää

Päästökauppadirektiivin uudistamisen vaikutuksia Suomelle on selvitetty

Päästökauppadirektiiviin on ehdotettu muutoksia neljännelle päästökauppakaudelle 2021-2030. Nämä muutokset vaikuttavat Suomen teollisuus- ja energiasektoreihin merkittävästi, jos päästöoikeuden hinta nousee. Suurin vaikutus suomalaiselle teollisuudelle muodostuu siitä, että päästöoikeuden hinta siirtyy sähkön hintaan. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön kustannukset kasvavat, jolloin uusiutuvien energialähteiden käytön kannattavuus paranee.

Lue lisää

Ilmastosuunnitelmalla kohti kestävää vähähiilistä yhteiskuntaa

Ilmastolain edellyttämän keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutukset on arvioitu. Vaikutusarvion perusteella suurin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali on liikenteessä. Vaikka päästövähennystoimiin liittyy kustannuksia KAISUn toimet eivät juurikaan vaikuta kansantuotteen kasvuun.

Lue lisää

Merenkulun kansainvälisen ilmasto- ja ympäristösääntelyn tulevia vaikutuksia Suomen elinkeinoelämälle selvitetty

Nykyinen kansainvälinen ympäristösääntely aiheuttaa Suomen meritse tapahtuvalle ulkomaankaupalle vuosina 2020–2025 kustannuksia 25–40 miljoonaa euroa vuodessa (noin 0,1–0,2 % suomalaisyritysten logistiikkakustannuksista). Mikäli kasvihuonekaasupäästöjä rajoitettaisiin päästökaupalla, se nostaisi vuosikustannuksia lisäksi noin 25–30 miljoonalla eurolla. Sääntelymuutokset synnyttävät myös merkittävät markkinat alusten päästöjä ja energiankulutusta vähentäville ratkaisuille.

Lue lisää

Selvitys rakennusten hiilijalanjäljen vähentämisestä on valmistunut

Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen tiekartasta, jolla vähennetään rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä. Tiekartan tavoitteena on myös edistää Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita.

Lue lisää

Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava hyvän sään aikana

Uusi raportti kokoaa yhteen Suomelle tärkeimpiä sopeutumisen teemoja. Raportissa esitellään keskeisimmät indikaattorit, joilla voidaan seurata ilmastonmuutokseen sopeutumista kansallisella tasolla. Ne tarjoavat tietoa yhteiskunnan sopeutumisen tilasta ja viestivät eri toimijoille ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeydestä.

Lue lisää

Keskeiset tutkijat yksimielisiä metsien käytön ilmastovaikutuksista

Tutkimuksen viestit metsien käytön ilmastovaikutuksista on koettu ristiriitaisiksi. Suomen ilmastopaneelin selvitys kuitenkin osoittaa, että keskeiset metsäalaan perehtyneet suomalaiset tutkijat ovat varsin yksimielisiä olennaisista biotalouden kestävyyteen liittyvistä väittämistä. Metsien hyödyntämisen tulisi perustua tutkittuun tietoon ja sen pohjalta tehtäviin päätöksiin.

Lue lisää

Vihreän julkisen talonrakentamisen opas valmisteilla

Ympäristöministeriön vihreän julkisen talonrakentamisen opas on lähtenyt lausunnoille. Opas sisältää tarkat kriteerit vähähiiliseen rakentamiseen ja suosituksia, joilla voidaan pienentää rakentamisen ympäristövaikutuksia. Hankintaoppaan ja -kriteerien avulla julkisin varoin toteutetut rakennukset halutaan nostaa vähähiilisen rakentamisen tiennäyttäjiksi.

Lue lisää

Kunnilla on monia vaihtoehtoja edistää vähäpäästöistä liikkumista

Suomen ympäristökeskuksen Policy Brief johdattaa kestäviin liikkumisratkaisuihin ja antaa suosituksia kasvavien kaupunkiseutujen päätöksentekijöille. Kuntien päätökset vaikuttavat joukkoliikenteen edellytyksiin ja kevyen liikenteen sekä vähäpäästöisten kulkuneuvojen yleistymiseen. Kestävä arkiliikkuminen edesauttaisi myös kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Lue lisää

Suomen arktista osaamista tarvitaan jatkossa yhä pohjoisempana

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomelle toukokuussa. Suomella on hallussaan paljon tietoa ja kokemusta arktisesta alueesta, sen erityispiirteistä ja siellä tapahtuvasta rajusta ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä matkailu, kalastus ja meriliikenne Arktisella alueella luovat kysyntää ympäristön havainnoinnille ja siihen liittyville palveluille.

Lue lisää

Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat

YK:n ilmastosopimuksen alaiset neuvottelut jatkuvat Saksan Bonnissa 8.–18.5.2017. Kokouksen päämääränä on vauhdittaa Pariisin sopimuksen toimeenpanoa. Erityisesti tavoitteena on kehittää päästövähennystoimien seurantaa, läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, sillä Pariisin sopimuksen ensimmäinen väliarviointi on vuonna 2018.

Lue lisää

Kerro mielipiteesi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) luonnoksesta. Lausuntoja voi antaa 31.5.2017 asti lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Suunnitelma laaditaan nyt ensimmäistä kertaa ja se esittää, miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, rakennusten lämmityksessä ja jätehuollossa.

Lue lisää

Hinku-kunnat vähentäneet ilmastopäästöjään lähes kolmanneksen kahdeksassa vuodessa

Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston kuntien päästöt laskivat keskimäärin 29 prosenttia vuosina 2007–2015. Eniten päästöjään vähensivät Ii, Kitee, Lieksa, Lohja ja Rauma. Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Hinku-verkostoon kuuluu 36 kuntaa.

Lue lisää

Sään ääri-ilmiöihin on varauduttava liikenteessä paremmin

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärisääilmiöt ovat uusi uhka ikääntyville liikennejärjestelmille. Se edellyttää, että sääriskeihin on varauduttava nykyistä paremmin. Näin todetaan OECD:n International Transport Forumin julkaisussa. Raportti sisältää yhdeksän strategista toimenpidettä, jotka suositellaan otettavaksi mukaan OECD-maiden liikenne- ja infrapolitiikan sisältöihin. Suomen osalta raportin pääkirjoittaja oli Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Lue lisää

Sopeutumisen tila 2017 -raportti ohjaa luonnonvara-alaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Luonnonvarakeskuksen uusi raportti listaa kattavan keinovalikoiman, jolla luonnonvara-ala voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Raporttiin on kartoitettu ja listattu sopeutumiskeinot maa-, metsä-, kala-, riista- ja porotaloudelle. Siinä painotetaan, että osa muutoksista on väistämättömiä, ja niihin on taloudellisesti kannattavinta sopeutua ennakkoon. Jos toimet ajoitetaan oikein, Suomi voi hyötyä muuttuvasta ilmastosta.

Lue lisää

Policy brief kunnille sää- ja ilmastoriskien hallitsemiseksi

Sää- ja ilmastoriskit voivat toteutuessaan vahingoittaa kuntien toimintakykyä ja niiden asukkaiden hyvinvointia. Siksi kunnissa kannattaa arvioida sää- ja ilmastoriskejä systemaattisesti. Ilmatieteen laitoksen koordinoima ELASTINEN-hanke on tehnyt aiheesta kunnille suunnatun tiiviin tietopaketin.

Lue lisää

EU:ssa sovittiin päästökauppadirektiivin uudistamisesta

EU:n ympäristöministerit hyväksyivät uudistukset 28.2. Muutos koskee päästökaupan neljättä kautta eli vuosia 2021–2030. Päästökauppajärjestelmä uudistuu nyt niin, että se tukee paremmin Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n vuodelle 2030 asettaman 40 prosentin päästövähennystavoitteen toteutumista.

Lue lisää

Suomesta hiilineutraali yhteiskunta viimeistään vuonna 2045

Suomi tavoittelee 80–95 % päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikaisen mielestä päästöjen ja hiilinielujen tasapaino on saavutettavissa jo vuonna 2045. Kestävällä metsänhoidolla metsät säilyvät merkittävinä hiilinieluina, samalla kun päästöjä vähennetään muun muassa liikenteessä ja luopumalla kivihiilen energiakäytöstä.

Lue lisää

Ilmastonmuutos otettava huomioon katastrofiriskien vähentämisessä

Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan paremmalla hallinnollisella koordinaatiolla voidaan tehostaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa. Asiaa tutkittiin Sambiassa, jossa katastrofiriskien hallinta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen on politiikkatasolla osittain eriytetty toisistaan, mikä on johtanut tehottomaan hallinnon voimavarojen käyttöön ja päällekkäisiin hallintorakenteisiin.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 > »