Politiikka

Tähän osioon on koottu suomalaisten ministeriöiden ja muun julkishallinnon ilmasto- ja energiapolitiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä tiedotteita.

1 2 3 4 5 6 7 > »

Suomesta hiilineutraali yhteiskunta viimeistään vuonna 2045

Suomi tavoittelee 80–95 % päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikaisen mielestä päästöjen ja hiilinielujen tasapaino on saavutettavissa jo vuonna 2045. Kestävällä metsänhoidolla metsät säilyvät merkittävinä hiilinieluina, samalla kun päästöjä vähennetään muun muassa liikenteessä ja luopumalla kivihiilen energiakäytöstä.

Lue lisää

Ilmastonmuutos otettava huomioon katastrofiriskien vähentämisessä

Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan paremmalla hallinnollisella koordinaatiolla voidaan tehostaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa. Asiaa tutkittiin Sambiassa, jossa katastrofiriskien hallinta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen on politiikkatasolla osittain eriytetty toisistaan, mikä on johtanut tehottomaan hallinnon voimavarojen käyttöön ja päällekkäisiin hallintorakenteisiin.

Lue lisää

Sää- ja ilmastoriskejä tulisi hallita tehokkaasti

Yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää aktiivista varautumista sään ääri-ilmiöihin. Varautumisessa tulee ottaa huomioon, että ilmastonmuutos voi muuttaa sään ääri-ilmiöitä, niiden esiintymistiheyttä ja voimakkuutta. Näin varautuminen sään ääri-ilmiöihin on myös osa sopeutumista ilmastonmuutokseen. ELASTINEN-tutkimushankkeessa tuotettiin kokonaiskuva sää- ja ilmastoriskien hallinnasta ja arvioitiin keinoja edistää näiden riskien hallintaa eri toimialoilla.

Lue lisää

Strategia linjaa energia- ja ilmastotoimet vuoteen 2030 ja eteenpäin

Hallitus on hyväksynyt 24.11.2016 kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Strategiassa linjataan konkreettisia toimia ja tavoiteita, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030. Strategia annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa sen käsittelyn 30.11.2016.

Lue lisää

Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano eteni Marrakechissa

YK:n Marrakechin ilmastokokouksen tärkeimpänä tavoitteena oli vauhdittaa juuri kokouksen alla voimaan astuneen Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa. Keskeisimmät päätökset liittyvät Pariisin sopimuksen työohjelmiin, kuten päästövähennystoimien läpinäkyvyyteen ja vertailtavuuteen.

Lue lisää

Käytännön ilmastotoimet ovat onnistumisen mittari

Maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen piti Suomen puheenvuoron Marrakechin ilmastokokouksessa. Hän korosti, että Pariisin sopimuksen arvo mitataan lopulta onnistuneiden käytännön ilmastotoimien kautta. Valtioiden lisäksi kaupunkien ja kuntien toimet sekä yritysten innovaatiot ja investoinnit ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

Lue lisää

Pariisin ilmastotavoitteet eivät toteudu ilman tehokasta seurantaa

Kansainvälisen tiedeyhteisön tulisi kehittää ilmastopolitiikan seurantaa ja ottaa oppia EU:n kokemuksista, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutettaisiin. Näin kehottavat johtavat ilmastotutkijat Suomen ympäristökeskuksesta ja East Anglian yliopiston ilmastotutkimuskeskuksesta.

Lue lisää

Suomi ratifioi Pariisin ilmastosopimuksen

Suomi on liittynyt Pariisin ilmastosopimuksen ratifioineiden maiden joukkoon. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ratifioi sopimuksen 11.11.2016. Ratifioimiskirja luovutettiin YK:n pääsihteerille New Yorkissa 14.11.2016. Tähän mennessä Pariisin sopimuksen on ratifioinut Suomi mukaan lukien 110 osapuolta, joiden osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 77 %.

Lue lisää

Tiekartta rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen vähentämiseksi

Ympäristöministeriö on ryhtynyt laatimaan tiekarttaa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Lue lisää

Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan

Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan 4.11.2016, sillä voimaantulon ehdot täyttyivät lokakuun alussa. YK:n ilmastoneuvottelut Marrakechissa 7.–18.11. jatkuvat siis tilanteessa, jossa vuosi sitten solmittu ilmastosopimus on juuri tullut voimaan. Neuvotteluissa keskitytään valmistelemaan Pariisin sopimuksen toimeenpanoa.

Lue lisää

YK:n kaupunkikehityksen tavoitteet ohjaavat kohti kestävämpiä kaupunkeja

Maailman valtiot hyväksyivät YK:n kunnianhimoiset kestävän kaupunkikehityksen tavoitteet. Kaupungit tuottavat jo nyt 70 % kasvihuonekaasuista ja käyttävät 60 % energiasta, joten niiden rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä. YK:n tavoitteet kannustavatkin kohti energiatehokkaita rakennuksia, kiertotaloutta ja kestävää liikennejärjestelmää.

Lue lisää

Energiatehokkuussopimuksiin liittymässä valtaosa energiankäytöstä

Toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuuden tavoitteista on tehty. Sopimusten tavoitellaan kattavan kaudella 2017–2025 vähintään kaksi kolmasosaa Suomen kokonaisenergian käytöstä. Sopimusten avulla eri alojen energiankäyttöä tehostetaan vapaaehtoisin keinoin. Suomessa vapaaehtoinen sopimusmenettely on osoittautunut toimivaksi käytännöksi.

Lue lisää

HFC-yhdisteiden käytön vähentämisestä sovittiin maailmanlaajuisesti

Maailman maat tekivät sopimuksen HFC-yhdisteiden eli fluorihiilivetyjen käytön säätelystä. HFC-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ja käytön rajoittamisella arvioidaan saavutettavan jopa 0,5 astetta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteesta. Teollisuus- ja kehitysmaille sovittiin erilliset tavoitteet vähentää HFC-yhdisteiden käyttöä.

Lue lisää

Pariisin ilmastosopimus annettiin eduskunnan hyväksyttäväksi

Hallitus on välittänyt eduskunnalle esityksen, jossa ehdotetaan Pariisin sopimuksen hyväksymistä Suomen osalta. Suomi osallistuu Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisen päästövähennystavoitteen kautta. Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan marraskuussa.

Lue lisää

Ilmailualalle hyväksyttiin yhteinen järjestelmä päästöjen hyvittämiseen

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO päätti maailmanlaajuisesta päästöjen hyvitysjärjestelmästä. Vuodesta 2021 lähtien järjestelmä täydentää muita sovittuja keinoja vähentää ilmailun kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitä ilmastonmuutosta. Järjestelmässä mukana olevat valtiot kattavat noin 85 % kansainvälisestä lentoliikenteestä.

Lue lisää

Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan marraskuun alussa

Pariisin ilmastosopimuksen voimaantuloon vaadittiin vähintään 55 osapuolta, joiden osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään 55 %. Tämä toteutui, kun muun muassa EU ja Kanada liittyivät mukaan sopimukseen. Sopimus astuu voimaan 30 päivän kuluttua kynnyksen ylittymisestä eli 4.11.2016.

Lue lisää

EU:ssa sovittiin Pariisin ilmastosopimuksen nopeutetusta ratifioinnista

EU:n ympäristöministerit ovat ehdottaneet vauhditettua ratifiointia Euroopan parlamentille, joka äänestää asiasta 4.10. Jos esitys hyväksytään, ratifiointiasiakirja voidaan luovuttaa 7.10. mennessä. EU:n liittyminen sopimukseen varmistaisi, että Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan juuri ennen marraskuista Marrakechin ilmastokokousta.

Lue lisää

Biotaloudessa kestävyys on varmistettava

Puunkäyttöä koskevassa päätöksenteossa on syytä tunnistaa puunkorjuun vaikutukset hiilinieluihin. Jos metsien käyttöä lisätään voimakkaasti, nielujen vähenemistä on kompensoitava vielä suuremmilla tavanomaisilla päästövähennyksillä. Näin todetaan SYKEn policy briefissä Metsien hiilinielut otettava mukaan biotalouden kestävyystarkasteluihin.

Lue lisää

Pariisin ilmastosopimus kaipaa vielä lisätyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Lähes kaikki maailman maat ovat ilmoittaneet panoksensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Asetetut päästötavoitteet eivät kuitenkaan vielä riitä täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen pyrkimystä hillitä ilmaston lämpenemistä 1,5–2 °C:n välille, todetaan Teknologian Tutkimuskeskus VTT:n tutkijoiden laatimassa policy brief -katsauksessa.

Lue lisää

Suomikin ottamassa käyttöön EU:n päästökaupan kompensaatiojärjestelmän

Paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle on tarkoitus maksaa vuosina 2017–2021 valtiontukea, joka kompensoisi päästökaupasta yrityksille aiheutuvia kustannuksia päästöoikeuden hinnan nostaessa sähkön hintaa. Tuki sisältyy valtioneuvoston 15.9.2016 eduskunnalle antamaan lakiesityksen päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoimisesta.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 > »