Tutkimus

Tähän osioon on koottu suomalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen tiedotteita ilmastonmuutokseen liittyvistä tutkimuksista.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »

Suomesta hiilineutraali yhteiskunta viimeistään vuonna 2045

Suomi tavoittelee 80–95 % päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikaisen mielestä päästöjen ja hiilinielujen tasapaino on saavutettavissa jo vuonna 2045. Kestävällä metsänhoidolla metsät säilyvät merkittävinä hiilinieluina, samalla kun päästöjä vähennetään muun muassa liikenteessä ja luopumalla kivihiilen energiakäytöstä.

Lue lisää

Metsäpalojen pienhiukkaset vaikuttavat maahan sitoutuvan hiilidioksidin määrään

Metsäpaloissa syntyvät pienhiukkaset vaikuttavat hiilen kiertoon maapallolla heijastamalla ja sitomalla itseensä auringonvaloa. Hiukkasten viilentävä vaikutus hidastaa karikkeen hajoamista, mikä lisää hiilidioksidin sitoutumista maaperään. Kyse on kuitenkin erittäin pienistä määristä hiilidioksidia ihmiskunnan päästöihin verrattuna.

Lue lisää

Aurinkoatlas toisi tarkan tiedon Suomen aurinkoenergiapotentiaalista

Ilmatieteen laitoksen kyselyyn vastanneista 90 % oli sitä mieltä, että tietoa aurinkoenergian tuotantopotentiaalista tarvitaan. Tarkka tieto auringonsäteilyn ja sen energiapotentiaalin maantieteellisestä jakaumasta ja vuodenaikaisvaihteluista edistäisi koko aurinkoenergia-alan kehitystä Suomessa. Aurinkoenergialla on merkittävä rooli myös valtion uudessa energia- ja ilmastostrategiassa.

Lue lisää

Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset kriittiselle infrastruktuurille arvioitavana

Ilmastonmuutos vaikuttaa vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden esiintymiseen Euroopassa. Ilmastonmuutos esimerkiksi lisää entisestään maastopalojen riskiä Etelä-Euroopassa ja siirtää jäätävän sateen esiintymisaluetta kohti pohjoista. RAIN-tutkimushanke etsii keinoja vähentää ääri-ilmiöiden vaikutuksia yhteiskunnan tärkeille rakenteille kuten liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkoille.

Lue lisää

Väitös: Kiinteistömarkkinat suosivat ilmastonmuutokseen varautumista

Athanasios Votsiksen väitöstutkimuksen mukaan kiinteistöjen arvo säilyy parhaiten alueilla, joihin ei kohdistu ilmastonmuutoksesta aiheutuvia uhkia. Esimerkiksi viheralueiden läheisyys ja sijainti tulvariskin kannalta turvallisella alueella nostavat asuntojen arvoa. Tulokset osoittavat, että kevyt ohjaus edistää parhaiten kestävää kehitystä kaupungeissa ja hyödyttää myös sen asukkaita.

Lue lisää

Uusi malli kuvaa pilvien ja pienhiukkasten välisiä vuorovaikutuksia aiempaa tarkemmin

Ilmatieteen laitoksessa on kehitetty uusi malli pilvien ja pienhiukkasten välisen kytkennän tutkimiseen. Mallista saatavan tiedon avulla voidaan tarkentaa maailmanlaajuisia ilmastomalleja. Malli on suunniteltu kuvaamaan erityisesti pienhiukkasten kokojakauman muuttumista pilvien ja sateen muodostumisen seurauksena.

Lue lisää

Kerro, mitä ajattelet ilmastonmuutoksesta!

Miten ilmastonmuutos tulee mielestäsi vaikuttamaan meidän tavallisten ihmisten elämään? Millaisia hyötyjä tai haittoja arvelet ilmastonmuutoksen tuovan? Suomen ympäristökeskus SYKE selvittää toista kertaa koko maan kattavalla kyselyllä, mitä suomalaiset ajattelevat ilmastonmuutoksen vaikutuksista lähialueillaan nyt ja tulevaisuudessa. Kysely on avoinna 1.2.–30.4.2017.

Lue lisää

Ilmastonmuutos näkyy selvästi Suomessa ja Euroopassa – sopeutumiseen syytä panostaa

Suomessa lämpötilojen arvioidaan nousevan enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) uuden raportin mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia arktisille lajeille, voimistuvat hellekaudet tuovat terveysriskejä ja Itämeren rehevöityminen voi lisääntyä. Muutokseen on varauduttava useilla toimialoilla kuten maataloudessa, rakentamisessa ja terveydenhoidossa.

Lue lisää

Kotitaloudet pitävät tärkeänä sähkönkulutuksen joustavuutta hiilidioksidipäästöjen hillinnässä

Energiansäästö koetaan tärkeänä taloudellisista ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvistä syistä. Suomeen toivotaan myös lisää biopolttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa ja aurinkovoimaloita. Tämä selvisi Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston BCDC Energia -tutkimushankkeen kyselyssä, joka selvitti kotitalouksien mielipiteitä ja tietämystä energia-asioista.

Lue lisää

INTAROS-projekti kehittää tulevaisuuden havaintoverkostoa arktiselle alueelle

Arktinen alue muuttuu voimakkaasti ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämän takia arktiselta alueelta kaivataan yhä tarkempia havaintoja. Uuden 20 maan yhteisen INTAROS-projektin tavoitteena on luoda entistä kattavampi ja yhtenäinen havaintojärjestelmä arktiselle alueelle, jotta ympäristön muutoksia voidaan seurata tarkasti.

Lue lisää

Vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan vuosi 2016 oli mittaushistorian lämpimin rikkoen vuoden 2015 ennätyksen. Maan ja merenpinnan maailmanlaajuinen lämpötila oli 0,83 astetta korkeampi kuin vertailukauden 1961–1990 keskiarvo. Tämä tarkoittaa lämpötilojen olleen yli asteen esiteollista aikaa korkeammalla. Myös hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet ilmakehässä saavuttivat uudet ennätysluvut.

Lue lisää

Ilmastopalveluiden tuottamaa tietoa halutaan tehokkaampaan hyötykäyttöön

Suomi ja koko Eurooppa voisivat hyödyntää ilmastopalveluja paremmin sekä nykytoiminnassa että varautuessaan ilmastonmuutokseen. Askel ilmastopalvelujen käytön lisäämiseen on EU-MACS-hanke, jossa analysoidaan ilmastopalvelumarkkinoiden esteitä ja mahdollisuuksia eli miksi olemassa olevaa tietoa ei hyödynnetä nykyistä enempää.

Lue lisää

Älykkäästi sijoitettu vihreä infrastruktuuri nostaa asuntojen rahallista arvoa Helsingissä

Uuden tutkimuksen mukaan kaupunkiympäristöön kannattaa rakentaa viheralueita. Kaupunkien viheralueet nostavat asuntojen rahallista arvoa noin 1–4 % neliömetriä kohden viheraluetyypistä ja sen sijainnista riippuen. Hyöty asuntojen rahallisen arvon noususta voidaan maksimoida, kun olemassa olevilla tai suunnitteilla olevilla kaupunkialueilla on niiden sijaintiin nähden oikea yhdistelmä erilaisia viheraluetyyppejä.

Lue lisää

Vuosi 2016 oli poikkeuksellisen lämmin Keski- ja Pohjois-Lapissa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2016 oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden vaihteli maan eteläosan vajaasta asteesta Lapin vajaaseen kahteen asteeseen. Vuosi 2016 muistetaan myös muun muassa lämpimästä keväästä ja sateisesta kesästä.

Lue lisää

Ilmastonmuutos vaikuttaa mikrobien monimuotoisuuteen

Ilmastonmuutoksen vaikutus mikrobien biologiseen monimuotoisuuteen riippuu ympäristön laadusta. Tutkimuksessa havaittiin, että ilmastonmuutos vaikuttaa monimuotoisuuteen eniten luonnontilaisissa tai äärimmäisen muokatuissa ympäristöissä. Nämä ääripäät ovat siis herkimpiä tulevaisuuden lämpötilamuutoksille.

Lue lisää

TanSat-satelliitti mittaa ilmakehän hiilidioksidia

Kiina laukaisi 21.12.2016 maan ensimmäisen hiilidioksidia mittaavan TanSat-satelliittinsa. Ilmatieteen laitos arvioi TanSatin mittauksien laatua Sodankylästä käsin. Satelliitin mittaukset auttavat ymmärtämään, miten hiilidioksidin lähteet ja nielut kehittyvät eri puolilla maapalloa ja mitkä tekijät vaikuttavat ilmakehän hiilidioksidin kokonaismäärään.

Lue lisää

Uudet Suomea koskevat ilmastonmuutosennusteet julkaistu

Arviot Suomen ilmaston muuttumisesta kuluvan vuosisadan aikana on päivitetty vastaamaan uuden sukupolven ilmastonmuutosmallien tuloksia. Suomen vuotuinen keskilämpötila nousee lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin koko maapallon keskilämpötila. Uusien mallien mukaan kesät lämpenevät jonkin verran voimakkaammin kuin edellinen mallisukupolvi ennusti. Sademäärien muutosennusteet sen sijaan ovat säilyneet lähes entisellään.

Lue lisää

Leudot talvet hankaloittavat kalastusta

Ilmastonmuutoksen myötä lämpenevät vedet tuottavat ongelmia kalastajille. Talvet ovat vähäjäisiä, ja kylmästä avovedestä kalaa on vaikea pyytää. Kalankasvattajille leuto kevät ja syksy taas merkitsevät pitkää kasvukautta. Tiedot kalatalouden elinkeinojen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä kootaan vuosittain Luonnonvarakeskuksen olosuhdekatsauksiin.

Lue lisää

Ilmastonmuutos otettava huomioon katastrofiriskien vähentämisessä

Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan paremmalla hallinnollisella koordinaatiolla voidaan tehostaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa. Asiaa tutkittiin Sambiassa, jossa katastrofiriskien hallinta ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen on politiikkatasolla osittain eriytetty toisistaan, mikä on johtanut tehottomaan hallinnon voimavarojen käyttöön ja päällekkäisiin hallintorakenteisiin.

Lue lisää

Väitös: Feministinen näkökulma arktisen alueen ilmastonmuutokseen ja turvallisuuteen

pe 16.12. 12:00, Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Luentosali 3

Vaikka ilmastonmuutos uhkaa sekä ympäristöä että turvallisuutta, maailma on reagoinut siihen hitaasti. Välitön taloudellinen hyöty menee yhä pitkäaikaisen ekologisen hyödyn ja turvallisuuden edelle. Auður H. Ingólfsdóttir käsittelee väitöskirjassaan Islannin tilannetta. Hän lähestyy aihetta feministisen sosiaalisen konstruktivismin näkökulmasta käyttäen feminismin sekä sukupuolitutkimuksen käsitteitä ja menetelmiä.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »