Tutkimus

Tähän osioon on koottu suomalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen tiedotteita ilmastonmuutokseen liittyvistä tutkimuksista.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »

Uusi tutkimus kyseenalaistaa metsätalouden ilmastohyödyt

Uuden tutkimuksen mukaan avohakkuun jälkeinen metsämaan muokkaus pienentää merkittävästi eloperäisen eli orgaanisen hiilen varastoa maaperässä. Muokatun maaperän hiilipäästöt siis kumoavat kasvavan puuston hiilinielun. Maaperän hiilivarastoja vähentää merkittävästi erityisesti 1970-luvulla alkanut syväauraus.

Lue lisää

Täysin uusiutuva sähkö on maailmanlaajuisesti mahdollista ja nykyratkaisuja kustannustehokkaampaa

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Energy Watch Groupin tutkimuksen mukaan uusiutuvaan energiaan perustuva maailmanlaajuinen sähköjärjestelmä voi toimia ympäri vuorokauden ja kautta vuoden. Se on myös kustannustehokkaampi kuin fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinenergiaan laajalti perustuva nykyjärjestelmä.

Lue lisää

Maapallon jäähdyttäjä vaarassa – mustan hiilen päästöjä kannattaa vähentää nopeasti

Suomen ympäristökeskus on tuottanut tietopaketin siitä, miten nokipöly eli musta hiili lämmittää erityisesti arktista aluetta ja miten näitä päästöjä voidaan hillitä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeintä rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, mutta myös mustan hiilen päästöjä voi ja pitää vähentää. Arktinen alue on maapallon ilmaston jäähdyttäjä, joten sen jäähdytystehon heiketessä koko maapallon lämpeneminen voi kiihtyä.

Lue lisää

Metsäbiohanke FORBIO sai jatkorahoituksen

FORBIO-hanke on saanut Suomen Akatemialta jatkorahoituksen kaudelle 2018–2021. Uudella kaudella hankkeessa mm. tarkastellaan kokonaisvaltaisesti metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä riskejä ja tutkitaan metsäbiomassan käyttöä erilaisissa lopputuotteissa. Hankkeen tavoitteena on turvata kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset tuottamalla uutta osaamista, ratkaisuja ja työkaluja.

Lue lisää

Väitös: Jään liikkeellä on tärkeä rooli merijääpeitteen muutosten takana

to 9.11. 12:00, Ilmatieteen laitos

Arktisen merijään pelittävyys on pienentynyt, minkä lisäksi sen paksuus ja ikä on ovat alentuneet huomattavasti. Jään keskipaksuus on alentunut jopa metrillä. Siihen on vaikuttanut merkittävästi jään kiertoliike. Jääkenttä ei liiku yhtenäisenä laattana vaan hajoaa erikokoisiksi lautoiksi. Jääkentän liikkumiseen vaikuttaa ilman lämpötila. Tutkija Annu Oikkonen on väitöskirjassaan tutkinut merijään dynamiikkaa ja sen osuutta merijään määrän ja ominaisuuksien kehitykseen.

Lue lisää

Satelliitilla on saatu uutta tietoa hiilidioksidin lähteistä ja nieluista

NASAn OCO-2-satelliitin mittaukset ovat tuottaneet uutta ja entistä kattavampaa tietoa ilmakehän hiilidioksidin alueellisesta vaihtelusta. Tietoa on saatu esimerkiksi El Niño -sääilmiön aiheuttamista hiilidioksidipitoisuuksien muutoksista tropiikissa. Lisäksi tietoja on saatu hiilidioksidin vuodenaikaisvaihtelusta, joka aiheutuu kasvillisuuden kasvukauden rytmittymisestä. Satelliitin havaintoja voidaan hyödyntää myös ihmisperäisten päästölähteiden maantieteelliseen kartoittamiseen.

Lue lisää

Vuosi 2017 kiilaa kolmen mittaushistorian lämpimimmän vuoden joukkoon

Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi, että maailmanlaajuinen keskilämpötila on kuluneena vuonna 1,1 °C astetta korkeampi kuin esiteollisena aikana. Lopulliset tiedot saadaan vuoden päättyessä, kun kaikki havaintoaineistot on analysoitu. WMO muistuttaa myös, että ilmastonmuutos koettelee erityisesti kehittyviä maita.

Lue lisää

Kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat jälleen uudelle ennätystasolle

Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat viime vuonna uudelle ennätystasolle, kertoo WMO:n vuosittainen raportti. Teollisen ajan alusta ilmakehän hiilidioksidin määrä on lisääntynyt 45 % ja suurin osa siitä on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Noin 44 % ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista jää ilmakehään, ja loppuosa sitoutuu valtameriin ja maaekosysteemeihin.

Lue lisää

Lumen varhainen sulaminen lisää hiilidioksidin sitoutumista metsiin

Pohjoisten havumetsien fotosynteesi on aikaistunut viimeisten noin 40 vuoden aikana noin 8 päivällä keväisin. Näiden metsien perustuotannon arvioitiin kasvaneen vuoden alkupuoliskolla 4–6 prosenttia kymmenessä vuodessa. Se on huomattava lisäys globaalissa hiilinielussa, joka rajoittaa osaltaan ilmaston lämpenemistä. Tutkimuksessa yhdistettiin lumen sulamista koskevia satelliittitietoja ja hiilidioksidimittauksia.

Lue lisää

Ilmastomalleilla ongelmia napa-alueitten suhteellisten kosteuksien kuvaamisessa

Tutkimuksen mukaan monissa ilmastonmuutosmalleissa maanpinnan läheisen ilmakerroksen suhteellisissa kosteuksissa esiintyy epärealistisia arvoja. Ongelma koskee kuitenkin ainoastaan korkeita leveysasteita ja vaivaa sielläkin etupäässä talvipuolella vuotta. Ongelma ei vaikuta millään tavalla mallien tuottamiin lämpötilojen ja sademäärien ennusteisiin.

Lue lisää

Spektrikirjasto kertoo, miten pohjoisen puut heijastavat auringon säteilyä

Aalto-yliopiston spektrilaboratorion tutkijat ovat keränneet spektrikirjaston pohjoisen havumetsävyöhykkeen puulajien heijastusominaisuuksista. Mitattuja spektrejä voidaan hyödyntää metsien ilmastovaikutusten arvioinnissa. Niiden avulla voidaan esimerkiksi tarkastella eri puulajien merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tai kiihdyttämisessä. Käytännössä enemmän heijastavia puulajeja voitaisiin suosia ilmastoa viilentävien vaikutusten lisäämiseksi.

Lue lisää

Suomen linnusto muuttuu voimakkaasti ilmastonmuutoksen ja maankäytön seurauksena

Tuoreen tutkimuksen mukaan 235 Suomessa pesivästä lintulajista 87 lajin levinneisyysalue on laajentunut ja 82 lajin pienentynyt. Monien lajien esiintymiseen on vaikuttanut kielteisesti maankäyttö, kuten metsä- ja maatalous sekä vesistöjen rehevöityminen. Pohjoiset lajit, kuten tunturialueiden linnut, ovat vähentyneet ilmaston lämmetessä. Niiden levinneisyysalueet ovat myös siirtyneet voimakkaasti pohjoista kohti.

Lue lisää

Pohjoinen maisema mullistuu ilmaston lämmetessä

Routiminen, palsasuot ja lumen painanteet katoavat lähes kokonaan pohjoisten alueiden maisemasta ilmaston lämmetessä. Tämä heijastuu myös kasvillisuuteen ja alueen luonnon monimuotoisuuteen, sillä monia harvinaisia kasveja esiintyy lähes yksinomaan routivassa pintamaassa tai lumen viipymäalueilla.

Lue lisää

Mustan hiilen päästöt tulisi huomioida erityisesti arktisilla alueilla

Noki eli musta hiili on metaanin ohella tärkein ilmastoon vaikuttava lyhytikäinen yhdiste. Mustaa hiiltä syntyy epätäydellisen palamisen tuloksena. Musta hiili kiihdyttää ilmastonmuutosta imemällä auringonvaloa itseensä, jolloin se muun muassa lämmittää ilmakehää ja nopeuttaa lumen ja jään sulamista erityisesti arktisilla alueilla. Mustan hiilen päästövähennykset ovat yksi keino hillitä ilmastonmuutosta – mutta vain lyhyellä tähtäimellä.

Lue lisää

Pellonkäytön optimoinnilla maatalouden päästöt pienemmiksi

Luonnonvarakeskuksen koordinoima OPAL-Life-hanke tutkii, miten peltojen käytön optimoinnilla voidaan vähentää maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja pienentää saatujen ja potentiaalisten satojen välisiä kuiluja. Tutkimus- ja kehitystyötä tuetaan joukkoistamisella eli kuka vain voi antaa ideoita kehittää maataloutta kestävämpään suuntaan. Joukkoistamisalusta on auki 20.9. saakka.

Lue lisää

Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomeen eri tavoin eri vuodenaikoina. Talvet muuttuvat selvästi lämpimämmiksi ja sateisemmiksi, kun taas kesäisin muutokset jäävät pienemmiksi. Ilmastonmuutoksen edetessä korkeat äärilämpötilat käyvät aina vain todennäköisemmiksi samalla kun kylmät ääripäät harvinaistuvat. Ilmaston muuttuessa sen vuosienvälinen vaihtelevuus kuitenkin säilyy.

Lue lisää

Ilmastonmuutos on vaikuttanut tulvien ajankohtiin Euroopassa

Kansainvälinen tutkimus osoittaa selvän yhteyden tulvien ja ilmaston muuttumisen välillä Euroopassa. Tulvat ovat aikaistuneet tietyillä alueilla ja myöhentyneet toisilla. Esimerkiksi Iso-Britannian ja Saksan pohjoisosissa tulvat ovat viime vuosikymmeninä ajoittuneet noin kaksi viikkoa myöhempään ajankohtaan, kun taas Baltian maissa ja Suomen etelä- ja länsirannikolla tulvat ovat aikaistuneet.

Lue lisää

Väitös: Metsäpalot ja tykkylumi uhkaavat Suomen metsiä tulevaisuudessa

ti 22.8. 12:00, Kumpulan kampus, Helsinki

Ilmatieteen laitoksen tutkija Ilari Lehtosen väitöstutkimuksen mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa kahteen Suomen metsiä uhkaavaan riskiin: metsäpaloihin ja puiden raskaisiin tykkylumikuormiin. Tulevaisuudessa metsäpalojen riski kohoaa. Lumituhojen riski pienenee Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta idässä ja pohjoisessa se saattaa kasvaa. Ilmastollisia riskejä voidaan kuitenkin vähentää asianmukaisella metsien hoidolla.

Lue lisää

Liikenteen päästötietoja on päivitetty – mukana myös sähköautot ja metro

LIPASTO Yksikköpäästöt -tietokanta on uudistunut. Tietokannan sisältämien päästökertoimien avulla voidaan laskea tie-, raide-, vesi-, ilma- ja muun liikenteen energiankäyttöä ja päästöjä. Järjestelmä sisältää päästökertoimet myös uusimmille kulkuvälineille, kuten Euro 6 -päästöluokan ajoneuvoille, sähköautoille, Sm5-lähijunille eli Flirteille sekä metrolle.

Lue lisää

Päästökauppadirektiivin uudistamisen vaikutuksia Suomelle on selvitetty

Päästökauppadirektiiviin on ehdotettu muutoksia neljännelle päästökauppakaudelle 2021-2030. Nämä muutokset vaikuttavat Suomen teollisuus- ja energiasektoreihin merkittävästi, jos päästöoikeuden hinta nousee. Suurin vaikutus suomalaiselle teollisuudelle muodostuu siitä, että päästöoikeuden hinta siirtyy sähkön hintaan. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön kustannukset kasvavat, jolloin uusiutuvien energialähteiden käytön kannattavuus paranee.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »