Tutkimus

Tähän osioon on koottu suomalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen tiedotteita ilmastonmuutokseen liittyvistä tutkimuksista.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »

Liikenteen päästötietoja on päivitetty – mukana myös sähköautot ja metro

LIPASTO Yksikköpäästöt -tietokanta on uudistunut. Tietokannan sisältämien päästökertoimien avulla voidaan laskea tie-, raide-, vesi-, ilma- ja muun liikenteen energiankäyttöä ja päästöjä. Järjestelmä sisältää päästökertoimet myös uusimmille kulkuvälineille, kuten Euro 6 -päästöluokan ajoneuvoille, sähköautoille, Sm5-lähijunille eli Flirteille sekä metrolle.

Lue lisää

Päästökauppadirektiivin uudistamisen vaikutuksia Suomelle on selvitetty

Päästökauppadirektiiviin on ehdotettu muutoksia neljännelle päästökauppakaudelle 2021-2030. Nämä muutokset vaikuttavat Suomen teollisuus- ja energiasektoreihin merkittävästi, jos päästöoikeuden hinta nousee. Suurin vaikutus suomalaiselle teollisuudelle muodostuu siitä, että päästöoikeuden hinta siirtyy sähkön hintaan. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön kustannukset kasvavat, jolloin uusiutuvien energialähteiden käytön kannattavuus paranee.

Lue lisää

Ilmastosuunnitelmalla kohti kestävää vähähiilistä yhteiskuntaa

Ilmastolain edellyttämän keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutukset on arvioitu. Vaikutusarvion perusteella suurin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali on liikenteessä. Vaikka päästövähennystoimiin liittyy kustannuksia KAISUn toimet eivät juurikaan vaikuta kansantuotteen kasvuun.

Lue lisää

Merenkulun kansainvälisen ilmasto- ja ympäristösääntelyn tulevia vaikutuksia Suomen elinkeinoelämälle selvitetty

Nykyinen kansainvälinen ympäristösääntely aiheuttaa Suomen meritse tapahtuvalle ulkomaankaupalle vuosina 2020–2025 kustannuksia 25–40 miljoonaa euroa vuodessa (noin 0,1–0,2 % suomalaisyritysten logistiikkakustannuksista). Mikäli kasvihuonekaasupäästöjä rajoitettaisiin päästökaupalla, se nostaisi vuosikustannuksia lisäksi noin 25–30 miljoonalla eurolla. Sääntelymuutokset synnyttävät myös merkittävät markkinat alusten päästöjä ja energiankulutusta vähentäville ratkaisuille.

Lue lisää

Selvitys rakennusten hiilijalanjäljen vähentämisestä on valmistunut

Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen tiekartasta, jolla vähennetään rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä. Tiekartan tavoitteena on myös edistää Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita.

Lue lisää

Pilvien ja aerosolihiukkasten vuorovaikutuksen tutkimuksessa otettiin uusi edistysaskel

Tuoreen tutkimuksen mukaan pilvien tiivistymisytiminä toimivivat aerosolit eli pienhiukkaset alentavat pintajännitystä, mikä tehostaa pilvimuodostusta. Pilvipisaroita voi tällöin syntyä jopa moninkertaisesti ilmastomallien nykytietoihin verrattuna. Tietoa aerosolihiukkasten ja pilvien vuorovaikutuksesta tarvitaan, jotta voidaan nykyistä paremmin ymmärtää ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä.

Lue lisää

Metaanipitoisuudet ovat kääntyneet jälleen nousuun

Ilmakehän metaanipitoisuudet ovat alkaneet jälleen nousta, mutta syy on vielä epäselvä. Globaalin metaanitaseen kehitystä on arvioitu Ilmatieteen laitoksen kehittämällä inversiomallilla, jossa metaanipäästöjen suuruutta määritetään ilmakehän metaanipitoisuushavaintojen avulla.

Lue lisää

Ilmastoa voitaisiin muokata vuodenaikojen mukaan vaihtuvilla hiukkasinjektioilla

Ilmatieteen laitoksen ilmastomallisimulaatioilla tekemän tutkimuksen mukaan ilmastoa voitaisiin viilentää ruiskuttamalla rikkihiukkasia yläilmakehään vuodenaikojen mukaan vuorotellen pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Tällöin vaikutus olisi tehokkaampi ja maapallolle tasaisempi verrattuna siihen, jos ruiskutukset tehtäisiin päiväntasaajalla. Ilmastonmuokkaus johtaisi kuitenkin myös entistä kuivempaan ilmastoon.

Lue lisää

Järvimuta paljastaa ilmastossa tapahtuneita muutoksia

Ympäristö ja ilmasto vaikuttavat järvien pohjiin kerrostuvan mudan eli sedimentin ominaisuuksiin. Järvimuta voi parhaimmillaan paljastaa syitä ilmastossa tapahtuneiden vaihteluiden taustalla. Järvistä kairattujen sedimenttinäytteiden muutoksia tulkitsemalla tutkijat voivat rekonstruoida tuhansia vuosia sitten ilmastossa tapahtuneiden muutosten suuruutta, nopeutta ja kestoa. Turun yliopistoon väitöskirjan tehnyt Saija Saarni tutki viiden Keski- ja Itä-Suomessa sijaitsevan järven sedimenttinäytteitä.

Lue lisää

Metsätuhoriskit lisääntyvät maapallolla ilmaston muuttuessa

Ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti metsätuhoihin. Todennäköisesti kuivuustuhot, metsäpalot, myrskyt, tuhohyönteiset ja sienitaudit yleistyvät ja voimistuvat tulevaisuudessa. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos lisää eri metsätuhojen aiheuttamia vaikutuksia erityisesti pohjoisen havupuumetsissä.

Lue lisää

Anna palautetta ilmastonmuutosaineistojen käytettävyydestä

Ilmatieteen laitoksen koordinoima EU-hanke selvittää mm. sitä, miten ilmastoskenaariodata tulisi tuoda kaikkien käyttöön mahdollisimman helpolla ja sopivalla tavalla käyttötarkoituksen mukaan. Osallistumalla kyselyyn voit sanoa painavan sanan ja toivoa parannusta ilmastoskenaarioaineistojen saatavuuteen.

Lue lisää

Ikiroudan sulaminen lisää typpioksiduulin vapautumista pohjoisista soista

Itä-Suomen yliopiston johtama tutkijaryhmä on havainnut, että ikiroudan sulaminen voi johtaa suuriin typpioksiduulipäästöihin pohjoisista soista. Typpioksiduuli eli dityppioksidi (N2O) on voimakas kasvihuonekaasu, joka lämmittää ilmastoa massayksikköä kohden 300 kertaa voimakkaammin kuin hiilidioksidi (CO2). Alueet, joilta typpioksiduulin vapautuminen ikiroudan sulamisen seurauksena on todennäköistä, kattavat jopa neljäsosan arktisesta alueesta.

Lue lisää

Ilmastonmuutokseen on sopeuduttava hyvän sään aikana

Uusi raportti kokoaa yhteen Suomelle tärkeimpiä sopeutumisen teemoja. Raportissa esitellään keskeisimmät indikaattorit, joilla voidaan seurata ilmastonmuutokseen sopeutumista kansallisella tasolla. Ne tarjoavat tietoa yhteiskunnan sopeutumisen tilasta ja viestivät eri toimijoille ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeydestä.

Lue lisää

Keskeiset tutkijat yksimielisiä metsien käytön ilmastovaikutuksista

Tutkimuksen viestit metsien käytön ilmastovaikutuksista on koettu ristiriitaisiksi. Suomen ilmastopaneelin selvitys kuitenkin osoittaa, että keskeiset metsäalaan perehtyneet suomalaiset tutkijat ovat varsin yksimielisiä olennaisista biotalouden kestävyyteen liittyvistä väittämistä. Metsien hyödyntämisen tulisi perustua tutkittuun tietoon ja sen pohjalta tehtäviin päätöksiin.

Lue lisää

Se mikä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää arktisille alueille

WMO:n lanseeraaman polaarivuoden tavoitteena on parantaa polaarialueilla olevaa säähavaintoverkostoa ja saada näin lisätietoa alueen säästä ja ilmastosta. Polaarialueiden muutokset vaikuttavat koko maapallon ilmastoon. Tämän vuoksi on tärkeää ymmärtää, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa polaarialueilla.

Lue lisää

Kunnilla on monia vaihtoehtoja edistää vähäpäästöistä liikkumista

Suomen ympäristökeskuksen Policy Brief johdattaa kestäviin liikkumisratkaisuihin ja antaa suosituksia kasvavien kaupunkiseutujen päätöksentekijöille. Kuntien päätökset vaikuttavat joukkoliikenteen edellytyksiin ja kevyen liikenteen sekä vähäpäästöisten kulkuneuvojen yleistymiseen. Kestävä arkiliikkuminen edesauttaisi myös kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Lue lisää

Suomen arktista osaamista tarvitaan jatkossa yhä pohjoisempana

Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomelle toukokuussa. Suomella on hallussaan paljon tietoa ja kokemusta arktisesta alueesta, sen erityispiirteistä ja siellä tapahtuvasta rajusta ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvä matkailu, kalastus ja meriliikenne Arktisella alueella luovat kysyntää ympäristön havainnoinnille ja siihen liittyville palveluille.

Lue lisää

Maatalouden päästöt pysyivät ennallaan

Maataloussektorin päästöt ovat pysyneet nykytasolla jo yli 10 vuotta. Maankäytön ja metsätalouden nielu kattaa 47 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Metsämaan nielua ovat pienentäneet hakkuumäärien kasvu. Luonnonvarakeskus (Luke) on laskenut maa- ja metsätalouden sekä maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien arviot vuosille 1990–2015.

Lue lisää

Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt maapallon kasvillisuuden kasvua

Uusi tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen myötä maapallon kasvien kyky sitoa hiiltä on kasvanut jopa kolmanneksella 1900-luvun alun jälkeen. Kasvit ja maaperä sitovat tällä hetkellä itseensä noin neljäsosan fossiilisten polttoaineiden päästöistä. Ilmastonmuutoksen haitalliset seuraukset kumoavat kuitenkin kasvituotannon lisääntymisen tuoman hyödyn. On myös viitteitä siitä, että hiilidioksidin lannoitusefekti on vaimenemassa.

Lue lisää

Suon kehityshistoriasta voidaan päätellä ilmastonmuutoksen vaikutuksia

Eteläsuomalaisen suon kehitystä ja ilmastovaikutuksia tutkittiin sen synnystä alkaen ja havaittiin, että metaanipäästöjen ja metsäpalojen vapauttaman hiilidioksidin vuoksi suo lämmitti ilmastoa 7000 vuoden ajan. Vasta suotyypin muuttuminen sarasuosta kohosuoksi muutti ilmastovaikutuksen viilentäväksi.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »