Ilmastokasvatus kaipaa jatkuvuutta – aihe osaksi opetussuunnitelmaa ja opettajille lisää koulutusta

Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan ilmastokasvatuksesta puuttuu jatkuvuus. Paneelin mukaan aihe pitäisi saada mukaan opetussuunnitelmaan. Opettajat myös tarvitsevat nykyistä enemmän apua ilmastokasvatukseen. Ilmastopaneeli kehitti opetuksen tueksi ratkaisukeskeisen ilmastokasvatusmallin.

Ilmastomyönteiseen elämäntapaan kasvaminen vaatii oppimisen jatkuvuutta. Jatkuvuuden avulla ihminen voi omaksua uudet kestävät toimintatavat pysyväksi osaksi omaa toimintaa.

Suomen ilmastopaneelin mukaan alakoulusta aikuisiin kohdistuvasta ilmastokasvatuksesta puuttuu jatkuvuus. Nykyisin ilmastokasvatuksen toteutus koulussa jää helposti yksittäisten aktiivisten opettajien harteille.

”Ilmastonmuutosta tulisi käsitellä laaja-alaisesti ja ratkaisukeskeisesti. Sen avulla voidaan varmistaa, että merkityksiä luova ja toivoa ylläpitävä ilmastokasvatus onnistuu. Nykyisessä tilanteessa alakoulusta ei ole selvää jatkumoa yläkouluun ja toisen asteen koulutukseen. Erityisesti ammattikouluissa tapahtuvaa ilmastokasvatusta tulisi kehittää”, Ilmastopaneelin jäsen ja ilmastokasvatushankkeen vetäjä, Lapin yliopiston apulaisprofessori Ilkka Ratinen kertoo.

Ilmastokasvatus mukaan opetussuunnitelmaan ja opettajakoulutukseen

Ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa ilmastokasvatus tulisi rakentaa osaksi opetussuunnitelman perusteita ja sen avulla paikallisia opetussuunnitelmia ja opetusmateriaaleja. Korkeakouluissa ilmastokasvatus tulisi näkyä opetussuunnitelmien lisäksi opintokokonaisuuksissa.

”Ilmastokasvatuksen materiaaleja on tehty viime vuosina paljon, ja myös aiheesta kertovia lasten- ja nuorten kirjoja on olemassa. Opettajat eivät kuitenkaan ole tietoisia tai he eivät ehdi kriittisesti perehtyä ja soveltaa materiaaleja opetuksessa. Helpoin tapa varmistaa ilmastokasvatuksen käytäntö olisi lisätä ilmastokasvatus selkeästi opetussuunnitelmaan, josta aihe luonnollisesti siirtyisi oppikirjoihin ja muihin materiaaleihin”, Ratinen sanoo.

Paneelin raportin mukaan opettajat tarvitsevat lisää tukea ilmastokasvatukseen. Opettajakoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa tulisi tarjota ilmastokasvatusta. Opettajat tarvitsevat myös mahdollista ulkopuolista ilmastokasvatustukea sekä kalenteriin merkittyä, opetussuunnitelman kautta ohjattua aikaa ilmastokasvatuksen toteuttamiseen.

Ilmastopaneeli kehitti ilmastokasvatuksen tueksi prosessimallin

Ilmastopaneelin mukaan kouluopetuksessa kehitettyjä ilmastokasvatuksen malleja voidaan hyödyntää myös työpaikoilla tapahtuvassa ilmastokasvatuksessa.

Osana ilmastokasvatushanketta Ilmastopaneeli on kehittänyt ratkaisukeskeisen ilmastokasvatuksen prosessimallin. Se on syklinen, jatkuvaan oppimiseen perustuva malli, joka soveltuu kaikenikäisille.

Ilmastokasvatuksen prosessimallin mukaan opitaan asettamaan tavoitteet ilmastonmuutoksen hillinnälle ja sopeutumiselle. Tavoitteet asetetaan jossakin valitussa järjestelmässä, kuten koululuokassa, kunnan lautakunnassa tai yrityksen ympäristön johtoryhmässä. Näitä tavoitteita pohditaan yhteisöllisesti osallistujien tietojen, taitojen ja arvojen näkökulmasta.

”Tutkivassa ja vuorovaikutteisessa ilmastokasvatuksessa keskeistä on kaikkien oppiminen sekä osallistaminen tavoitteellisten ilmastotoimien etsimiseen. Mallin oppiminen perustuu uudistavaan, eli transformatiiviseen oppimiseen. Sen vuoksi on tärkeää, että ilmastotoimia reflektoidaan tutkittavan järjestelmän sisällä ja myös sen ulkopuolella”, Ratinen kuvailee.

Ilmapaneelin prosessimalli ilmastokasvatukseen

Fakta: Ilmastokasvatus – mitä muuta kuin tiedonvälitystä?

  • Ilmastokasvatuksessa tulisi kerryttää ilmastonmuutokseen liittyvää tietoa, kuten käsitteitä ja syy-seuraussuhteita. Tiedon kerryttämisessä tulee ottaa huomioon oppijoiden kehityksen ja ymmärryksen taso.
  • Nuorempien ilmastokasvatuksessa on tärkeää miettiä, miten tietoa lähdetään rakentamaan. Vanhempien oppijoiden kohdalla on olennaista purkaa virhekäsityksiä. Opetuksessa tulee myös huomioida oppilaiden erilaiset arvomaailmat.
  • Tiedon lisäksi ilmastokasvatuksen tulisi tarjota vaikuttavaa ja merkityksellistä toimintaa, jotta oppijat saavat vaikuttamisen kokemuksia. Ilmastokasvatusta on hyvä toteuttaa yhteisöllisen, toiminnallisen, elämyksellisen ja kokemuksellisen oppimisen keinoin.
  • Tunnekasvatus on keskeisessä roolissa osana ilmastokasvatusta: ilmastokasvatuksen tulisi rakentua realistisen toivon pohjalle, mutta siten, että ilmastokasvatuksessa huomioidaan mahdolliset negatiiviset tunteet.
  • Tulevaisuuteen kasvattaminen ja tulevaisuuden pohtiminen ovat osa ilmastokasvatusta. Ratkaisukeskeisellä ilmastokasvatuksella voidaan lievittää epävarmuuden tunnetta.

Ilmastokasvatus – kohti ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta -hankkeessa selvitettiin tavoitteellisen ratkaisukeskeisen ilmastokasvatuksen prosessimallin rakennuspaloja. Hankkeessa on selvitetty sekä käsitteellisesti että empiirisesti eri toimijoiden näkemyksiä ilmastokasvatuksesta. Raportissa painotetaan erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvää toivoa. Hankkeessa osallistettiin perusasteen oppilaat, luokanopettajaopiskelijat, opettajat, kasvatuksen ammattilaiset ja ilmastonmuutoksen asiantuntijat pohtimaan ilmastokasvatuksen pedagogiikkaa ja ilmastokasvatuksen tavoitteita hillinnän ja sopeutumisen näkökulmasta.

Raportti: Kohti ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta >>

Medialle julkaisuvapaita kuvia, ilmastokasvatuksen prosessimalli >>

Katso täältä suorana ilmastokasvatushankkeen loppuseminaari, 29.11.2019 kello 11–16 >>

Lisätietoja

Ilkka Ratinen, apulaisprofessori, Lapin yliopisto, akkli .ratin _TΑne ula .dnalp fi , puh. 050 344 9582

 

Ilmastopaneeli

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen. Työtä avustaa kaksihenkinen sihteeristö. Vuosina 2016-2019 on käynnissä ensimmäinen valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toimikausi. Twitter: Ilmastopaneeli1

 

Julkaistu: 9.12.2019
Luokat: Tutkimus, Politiikka

Alkuperäinen tiedote

Tuottajatahot