Sianlihantuotannon ympäristökestävyyttä voidaan parantaa

Sianlihantuotannon ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä voidaan vähentää noin 35–50 prosenttia riippuen tuotetun biokaasun hyödyntämistavoista. Agris-hankkeessa kehitetyt toimintamallit vähentävät myös vesistöjä rehevöittäviä päästöjä ja parantavat sikatilan ravinne- ja energiatasetta.

Ukipolis Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen ”Kestävä sikatuotanto agrisymbioosien kautta” (Agris) - hankkeessa tavoitteena oli löytää sianlihantuotannolle nykyistä kestävämpiä toimintatapoja.

”Symbioosimuotoiseen toimintaan siirtyminen vähentää sianlihantuotannon ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä merkittävästi. Fosforilannoituksen muutos vähentää myös vesistökuormitusta, eikä toimintamalli aiheuta tilalle lisäkustannuksia”, hanketta vetänyt projektipäällikkö Teija Paavola Ukipolis Oy:stä kertoo.

”Symbiooseissa kuitenkin tarvitaan enemmän typpiravinteita ja myös käytetään enemmän kierrätyslannoitteita, minkä vuoksi ammoniakkipäästöt voivat kasvaa. Hyötyjen täysimääräinen toteutuminen edellyttääkin koko toimintaketjun eri vaiheiden optimointia ja hyvää hallintaa”, tutkija Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta painottaa.

Energia, ravinteet ja maaperän hiili tarkastelussa

Tutkituissa toimintamalleissa yhdistettiin energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys ja ympäristövaikutusten minimoiminen. Lisäksi selvitettiin maan rakennetta parantavien toimenpiteiden, kuten viljelykiertojen ja kehittyneen lannankäsittelyä vaikutuksia maaperän hiilitaseeseen.

”Lopuksi arvioitiin näiden tehostamistoimien vaikutuksia tilan ravinne- ja energiataseisiin, taloudelliseen kannattavuuteen sekä elinkaarisiin ympäristövaikutuksiin”, erikoistutkija Sari Luostarinen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Porsaita © Tuukka Kiviranta/Atrian arkisto

Markkinoille toivotaan pienen ympäristöjalanjäljen sianlihaa

Agris-hanke lähti liikkeelle varsinaissuomalaisten sianlihantuottajien tarpeesta löytää keinoja toimia vastuullisemmin ja tuottaa markkinoille pienen ympäristöjalanjäljen sianlihaa. Ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Heikkilä, sianlihantuottaja itsekin, uskoo sianlihantuotannossa olevan mahdollisuuksia vähentää ilmastovaikutuksia, tehostaa ravinteiden kierrätystä ja parantaa hiilen sidontaa pelloilla:

”Tutkimuksessa tutkittiin useita asioita, osa varsin teoreettisiakin, mutta saatiin myös nopeasti käytäntöön soveltuvaa tietoa. Ravinneosion mukaan etenkin lantafosforia täytyy saada siirtymään kasvintuotantoalueille korvaamaan mineraalifosforia, joka on jo kriittisten raaka-aineiden listalla. Kuivajakeella korvataan vastaanottavilla tiloilla mineraalifosforia.”

Päästöt hallintaan erilaisilla toimilla

Nurmen lisääminen viljelykiertoon, lannan prosessointi biokaasulaitoksessa yhdessä kasviperäisten massojen kanssa sekä mädätteen erottaminen neste- ja kuivajakeeseen mahdollistavat tilan omassa kierrossa olevien ravinteiden tehokkaamman hyödyntämisen ja vähentävät fosforihuuhtoumaa. Typen haihtumisen minimoimiseksi ravinnetuotteet on varastoitava katetuissa varastoissa, nestejakeet levitettävä sijoittamalla ja kuivajakeet mullattava välittömästi levityksen jälkeen. Näillä toimilla hallitaan myös ammoniakkipäästöjä.

Metaanipäästöjen vähentämiseksi lanta on käsiteltävä biokaasulaitoksessa tuoreena ilman välivarastointia ja viipymän kaasunkeräyksen piirissä on oltava riittävä. Mikäli biokaasusta jalostetaan liikennepolttoainetta, niin jalostusprosessin tulisi sisältää poistokaasujen polttimen.

Hiilen varastoinnista maahan tarvitaan lisätutkimuksia

Nykytiedon valossa symbioosimuotoinen toiminta mallitarkastelussa käytetyillä oletuksilla ei vielä tehnyt pelloista hiilinieluja. Maaperän hiilivaraston muutosnopeuteen vaikuttavista toimista tarvitaankin vielä lisää tutkimustietoa.

Mallinnuksen perusteella voidaan kuitenkin osoittaa, että orgaanisella lannoitevalmisteella voidaan lisätä pitkään mineraalilannoitteilla viljellyn peltomaan hiilen määrää, ja että symbioosimuotoinen toiminta vähentää hiilipäästöjä. Maaperän rakennetta parantaa myös kevyempi lannan levityskalusto, mikä voi pitkällä aikavälillä nostaa satotasoja ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista.

Agriksen päärahoittaja oli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Hanke kuului vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi tarkoitetun kolmivuotisen erillisrahoituksen piiriin. Hankkeen yksityisrahoituksesta vastasivat A-Tuottajat Oy, Doranova Oy, MTK, Alituvan tila, Heikkilän tila, Pirteä Porsas Oy, Vainion tila ja Vehmaan Haikara Oy. Hankkeen aktiivinen toteutusaika oli 2,5 vuotta ja hanke päättyi syyskuun lopussa 2019. Nyt julkaistava raportti sisältää tasetarkastelut ja elinkaariarvioinnin tulokset.

Lisätietoja

  • Agrisymbiooseilla kohti kestävämpää sianlihantuotantoa -raportti
  • Hankkeen verkkosivut www.agrisymbioosi.fi
  • Projektipäällikkö Teija Paavola, p. 050 466 3022, Ukipolis Oy, .iminute suku ku_ΤΤAimin ip .silo fi 
  • Tutkija Suvi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE p. 029 525 2998, .iminute suku my ΤΤAimin paristo. if  
  • Erikoistutkija Sari Luostarinen, Luonnonvarakeskus Luke p. 029 532 6346, ute nimi.su minuk iAΤΤ.luke. if  
  • Ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Heikkilä p. 0500 822 963, p. eh-ΤΤA omit ikki alitnal .c mo  

 

Julkaistu: 17.12.2019
Luokat: Tutkimus

Alkuperäinen tiedote

Tuottajatahot