Suomen vesihuollolla on hyvät edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen – ennakointia kuitenkin tarvitaan

Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat haasteita vesihuollolle, mutta ilmaston muuttumista ei ole huomioitu kaikissa suomalaisissa vesilaitoksissa. Suomen ilmastopaneelin selvityksen mukaan vain osalla laitoksista on varautumissuunnitelma ja joka kolmannessa laitoksessa ei ole lainkaan tarkasteltu sää- ja ilmastoriskejä. Paneelin mukaan Suomen vesisektorilla on kuitenkin hyvät edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen.

Muutokset säässä tuottavat suomalaisille vesihuoltolaitoksille haasteita liittyen raakaveden laatuun ja vedentuotannon jatkuvuuteen. Kun sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena, se tarkoittaa lisää vaatimuksia myös vesilaitoksille.

Ilmastopaneeli selvitti, millaisia ongelmia ilmastonmuutos aiheuttaa vesihuollolle, miten hyvin Suomen vesihuoltotoimijat ovat varautuneet ilmastonmuutokseen ja millaisena uhkana he ilmastonmuutosta pitävät.

Paneelin raportin mukaan Suomen vesilaitostoimijat ovat hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta. Vaikka yleisellä tasolla ilmastonmuutosta pidetään uhkana Suomen vesiturvallisuudelle, Ilmastopaneelin kyselyn mukaan harva toimija kuitenkaan kokee ilmastonmuutoksen uhkaavan oman laitoksen vesiturvallisuutta.

Vesihuoltolaitokset kokevat pystyvänsä vastamaan nykyisin riittävästi säänvaihteluiden aiheuttamiin haasteisiin. Erityisesti sähkökatkoihin on varauduttu hyvin. Toisaalta puolet laitoksista ei ole varautunut esimerkiksi pitkittyneeseen kuivuuteen tai tulviin.

Vain osalla laitoksista oli varautumissuunnitelmia, ja ilmaston muuttuminen on huomioitu suunnitelmissa harvoin. Joka kolmannessa laitoksessa sää- ja ilmastoriskejä ei oltu tarkastelu lainkaan.

Ilmastopaneelin jäsen ja vesihuoltohankkeen vetäjä, THL:n professori Timo Lanki arvelee, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole ollut näkyvästi esillä vesiturvallisuuden hallinnassa, koska muutoksia ei ole koettu vielä tähän mennessä kovin konkreettisesti.

”Vesilaitokset pystyvät vastaamaan tämän hetkisiin uhkiin hyvin, joten laitokset eivät välttämättä koe ilmastonmuutosta uhkana omalle toiminnalleen. Vesihuollon pitäisi kuitenkin pystyä ennakoimaan tulevia uhkia niin isoilla kuin pienilläkin laitoksilla”, Lanki sanoo.

Sopeutuminen vaatii tekniikkaa ja tietämystä: suuret ja keskisuuret laitokset vahvoilla

Suomessa oli vuosina 1998–2018 yhteensä 97 vesiepidemiaa, joista 75 liittyi raakavesien likaantumiseen. Epidemioiden kansantaloudellinen merkitys on kokonaisuudessaan pieni, mutta yksittäiselle kunnalle vaikutukset voivat olla merkittävät.

Vesihuoltolaitoksilta edellytetään kattavaa riskienhallintaa ja varautumista poikkeustilanteisiin. Siksi vesilaitokset joutuvat ottamaan toiminnassaan sään haasteet huomioon ja sopeutumaan niihin. Sopeutumiskeinoja ilmastonmuutoksesta johtuviin haasteisiin vesihuollossa ovat muun muassa veden laadun monitorointi, vedenkäsittelyn tehostaminen, desinfiointivalmiuden parantaminen, varavoiman saatavuuden lisääminen ja vedenottokaivojen uudelleen sijoittaminen.

Sopeutuminen vaatii investointeja, minkä vuoksi sopeutuminen on haasteellisinta pienimmissä vesilaitoksissa, joissa resurssit ovat niukemmat.

Äärimmäisten sääilmiöiden ennustettu yleistyminen ja esimerkiksi talviolosuhteiden muuttuminen uhkaavat lisätä vesiepidemioiden riskiä Suomessa. Ilmastopaneelin mukaan Suomen vesisektorilla on kuitenkin yleisesti ottaen hyvät edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

”Suomen vesilaitosten vesihuoltotekniikka on korkeatasoista, ja erityisesti suurilla ja keskikokoisilla vesilaitoksilla on hyvä tietämys vesiturvallisuuden takaamisesta”, THL:ssä hankkeen päätutkijana toiminut erikoistutkija Päivi Meriläinen sanoo.

Sopeutumisen edellytyksenä on, että vesilaitokset tiedostaisivat sää- ja ilmastoriskit ja huomioisivat ne riskinhallintasuunnitelmissa ja investoinneissa.

”Yleinen vesihuollon tietotaso ilmastonmuutoksen riskeistä ei ole kovin korkealla. Aiheesta ei ole puhuttu tarpeeksi, eikä lisäkoulutusta ole järjestetty. Sopeutumistoimia tarvitaan kaikkialla Suomessa”, Meriläinen sanoo.

Fakta: Miten sää vaikuttaa vesihuoltoon?

  • Veden laatuongelmia aiheuttavat muun muassa tulvat, pitkät sateiset jaksot ja rankkasateet.
  • Sähkönsaantiin ja sen kautta veden tuotantoon ja jakeluun haasteita tulee myrskytuulista, ukkosesta ja tulvista.
  • Kuivuus voi aiheuttaa ongelmia sekä veden saatavuuteen että laatuun.
  • Myös hellejaksot ja routa häiritsevät vedentuotantoa.

Lisätietoja

Päivi Meriläinen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 029 524 7826, iap vi.meril nia enΑT t .lh fi 

Timo Lanki, professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, puh. 029 524 6326, .omit lanki t ΤΤA hl. if  

Ilmastopaneelin raportti: Ilmastonmuutos ja vesihuolto: varautuminen ja terveysvaikutukset >>

Ilmastopaneelin hankkeessa ”Ilmastonmuutos ja vesihuolto: varautuminen ja terveysvaikutukset” (2017–2019) muodostettiin kokonaiskuva ilmastonmuutoksen merkityksestä vesihuollolle Suomessa. Raportin tulokset perustuvat hankkeessa toteutettuun vesihuoltolaitoksille suunnattuun kyselyyn, taloudellisiin analyyseihin sekä koti- ja ulkomaiseen kirjallisuuteen. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli pieniä pohjavesilaitoksia.



Ilmastopaneeli

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelissa on mukana 14 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa. Paneelin puheenjohtaja on Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen. Työtä avustaa kaksihenkinen sihteeristö. Vuosina 2016-2019 on käynnissä ensimmäinen valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toimikausi. Twitter: Ilmastopaneeli1

 

Julkaistu: 12.12.2019
Luokat: Tutkimus, Politiikka

Alkuperäinen tiedote

Tuottajatahot