Suomen ilmastopaneeli: Ilmastotoimet eivät edisty, jos kansalaiset kokevat ne epäreiluiksi

Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan tehokkaat ilmastotoimet vaikuttavat lähes aina ihmisiin. Valtion ja paikallishallinnon toimijoiden on varauduttava tukemaan ihmisten muuttuvaa arkea. Kun ilmastotoimet ovat reiluja, ne myös edistyvät eivätkä jää jumiin kansalaisten vastarintaan.

Hiilineutraalin yhteiskunnan tavoittelussa joudutaan tekemään tärkeitä valintoja siitä, mitä haittaa ja kuinka paljon kustannuksia ilmastotoimet saavat tuottaa, jotta vältämme ilmastonmuutoksen haitat tulevaisuudessa.

Tehokkaasti päästöjä laskevilla ilmastotoimilla on aina välittömiä tai välillisiä sosiaalisia vaikutuksia ihmisen elämään. Ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan ilmastotoimien sosiaalisia vaikutuksia pitää varautua kompensoimaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että liikkumisen muuttuvat ehdot ja kustannukset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa esimerkiksi maaseudun asukkaille tai pienituloiselle väestölle kaupunkien reuna-alueilla.

”On mahdollista, että syntyy tilanteita, joissa liikkumisen kasvavia kustannuksia joudutaan sosiaalisin perustein kompensoimaan”, sanoo Ilmastopaneelin Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys -hankkeen vetäjä, Jyväskylän yliopiston emeritaprofessori Marja Järvelä.

Arjen sujuvuus tärkeää – verot ja maksut kohtuullisiksi

Ilmastotoimien yleisen hyväksyttävyyden hakeminen on erityisen tärkeää niillä osa-alueilla, joissa ilmastotoimet voivat vaikuttaa toimeentuloon negatiivisesti tai jopa pahentaa vallitsevia eriarvoisuuksia.

”Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että kotitalouksiin kohdentuva energiavero ei kohtele eri tuloryhmiä tasapuolisesti: vähävaraiset joutuvat maksamaan pienistä tuloistaan suhteellisesti suuremman osan välttämättömästä energian käytöstä, kuten asunnon lämmityksestä. Näin syntyy energiaköyhyyttä. Tämä on jo melko yleinen ilmiö Euroopassa. Suomessa energiaköyhyyttä ei vielä ole juurikaan tunnistettu, sillä usein puuta on lämmitykseen saatavilla edullisesti”, Järvelä sanoo.

Kansallisella tasolla ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys ottaa huomioon etenkin arjen sujuvuuden päätöksissä, jotka koskevat liikennettä, energiahuoltoa, ruokailua ja jätteiden kierrätystä.

”Lyhyellä tähtäimellä hyväksyttävyyden osalta keinoissa on tärkeää huomioida verojen ja maksujen kohtuullisuus. Keinovalikoimaa voi täydentää sosiaalipoliittisesti perustelluilla kompensaatioilla. Kompensaatiot voivat olla esimerkiksi maksujen palautuksia korotetuista haittaveroista pienituloisille ryhmille”, Järvelä sanoo.

Kansalainen kaipaa tukea ja koulutusta vähähiilisen yhteiskunnan murroksessa

Hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisessa hiilipäästöjä aiheuttavien yksiköiden, kuten tehtaiden, alasajo on todennäköistä. Vahva hyvinvointivaltio kompensoi työpaikkojen katoamisen haittoja työntekijöille. Elinkeinopolitiikalla on tärkeää tukea alueiden kehitystä ja uusien vähähiilisten työprosessien ja työpaikkojen syntyä.

”Ilmastotoimien vaikutukset elinkeinoihin riippuvat alueiden elinkeinorakenteesta. Joillakin alueilla murros voi aiheuttaa erityisen suuria haasteita sopeutumiselle. Haasteita syntyy etenkin silloin, jos työvoiman siirtymät, eli työpaikkojen tai tehtävien muutokset, ovat merkittäviä”, Järvelä kertoo.

Alueet voivat vaikuttaa parhaiten siirtymän onnistumiseen omilla toimillaan.

”Monissa maakunnissa ja kaupunkialueilla kunnat, yritykset ja järjestöt ovat jo luoneet verkostoja, joissa innovoidaan ja kehitetään alueellisia toimia kohti hiilineutraaliustavoitetta. Valtion aluepolitiikkaa tarvitaan tukemaan tätä tärkeää toimintaa, jolla elinkeinojen lisäksi turvataan alueiden työllisyyttä”, Järvelä sanoo.

Jotta järjestelmämurros vähähiiliseen yhteiskuntaan on kestävä, elinikäisen koulutuksen järjestäminen on tärkeässä asemassa. Kansalaiset ja työntekijät on myös hyvä osallistaa mukaan muutosten suunnitteluun.

”Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi vahvuus on vankasti toimiva edustuksellinen demokratia. Tämä tarjoaa paljon toimivia kanavia tuoda kansalaisille esille tärkeitä asioita. Ilmastokriisin havaitseminen erityisesti nuorten keskuudessa muistuttaa siitä, että myös suora osallistuminen on monille kansalaisille tärkeää. Kunnat ja kaupungit voivat huolehtia siitä, että ajankohtaisia kanavia löytyy kansalaisille vaikuttavaan toimintaan esimerkiksi kaavoituksessa, ruokailussa, uusissa liikennejärjestelyissä, kierrätyksessä ja ilmastokasvatuksen hankkeissa”, tohtorikoulutettava Anni Turunen Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Fakta: Mitä ovat reilut ilmastotoimet?

  • Ilmastotoimien hyväksyntä voi olla joko aktiivista (tuki) tai passiivista (esimerkiksi vastustuksen puute).
  • Jos ilmastotoimet vaativat kansalaisten sitoutumista ja arjen toiminnan muuttamista, aktiivinen tuki ilmastotoimille on erittäin tärkeää, jotta toimet onnistuvat.
  • Kaikkia tehokkaita ilmastotoimia ei välttämättä koeta reiluina. Saman ratkaisun koettu reiluus voi riippua huomattavasti siitä, miten ratkaisu suunnitellaan, laitetaan toimeen ja miten siitä viestitään.
  • Oikeudenmukaisuutta tavoittelevissa ilmastotoimissa on myös huomioitava päätösten koko prosessin oikeudenmukaisuus, jotta toimet koetaan reiluina. Ilmastotoimet ovat oikeudenmukaisia silloin, kun erilaisten, etenkin haavoittuvien ihmisryhmien tarpeet tunnistetaan ja tunnustetaan.

Ilmastotoimien sosiaalista hyväksyttävyyttä on selvitetty Ilmastopaneelin hankkeessa, jonka tavoitteena oli tunnistaa ja eritellä ilmastotoimien sosiaalisen hyväksyttävyyden kriteereitä niillä ilmastotoimien sektoreilla, joilla on suoria vaikutuksia ihmisen arkielämän ehtoihin, ajankäyttöön ja elämäntapaan. Lisää hankkeesta >>

Ilmastopaneelin raportti: Ilmastotoimien sosiaalinen hyväksyttävyys >>

Lisätietoja

Marja Järvelä, professori emerita, Jyväskylän yliopisto, jraM a.Jar yj ΤΤÄ_alev u. if  , puh. 040 805 4141

Anni Turunen, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto, nna i.e.tur enu nΑT jyu. if  

Julkaistu: 10.2.2020
Luokat: Tutkimus, Politiikka

Alkuperäinen tiedote

Tuottajatahot