Lisääntyvät hakkuut vaikeuttavat ilmastonmuutoksen hillintää, jos metsäteollisuuden tuotteet pysyvät nykyisen kaltaisina

Tuore tutkimus vahvistaa, että hakkuiden lisääminen Suomen metsissä pienentää hiilinielua niin paljon, ettei sen negatiivisia ilmastovaikutuksia pytytä korjaamaan kuluvan vuosisadan aikana, jos puusta valmistetaan nykyisen kaltaisia tuotteita.

Tutkimuksessa simuloitiin tilanne, jossa Suomessa metsäteollisuuden ainespuuhakkuita lisättiin pysyvästi vuoden 2015 tasosta 58 milj. m3/v tasoon 67 milj. m3/v. Ilmakehään pääsee tällöin joka vuosi sadan vuoden ajan keskimäärin 7 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia enemmän kasvihuonekaasuja, kun vertailukohtana ovat 58 milj. m3:n hakkuut ja nykyisen kaltaiset tuotteet. Arviossa on otettu huomioon, että lisähakkuiden aiheuttamasta hiilinielun pienenemisestä noin puolet saadaan paikattua puutuotteiden ja metsäenergian lisääntyvällä käytöllä. Vertailun vuoksi Suomen maantieliikenteen päästöt ovat nykyisin noin 11 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vuonna 2018 metsäteollisuuden kotimaiset hakkuut olivat jo 68,9 milj. m3/v.

Tutkimuksessa kehitettiin valtakunnallinen arviointimalli, jossa on otettu huomioon lisääntyvistä hakkuista aiheutuva metsämaan ja puuston hiilinielumenetys sekä puun hyödyntämisellä vältetyt fossiilisperäisten tuotteiden ja polttoaineiden käytön kasvihuonekaasupäästöt eli ns. substituutiovaikutukset. Mallissa otetaan huomioon myös puutuotteiden hiilivarastojen muutokset. Laskelmissa otetaan huomioon kahden asteen lämpötilan nousun vaikutukset puiden kasvuun ja kuolleen orgaanisen aineksen hajoamiseen vuoteen 2100 mennessä.

Tutkimus antaa kokonaiskuvan lisähakkuiden vaikutuksesta ilmakehän kasvihuonekaasumuutoksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Sadan vuoden simulointijakson loppupäässä puuston lisääntynyt hiilensidonta alkaa pienentää lisähakkuiden aiheuttamaa ilmastohaittaa. Jotta haitta saataisiin kompensoitua, metsien kasvua pitäisi pystyä lisäämään merkittävästi laskelman tasoon verrattuna. Sen lisäksi puusta pitäisi tehdä tuotteita, joissa hiili säilyy selvästi pidempään kuin nykytuotteissa. Niiden tulisi myös vähentää öljyn, kivihiilen ja maakaasun käyttöä nykyisiä tuotteita selvästi enemmän.

Koivutukkeja pinossa © Riku Lumiaro

Kuinka kauan lisähakkuun aiheuttaman ilmastohaitan korjautuminen kestää? Tätä ei tutkijoiden mukaan pystytä arvioimaan tarkasti. Tämä johtuu siitä, että metsien kasvuolosuhteet, eri tuotteiden valmistusmäärät ja tuotteiden substituutiovaikutukset muuttuvat ajan myötä, eikä näiden seikkojen tarkka ennustaminen pitkälle tulevaisuuteen ole mahdollista. Korjaantumisaika on kuitenkin pidempi kuin laskelmissa käytetty 100 vuoden tarkastelujakso, jos pitkäikäisten ja suuria substituutiohyötyjä omaavien puutuotteiden osuus ei lisäänny merkittävästi ja metsien kasvua ei saada nopeasti lisääntymään merkittävästi nykyisestä. Tässä tutkimuksessa arvioitu lisähakkuiden aiheuttama ilmastohaitta on vähintään kaksinkertainen siihen verrattuna, mitä aikaisemmin on hahmoteltu.

Tutkimuksessa käytettiin Itä-Suomen yliopiston Monsu-simulointimallia ennustamaan metsien kehittymistä. Tehty vertailu Luonnonvarakeskuksen Mela-mallin aikaisempaan 40 vuoden simulointityöhön osoitti, että Mela ennustaa suuruusluokaltaan samankaltaisen hiilinielumenetyksen kuin Monsu 40 vuoden simulointiajanjaksolla.

Kehitetty laskentatapa on siirrettävissä myös toisiin maihin, jos niissä on käytettävissä vastaavia metsien hiilitasetta kuvaavia malleja kuin Monsu tai Mela.

Hakkuutason ja ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia metsätuhoihin ei otettu huomioon laskelmissa. Tutkimus ei ota myöskään kantaa siihen, miten Suomen hakkuutaso vaikuttaa muiden maiden hakkuisiin ja hiilitaseisiin.

Tutkimus antaa omalta osaltaan tukea EU:n valitsemalle ilmastopolitiikalle, jossa jäsenmaiden yhdessä kannustetaan säilyttämään ensi vuosikymmenen aikana samaa suuruusluokkaa oleva metsien hiilinielu kuin vuosina 2000 - 2009.

Tutkimus on toteutettu osana strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa FORBIO-hanketta. Tutkimuksen tekemiseen ovat osallistuneet Suomen ympäristökeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat. Tutkimus on julkaistu Journal of Environmental Management –lehdessä.

Linkki artikkeliin: Effect of increased wood harvesting and utilization on required greenhouse gas displacement factors of wood-based products and fuels (ScienceDirect)

Lisätietoja

Professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 740 1708, .iminute suku my ΤΤAimin paristo. if  

Professori Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 511 2089, ute nimi.su minuk iAΤΤ_uef. if  

Tohtori Tero Heinonen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 579 3577, ute nimi.su minuk iAΤΤ_uef. if  

Tutkimusylijohtaja Antti Asikainen, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 323 250, ute nimi.su minuk iAΤΤ.luke. if  

Julkaistu: 25.7.2019
Luokat: Tutkimus

Alkuperäinen tiedote

Tuottajatahot