Kohti Pariisia: Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa yhteiskunnalle?

Ilmastonmuutos lisää yhteiskunnallisia riskejä ja vaikeuttaa niiden ennakointia.

"Riskit voivat olla voimakkaisiin sääilmiöihin liittyviä kuten tulvat tai myrskyt, tai hitaasti eteneviä, kuten viljelyolosuhteiden heikkeneminen kuivuuden lisääntyessä tai kalalajiston muuttuminen lämpenemisen myötä. Tai laajempia seurauksia kuten eriarvoisuuden kasvu", Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta kertoo.

Parinkymmenen vuoden tutkimus on tuottanut kuvan siitä, mitä riskejä ilmastonmuutos tuo tullessaan. Tiedetään että riskit eivät jakaudu tasaisesti, vaan heikossa asemassa olevat ihmiset ja yhteisöt valtioiden sisällä altistuvat muita enemmän riskeille.

Vaikutukset Suomen yhteiskunnalle

Muutoksen ennakoimattomuus on jo itsessään suuri riski. "On erittäin vaikea arvioida seurauksia, jos ilmastojärjestelmässä tapahtuu suuria peruuttamattomia muutoksia kuten Grönlannin ja Länsi-Antarktisen jäätiköiden sulaminen. Tuollaisen maailman ilmasto ja yhteiskunnat saattavat toimia kovin eri tavoin kuin nykyään", Heikki Tuomenvirta kertoo.

"Suomessa esille ovat nousseet muun muassa tulva- ja metsätuhoriskit, sähkönjakelu, liikenne- ja telekommunikaatioverkkojen haavoittuvuus sekä näistä seuraavat häiriöt terveys- ja pelastuspalveluiden saatavuudelle. Uhkat ja mahdollisuudet vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi maataloudessa tuotannon lisääminen on mahdollista sopivilla investoinneilla ja riskien hallinnalla", Tuomenvirta valottaa.

Suomi ei kuitenkaan toimi erillään muusta maailmasta. "Iso kysymys on, miten Suomeen heijastuvat häiriöt globaaleissa raaka-aineiden, tavaroiden ja palvelujen tuotantojärjestelmissä", Tuomenvirta toteaa.

Miten riskejä voi hallita?

Ilmastonmuutoksen riskejä voidaan pienentää ja hallita paikallisesti. Tämä on mahdollista erilaisin sopeutumistoimin. Sopeutumisen avulla muutoksesta on myös mahdollista hyötyä.

"Esimerkiksi nykyistä parempi tuhoisien sääilmiöiden ennakointi ja riskien hallinta säästää ihmishenkiä ja vähentää taloudellisia menetyksiä. Ennakointijärjestelmien kehittäminen voi puolestaan tuottaa innovaatioita ja lisätä taloudellista toimeliaisuutta", Heikki Tuomenvirta selvittää.

Sopeutuminen ei yksin riitä

Tiedeyhteisö on kuitenkin yksimielinen siitä, että pelkkä sopeutuminen ei riitä. Haitallisten, laajalle ulottuvien ja peruuttamattomien muutosten riskit kasvavat varmuudella suuriksi, jollei oteta käyttöön nykyistä voimakkaampia keinoja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamiseksi.

"Tässä työssä kaikkia maita sitova ilmastosopimus ja tiekartta päästöjen vähentämiseksi olisi kaikkein tehokkain työkalu", Heikki Tuomenvirta toteaa.

Lisää aiheesta ympäristövaliokunnan avoimessa kokouksessa 25.11.

Eduskunnassa järjestetään ympäristövaliokunnan avoin kokous keskiviikkona 25.11. klo 10.30-12.15. Kokouksen aiheena on Pariisin ilmastokokous ja puhtaat ratkaisut Suomelle. Tule mukaan kuulemaan alan parhaiden asiantuntijoiden katsaus siitä, miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja saada potkua Suomen talouteen!

Lisätietoa ja ohjelma (syke.fi)

Ilmoittautumislinkki

Katso video yhteiskunnallisista riskeistä:

https://www.youtube.com/watch?v=0aptihkQ3BQ&feature=youtu.be

Lisätietoa

Ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta, Ilmatieteen laitos, ute nimi.su minuk iAΤΤ_fmi. if  , puh. 029 539 4122

Tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta: Ilmasto-opas.fi

ELASTINEN-hanke tuottaa ratkaisuja ilmastoriskien hallintaan: http://ilmatieteenlaitos.fi/elastinen

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma (Maa- ja metsätalousministeriö)

Klimaatti – verkkolehti ilmastonmuutoksesta www.klimaatti.fi

Julkaistu: 10.11.2015
Luokat: Tutkimus, Politiikka

Alkuperäinen tiedote

Tuottajatahot