Suomikin ottamassa käyttöön EU:n päästökaupan kompensaatiojärjestelmän

Paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle on tarkoitus maksaa vuosina 2017–2021 valtiontukea, joka kompensoisi päästökaupasta yrityksille aiheutuvia kustannuksia päästöoikeuden hinnan nostaessa sähkön hintaa. Tuki sisältyy valtioneuvoston 15.9.2016 eduskunnalle antamaan lakiesityksen päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoimisesta.

Tukeen oikeutettuun sähköintensiiviseen teollisuuteen kuuluu sellaisia Suomelle merkittäviä toimialoja kuten raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus, paperin ja kartongin valmistus, mekaanisen puumassan valmistus sekä lannoitteiden valmistus.

Tuki turvaisi omalta osaltaan Suomen sähköintensiivisen vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä. Se myös vähentäisi hiilivuodon riskiä, eli investointien ja tuotannon siirtymistä maihin, joissa ei ole käytössä EU:n päästökauppajärjestelmää tai vastaavaa järjestelyä.

Tuki käytössä jo kahdeksassa EU-maassa – Suomessa tuen taso olisi 50 % enimmäistasosta

Tuki tasoittaisi myös kilpailuasetelmaa suhteessa jäsenvaltioihin, jotka ovat jo ottaneet vastaavan järjestelmän käyttöön. Tukiohjelma on tähän mennessä käytössä kahdeksassa EU- tai ETA-valtiossa, mukaan lukien Saksa ja Iso-Britannia.

Suomessa tuen taso olisi puolet EU-sääntöjen mukaisesta sallitusta enimmäismäärästä. Valtiontalouden tilanne ei salli tuen avokätisempää mitoitusta. Tuen suuruus riippuu myös päästöoikeuden hinnasta sekä tuen saajan sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä.

Tuki alenee, jos päästöoikeuksien hinta laskee

Tuki on määräaikainen ja sitä maksettaisiin vuosina 2017–2021. Lakiesityksessä arvioidaan, että tuen määrä olisi vuosina 2017, 2018 ja 2019 noin 43 miljoonaa euroa vuodessa, vuonna 2020 noin 46 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 noin 56 miljoonaa euroa. Nämä tukitasot toteutuisivat, jos päästöoikeuden keskihinta olisi kahdeksan euroa nousten kauden loppua kohti 11 euroon. Vuosina 2017–2021 tukea maksettaisiin yhteensä 232 miljoonaa euroa.

Viime aikoina päästöoikeuksien hinta on kuitenkin edelleen laskenut ja näyttäisi jäävän selvästi lakiesityksessä arvioitu alemmalle tasolle myös tulevina vuosina. Tuoreimpien hinta-arvioiden perusteella näyttäisi siltä, että maksettavan tuen määrä jäisi jo vuonna 2018 noin 27 miljoonaan euroon, eli 16 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin lakiesityksessä on arvioitu.

Tuen viranomaistehtävistä vastaava tukiviranomainen olisi Energiavirasto.

Laki on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Sen voimaantulon edellytyksenä on, että Euroopan komissio on hyväksynyt lakiin sisältyvän valtiontuen.

Lisätiedot:

vanhempi hallitussihteeri Karoliina Anttonen, TEM, puh. 029 506 4114

Julkaistu: 23.9.2016
Luokat: Politiikka

Tuottajatahot