Suomen viimeistelty energia- ja ilmastosuunnitelma toimitettu komissiolle

Suomi toimitti 20.12.2019 Euroopan komissiolle kansallisen integroidun energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP). EU:n energiaunionin hallintomalliasetuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee toimittaa suunnitelmansa komissiolle vuoden 2019 loppuun mennessä.

Komissio arvioi jäsenvaltioiden suunnitelmat vuoden 2020 alkupuolella, ja seuraa niiden avulla EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumista. Suunnitelmat ovat myös pohjana, kun komissio valmistelee uuden Green Deal -ohjelmansa mukaisesti 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden tiukentamista.

Suomen suunnitelmaan on sisällytetty pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Toimenpiteiden osalta suunnitelma perustuu vuoden 2016 kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan vuodelta 2017.

Energia- ja ilmastosuunnitelmassa esitetään päätettyjen politiikkatoimien vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden arvioituun kehityskulkuun vuoteen 2040 asti.

Suunnitelma kattaa kaikki EU:n energiaunionin viisi ulottuvuutta: hiilestä irtautuminen (sisältäen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja uusiutuvan energian), energiatehokkuus, energiaturvallisuus, energian sisämarkkinat, sekä tutkimus, innovointi ja kilpailukyky. Näiden viiden ulottuvuuden osalta suunnitelmassa raportoidaan tavoitteet vuodelle 2030 ja politiikkakeinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisäksi suunnitelmassa kuvataan suunniteltujen politiikkatoimien vaikutuksia mm. energiajärjestelmään, kasvihuonekaasupäästöihin ja nielujen aikaansaamiin poistumiin, talouden kehitykseen, ympäristöön ja kansalaisten terveyteen. Suunnitelmassa arvioidaan myös suunniteltujen ja olemassa olevien politiikkatoimien vaikutusta tuleviin investointitarpeisiin.

EU on asettanut Suomelle vuotta 2030 koskien kansalliseksi velvoitteeksi vähentää päästökaupan ulkopuolisia kasvihuonekaasupäästöjä 39 %:lla vuoden 2005 tasoon verrattuna. Samaan aikaan maankäyttösektorin päästöt tulee pitää laskennallisten nielujen aikaansaamia poistumia pienempinä. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vähintään 51 prosenttiin kokonaisloppuenergian käytöstä ja 30 prosenttiin tieliikenteen loppuenergian käytöstä. Energiatehokkuuden osalta tavoitteena on, että loppuenergian kulutus ei ylitä 290 TWh:n tasoa.      

Jäsenvaltioiden tuli toimittaa luonnoksensa kansallisiksi energia- ja ilmastosuunnitelmiksi komissiolle vuoden 2018 loppuun mennessä. Komissio antoi kesäkuussa 2019 palautteet jäsenvaltioiden suunnitelmista ja kertoi missä määrin niitä on vielä kehitettävä. Tuolloin komissio arvioi, ettei luonnoksissa kerrotuilla toimilla saavutettaisi uusiutuvien eikä etenkään energiatehokkuuden tavoitetta.

Aiheesta keskusteltiin Suomen EU-puheenjohtajakauden kummassakin energianeuvostossa syyskuussa ja joulukuussa. Komissio esitti epävirallisen arvionsa jäljellä olevasta vajeesta, ja jäsenvaltioita kannustettiin kertomaan mahdollisista uusista lisätoimista kunnianhimon nostamiseksi, ja sisällyttämään ne lopullisiin suunnitelmiinsa.

Lisätiedot

neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen, TEM, puh. 029 506 4792

ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518

teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM, puh. 029 506 4819

ylitarkastaja Bettina Lemström, TEM, puh. 029 506 4116

Julkaistu: 7.1.2020
Luokat: Politiikka

Alkuperäinen tiedote

Tuottajatahot