IPCC:n raportti: Ilmastonmuutokseen sopeutumisella on jo kiire

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) 25.9.2019 julkaisema erikoisraportti valtameristä, lumesta ja jäästä osoittaa, että ilmastossa tapahtuvat muutokset haastavat meidän elintapamme, ruoantuotannon, luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön sellaisena kuin olemme oppineet ne tuntemaan. Toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi on siksi tehtävä kiireesti ja samanaikaisesti.

Yli sadan tutkijan koostama raportti on jatkoa lokakuussa 2018 ja elokuussa 2019 julkaistuille erikoisraporteille, jotka ovat vauhdittaneet merkittävästi ilmastonmuutoksen hillinnästä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta käytävää keskustelua. Ilmastokysymykset ovat Suomessa näkyvästi esillä pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmassa, ja EU-tasolla ilmastokysymyksiä käsitellään esimerkiksi nyt Suomen puheenjohtajuuskaudella lukuisissa ministeri- ja muissa tapaamisissa, viimeksi eilen EU:n maatalousministereiden epävirallisessa kokouksessa Helsingissä.

Arktisilla alueilla vaikutukset suurimpia

Jäätiköiden sulaminen, lumipeitteen väheneminen ja roudan sulaminen uhkaavat erityisesti arktisten alueiden luontoa ja elinkeinoja, ja tarve ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on siksi suuri erityisesti pohjoisilla leveysasteilla. Sopeutumistarvetta aiheuttavat muun muassa tundra-alueen vetäytyminen, boreaalisen metsärajan siirtyminen sekä ilmaston lämpenemiseen liittyvä kalaston muuttuminen.

–Tuoreen raportin tulokset on otettava vakavasti sekä Suomessa, EU-tasolla että erityisesti arktisten maiden kanssa tehtävässä kansainvälisessä yhteistyössä, painottaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Suomessa on onneksi hänen mukaansa korkealaatuista luonnontieteellistä ja teknologista osaamista, joita tarvitaan esimerkiksi tulvien ja metsäpalojen torjunnassa sekä roudan vaikutusten hallinnassa.

–Suomen hallitus on jo sopinut uuden arktisen politiikan strategian laatimisesta, ja Suomi haluaa keskeisen roolin myös EU:n arktisen politiikan vahvistamisessa, Husu-Kallio kertoo.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on lisäksi käynnistetty arktisen alueen bio- ja kiertotalouden kumppanuusverkosto, jossa alueelliset toimijat, julkinen hallinto, yritykset ja järjestöt tekevät yhteistyötä kestävän kasvun vahvistamiseksi. Mukana verkostossa on myös Luonnonvarakeskus (Luke) ja muita tutkimuslaitoksia sekä Metsähallitus, jolla on toimipaikkojensa sijainnin takia vahvaa osaamista arktisen alueen asioista.

Suomi edelläkävijä sopeutumistoimien suunnittelussa

Suomeen laadittiin vuonna 2005 EU-maista ensimmäisenä kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategia, ja vuonna 2014 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta (pdf 693 kB). Suunnitelman seurantaa varten on myös asetettu maa- ja metsätalousministeriön johdolla toimiva seurantaryhmä, jonka kokoonpano (pdf 183 kB) uusittiin viimeksi tämän vuoden alussa.

–Suunnitelman toimeenpanoon liittynyt viranomais-, tutkimus- ja muu yhteistyö on parantanut tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista muutoksiin sopeutumiseksi, kertoo kansliapäällikkö Husu-Kallio. Yhteistyön vahvistaminen, kumppanuudet sekä ilmastokestävät ratkaisut voivat hänen mukaansa edistää osaltaan myös suomalaisen osaamisen vientiä ja globaalien ruokaturvaan, puhtaan veden riittävyyteen ja luonnonvarojen käytön kestävyyteen liittyvien haasteiden ratkaisua.

Loppuvuodesta 2018 sää- ja ilmastoriskit otettiin ensimmäistä kertaa huomioon myös Kansallisessa riskiarviossa. Tarvittavien käytännön toimenpiteiden kirjo on laaja, ja päämääränä on, että sopeutuminen sisällytetään osaksi kaikkea yhteiskunnallista suunnittelua ja toimintaa. Metsätaloudessa ilmaston muuttuminen on otettu huomioon metsänhoitosuosituksissa ja maatalouden sopeutumista edistetään muun muassa uusia viljelylajikkeita ja -tekniikoita kehittämällä.

Sopeutumista on edistetty myös yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa toteutetulla viestintäkampanjalla, joka on tarkoitus käynnistää uudelleen tänä syksynä.

Ennakointi- ja varoitusjärjestelmiä kehitetään

Meriveden korkeuden nousu on Suomessa maltillista ja suureksi osaksi maankohoamisen kompensoimaa. Muutokset lumen määrässä, roudassa ja jäätymisen ja sulamisen vaihtelussa lisäävät kuitenkin meillä esimerkiksi talvitulvia, joihin Suomessa ei ole aiemmin juurikaan totuttu.

Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen SYKEn yhteinen Tulvakeskus viestii aktiivisesti vesitilanteen muutoksista ja ennakointi- ja varoitusjärjestelmiä ollaan parhaillaan kehittämässä entisestään. Myös tietämys kuivuusriskeistä ja niiden hallinnasta paranee kehitteillä olevan uuden vesi.fi-palvelusivuston myötä.

Patoturvallisuuslakia, vesihuoltolakia ja vesilakia on viime vuosina uudistettu, ja kokonaan uusi laki tulvariskien hallinnasta paransi merkittävästi tulvariskeihin varautumista. Patojen mitoitukset tarkistetaan nykyisin viiden vuoden välein, ja tulva-alueista ja -riskeistä pidetään yllä havainnollisia karttoja.

Ilmaston muuttuminen otetaan huomioon myös rantakaavojen suunnittelussa ja esimerkiksi hulevesien hallintaa kehitettäessä. Myös kestävän kehityksen indikaattoreita pyritään kehittämään systemaattisesti. Erityistä huomiota vaatii varautuminen yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin kuten vesihuolto- ja liikenneverkostojen toimivuuden varmistamiseen.

–Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on valtava taloudellinen kysymys, painottaa kansliapäällikkö Husu-Kallio. Taloudellisia vaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi. Lisätietoa tarvitaan, jotta osaamme kohdistaa sopeutumistoimet oikein kasvaneiden riskien hallitsemiseksi.



IPCC:n tuore raportti valtameristä, lumesta ja jäästä

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä

Neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja, p. 02951 62390, ute nimi.su minuk iAΤΤ-mmm. if  

Neuvotteleva virkamies Saara Lilja-Rothsten, p. 02951 62060, ute nimi.su minuk iAΤΤ-mmm. if  

 

HUOM. Tiedotetta päivitettiin 25.9.2019 klo 16: Vesi.fi-tietojärjestelmä muutettiin muotoon vesi.fi-palvelusivusto.

Julkaistu: 8.10.2019
Luokat: Politiikka, Tutkimus

Alkuperäinen tiedote

Tuottajatahot