Pellonkäytön optimoinnilla maatalouden päästöt pienemmiksi – osallistu talkoisiin vastaamalla kyselyyn

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa OPAL-Life-hankkeessa tutkitaan, miten peltojen käytön optimoinnilla voidaan vähentää maatalouden muodostamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä pienentää saatujen ja potentiaalisten satojen välisiä kuiluja. Tutkimus- ja kehittämistyön tueksi haetaan uusia näkemyksiä joukkoistamisen avulla.

OPAL-Life-hankkeessa tehdään jo nyt tiivistä yhteistyötä käytännön toimijoiden kanssa. Mukana on 20 pilottimaatilaa eri puolilla Suomea.

– Haluamme ottaa tutkimustyössämme eri sidosryhmien ja tahojen näkemyksiä huomioon vieläkin monipuolisemmin. Työkaluna käytämme idea-alustaa, johon kommentoimalla jokainen asiasta kiinnostunut pääsee osallistumaan maatalouden kehittämiseen kestävämpään suuntaan, kertoo Luken tutkija Jaana Sorvali.

OPAL-Life-hankkeen joukkoistamiskysely on avoinna 20.9.2017 saakka Tricider-alustalla. Tuloksista kootaan raportti. Lisäksi käyttökelpoiset ideat sekä uudet näkökulmat otetaan tutkimuksessa huomioon, sillä hanke jatkuu vuoteen 2020 asti.

Myöhemmin syksyllä kysellään viljelijöiden näkemyksiä suomalaisesta maataloudesta sähköpostitse lähetettävällä kyselyllä.

Pellonkäytön optimoinnissa suurimmat paukut parhaille pelloille

Pellonkäyttöä optimoidaan kohdentamalla tuotantopanokset oikein. Tarvittaessa panoksia lisätään korkeatuottoisilla peltolohkoilla ja toisaalta vähennetään heikommin tuottavilla lohkoilla. Parhaiden peltolohkojen satojen kasvaessa heikommin tuottavien tai sijainniltaan epäedullisten peltojen käyttötarkoitusta voidaan miettiä uudelleen.

– Ne voivat sopia esimerkiksi viherlannoitusnurmiksi, reuna-alueiksi, luonnonhoitopelloiksi ja riistapelloiksi. Suuripäästöisten turvepeltojen tapauksessa voidaan harkita metsitystä, Sorvali toteaa.

Näillä toimilla voidaan saavuttaa ilmastohyötyjä, kun ympärivuotisen ja pitkäkestoisen kasvillisuuden osuus kasvaa. Nämä muutokset tukevat myös maatalousympäristön monimuotoisuutta.

Työpaja © Luonnonvarakeskus

OPAL-hanke järjesti joukkoistamistyöpajan 22.8. ympäristöjärjestöjen ja poliittisten nuorisojärjestöjen edustajille.

Vuorovaikutteinen yhteistyö pilottitilojen kanssa antaa arvokasta tietoa

Osalle OPAL-Life-hankkeen 20 pilottitilan peltolohkoista on perustettu kokeita, joilla mitataan ja mallinnetaan kasvihuonekaasupäästöjä ja maaperän hiilivarastoja viljanviljelyssä, luonnonhoitopelloilla ja metsityksessä sekä etsitään ilmastoviisaita maankäyttömuotoja mahdollisen tuotannon tehostamisen vapauttamille peltohehtaareille. Lisäksi arvioidaan monipuolistuvien viljelykiertojen merkitystä säävaihtelun aiheuttamien riskien pienentämiselle.

Peltotyö © Luonnonvarakeskus

Peltohommissa on yhteistyön henkeä.

Pilottitilat saavat ”vastalahjaksi” useita hyötyjä aktiivisuudestaan, kuten selvityksen peltolohkojen tuotantokykyeroista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä ehdotuksia satotason nostamiseksi kestävällä tavalla. Lisäksi tilat pääsevät aikanaan ensimmäisten joukossa hyödyntämään hankkeessa kehitettävää pellonkäytön optimointityökalua. Sen avulla voidaan suunnitella omaa pellonkäyttöä kustannustehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

Lisätietoja

Jaana Sorvali

Tutkija

puh. 0295324910

anaaj .sorv kul.ΤΤAila e. if  

http://www.opal.fi/

Julkaistu: 29.8.2017
Luokat: Tutkimus

Tuottajatahot