LIPASTO Yksikköpäästöt -tietokanta on uudistunut. Tietokannan sisältämien päästökertoimien avulla voidaan laskea tie-, raide-, vesi-, ilma- ja muun liikenteen energiankäyttöä ja päästöjä. Järjestelmä sisältää päästökertoimet myös uusimmille kulkuvälineille, kuten Euro 6 -päästöluokan ajoneuvoille, sähköautoille, Sm5-lähijunille eli Flirteille sekä metrolle.

Lue lisää

Päästökauppadirektiiviin on ehdotettu muutoksia neljännelle päästökauppakaudelle 2021-2030. Nämä muutokset vaikuttavat Suomen teollisuus- ja energiasektoreihin merkittävästi, jos päästöoikeuden hinta nousee. Suurin vaikutus suomalaiselle teollisuudelle muodostuu siitä, että päästöoikeuden hinta siirtyy sähkön hintaan. Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön kustannukset kasvavat, jolloin uusiutuvien energialähteiden käytön kannattavuus paranee.

Lue lisää

Ilmastolain edellyttämän keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutukset on arvioitu. Vaikutusarvion perusteella suurin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyspotentiaali on liikenteessä. Vaikka päästövähennystoimiin liittyy kustannuksia KAISUn toimet eivät juurikaan vaikuta kansantuotteen kasvuun.

Lue lisää

Nykyinen kansainvälinen ympäristösääntely aiheuttaa Suomen meritse tapahtuvalle ulkomaankaupalle vuosina 2020–2025 kustannuksia 25–40 miljoonaa euroa vuodessa (noin 0,1–0,2 % suomalaisyritysten logistiikkakustannuksista). Mikäli kasvihuonekaasupäästöjä rajoitettaisiin päästökaupalla, se nostaisi vuosikustannuksia lisäksi noin 25–30 miljoonalla eurolla. Sääntelymuutokset synnyttävät myös merkittävät markkinat alusten päästöjä ja energiankulutusta vähentäville ratkaisuille.

Lue lisää

Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen tiekartasta, jolla vähennetään rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä. Tiekartan tavoitteena on myös edistää Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita.

Lue lisää