Anna palautetta!

Kerro meille, miten voimme palvella sinua paremmin.

Palautelomake

Katso myös

Ilmastonäkökulma kaikkeen kunnan päätöksentekoon

Sisällysluettelo

  1. Ilmasto-ohjelmat
  2. Ilmastonäkökulman valtavirtaistaminen
  3. Suunnittelun ja päätöksenteon arviointikriteerit

Tuottajatahot

  • SYKE

Ilmasto-ohjelmat

Vanhasen II hallituksen ilmasto- ja energiastrategian [1] mukaisesti kaupunkiseuduilla ja maakunnissa ollaan laatimassa ilmasto-ohjelmia. Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa [2] kaudelle 2007 - 2011 on linjaus, jonka mukaan velvoite tulee vaiheittain koskemaan kaikkia kuntia. 

Ilmastonäkökulman valtavirtaistaminen

Kunnissa pitäisi kuitenkin mennä tätäkin pidemmälle. Ilmastonäkökulma tulisi valtavirtaistaa [3] eli yhdentää valmisteluun ja päätöksentekoon siten, että kaikki kunnan toimialat ja toimielimet sekä kaikki kunnassa toimivat edistävät omilla keinoillaan ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteita.
 
Samalla olisi lisättävä politiikkakoherenssia eli tavoitteiden ja päätösten johdonmukaisuutta, niin että eri toimialat antavat käytännön toimijoille (teollisuusyrityksille, palvelujen tuottajille, työpaikkamatkaajille, kotitalouksille) viestejä, jotka eivät ole ristiriidassa keskenään.

Suunnittelun ja päätöksenteon arviointikriteerit

Kunnan suunnittelua, kaikkia kunnan suunnitelmia, ohjelmia ja päätöksiä, tulisi arvioida ilmastonäkökulmasta seuraavilla kriteereillä:

 
  1. Missä määrin niissä on otettu huomioon suorat ja epäsuorat ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen vaatimukset ja vaikutukset?
  2. Onko ilmastotavoitteiden (hillintä ja sopeutuminen) ja muiden tavoitteiden välisiä ristiriitoja arvioitu ja onko niitä pyritty lieventämään?
  3. Onko ilmastotavoitteille annettu painoarvo suhteessa muihin tavoitteisiin ja onko olemassa menettelyjä suhteellisten prioriteettien asettamiseen?
  4. Onko ilmastotavoitteiden asettamisen ja toimeenpanon tueksi olemassa vaatimukset ja ohjeet vaikutusten etukäteisarvioinnista ja jälkikäteisarvioinnista (seuranta)? Onko tähän luotu indikaattorit ja käytetty niitä?
  5. Onko käytettävissä sisäistä ja ulkoista asiantuntemusta hillinnän ja sopeutumisen erityiskysymyksissä?

Lähteet

  1. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2008. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia – Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Energia ja ilmasto 36/2008. 159 s. http://www.tem.fi/files/21079/TEMjul_36_2008_energia_ja_ilmasto.pdf
  2. Valtioneuvoston kanslia. 2009. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 28/2009. 180 s. http://vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=273273
  3. Mickwitz, P., Kivimaa, P., Hildén, M., Estlander, A. & Melanen, M. 2008. Ilmastopolitiikan valtavirtaistaminen ja politiikkakoherenssi. Selvitys Vanhasen II hallituksen tulevaisuusselontekoa varten. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6/2008. 74 s. http://vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=235407