Sähkölaitteet ja valaistus

Sähkölaitteet ja valaistus kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajana

Asuin- ja palvelurakennusten huoneisto- ja kiinteistösähkön osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin viisi prosenttia (kuva 1). Näiden lisäksi teollisuusrakennusten, kasvihuoneiden ja teiden ja muun yhdyskunnan infrastruktuurin valaistuksesta syntyy päästöjä.

Eniten sähköä kuluu kodeissa valaistukseen, jonka osuus on noin neljännes (kuva 2). Jakauma vaihtelee paljon kotitaloustyypeittäin, erityisesti viihde-elektroniikan osalta. Omakotitaloissa sähkönkulutus henkilöä kohden on kokonaisuudessaan suurempi kuin kerrostaloasunnoissa.

Energian säästäminen kotitalouksien valaistuksessa

Valaistuksessa voidaan säästää energiaa hyvällä suunnittelulla, luonnonvalon hyödyntämisellä, valaistuksen ohjauksella ja lamppuvalinnoilla. Luonnonvaloa kannattaa hyödyntää aina, kun se on mahdollista. Uudisrakentamisessa ikkunat tulee ottaa mukaan valaistuksen suunnitteluun. Valaistus tulee suunnitella tarpeenmukaiseksi. Yleisvalaistuksen ei tarvitse olla kirkas, vaan parempaa valaistusta vaativat kohteet kannattaa valaista erikseen. Näin valot voidaan sammuttaa, kun niitä ei tarvita. Valaistuksen ohjauksessa voidaan hyödyntää automatiikkaa, joka reagoi esimerkiksi liikkeeseen.

Kuva 1. Arvio Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja niiden jakautumisesta 2003 [1].

Kuva 2. Kotitaloussähkön käytön jakautuminen laiteryhmittäin vuonna 2006 [2].

Hehkulamppu on energiatehoton valonlähde, sillä suurin osa sen kuluttamasta energiasta hehkuu lämpönä ilmaan. Lämmöstä vain osa saadaan hyödyksi, sillä lamput sijaitsevat yleensä lämmityksen kannalta huonossa paikassa katonrajassa. Lisäksi lämmitysjärjestelmän säätimen pitäisi olla hyvin herkkä, jotta edes osa lämmöstä saataisiin hyödynnetyksi. EU on säätänyt hehkulamppujen myynnin lopettamisesta asteittain vuoteen 2012 mennessä.

Hehkulamput kannattaa korvata energiansäästölampuilla tai LED-valoilla. Energiansäästölamput sopivat hyvin yleisvalaistukseen. Ne syttyvät kuitenkin hitaammin kuin hehkulamput eivätkä pidä jatkuvasta sytyttelystä ja sammuttelusta. Vessan ja vaatehuoneen tapaisiin paikkoihin sopivat siksi paremmin esimerkiksi kierrekantaiset halogeenilamput, jotka ovat noin 30 % energiatehokkaampia kuin hehkulamput. Pienet LED-valot sopivat hyvin kohdevalaistukseen. LED-tekniikkaa kehitetään jatkuvasti, joten tulevaisuudessa LED-valot ja niiden sovellukset tulevat yleistymään. 

Energian säästäminen kodin sähkölaitteiden käytössä

Mieltymykset ja käyttötottumukset vaikuttavat oleellisesti ihmisten sähkönkulutukseen. Laitteiden määrä ja käyttötavat vaihtelevat paljon. Sähköä voi säästää monilla tavoilla kylmälaitteiden käytössä, ruoanlaitossa, pyykinpesussa, viihde-elektroniikan käytössä ja kiukaan lämmityksessä.

Kylmälaitteet ovat valaistuksen jälkeen kodin suurin sähkön kuluttaja, vaikka niiden osuus kulutuksesta on laskussa. Kylmälaitteiden osalta on olennaista, etteivät ne sijaitse lämmönlähteen, kuten uunin, lämpöpatterin tai ikkunan lähellä. Tällaisissa paikoissa niiden energiankulutus kasvaa 10–20 %. Lisäksi laitteen ympärillä pitää olla riittävästi tilaa, jotta ilma pääsee kiertämään, eikä laite kuumene. Laitteet on myös huollettava säännöllisesti: pakastin sulatettava ja tiivisteet tarkistettava. Laitteiden lämpötilat kannattaa säätää sopiviksi niin, ettei energiaa kulu turhaan jäähdytykseen. Säilytettävät ruoat on hyvä jäähdyttää ensin huoneenlämpöisiksi, sillä ruokien jäähdytys kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin niiden pitäminen kylmänä.

Ruoanlaitossa voi säästää energiaa käyttämällä sopivan kokoisia pannuja ja kattiloita sopivan kokoisella liedellä. Tehon voi säätää pienemmälle heti kiehumisen jälkeen. Uunin jälkilämpö kannattaa hyödyntää. Vedenkeitin ja mikroaaltouuni käyttävät paljon vähemmän energiaa kuin liesi ja sähköuuni, joten niitä kannattaa käyttää aina, kun ne sopivat tarkoitukseen.

Astian- ja pyykinpesukoneissa tulisi pestä täysiä koneellisia ja käyttää sopivaa ohjelmaa. Pyykinpesun sähkönkulutus esimerkiksi puolittuu, kun pesulämpötila muuttuu 60 °C:sta 40 °C:een. Koneellinen kuivaus kuluttaa aina enemmän sähköä kuin itse pesu. Energiataloudellisinta on kuivata pyykki ulkona. Koneellisen kuivauksen energiankulutusta voi vähentää täysillä koneellisilla, tehokkaalla linkouksella, koneen säännöllisellä puhdistamisella ja pyykin kuivaamisella vain silityskuivaksi kaappikuivan sijaan.

Kotien viihde-elektroniikan määrä ja käyttö kasvavat nopeammin kuin mikään muu kodin sähkönkäyttö. Vaikka yksittäisten laitteiden energiankulutukset ovat usein pieniä, kokonaisuutena kulutus on usein samaa luokkaa kuin nykyisillä kylmälaitteilla. Iso osa viihde-elektroniikan sähkönkulutuksesta syntyy, kun laitteet ovat valmiustilassa. Sähkön säästämiseksi laitteet kannattaa sammuttaa kokonaan, kun niitä ei käytetä. Koska laitteita on paljon, on kätevää, jos ne ovat kaikki kiinni samassa jatkojohdossa, jossa on virrankatkaisin. Siten kaikki laitteet saa kerralla pois päältä esimerkiksi yöksi. Tietokoneissa kannattaa käyttää automaattisesti päälle menevää virransäästötilaa. Lisäksi voidaan suosia kannettavia tietokoneita, jotka kuluttavat vain 10–20 % normaalin pöytäkoneen kuluttamasta energiasta.

Sähkökiukaiden osuus kodin sähkönkäytöstä on pysynyt pitkään noin kahdeksassa prosentissa. Saunomistavat ovat muuttuneet sähköä säästävämpään suuntaan, mutta samalla kiukaat ovat yleistyneet. Esimerkiksi uusissa kerrostaloissa asuntokohtainen sauna on enemmän sääntö kuin poikkeus. Saunaa ei tulisi lämmittää turhan usein tai vain yhdelle hengelle. Lämpötila kannattaa säätää sopivaksi (70–80 °C) ja saunomisaika sopivan lyhyeksi.

Energiatehokkaat hankinnat

Sähkölaitteiden hankinnassa tulee suosia energiatehokkaita laitteita, sillä käytönajan kustannukset saattavat jopa ylittää laitteen ostokustannukset. Energiatehokkuuden lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota laitteen laatuun, kestävyyteen ja korjattavuuteen. Oikealla käytöllä ja huollolla laitteen käyttöikää voidaan pidentää. Ympäristön kannalta ei ole hyvä uusia täysin toimivia laitteita, vaan vasta kun laite joka tapauksessa aiotaan uusia, kannattaa valita mahdollisimman energiatehokas vaihtoehto. Ostopäätöksen apuna ovat viranomaisten valvomat energia- ja ympäristömerkinnät, kuten energialuokat (A–G), Joutsen-merkki, EU-kukka, Energy Star ja erilaiset laitekohtaiset merkit. Apua löytyy myös Internetistä. Kuluttajille suunnattu TopTen-Suomi -hakutyökalu esimerkiksi listaa markkinoiden energiatehokkaimpia laitteita. Myös Motivan sivuilla on paljon tietoa energiatehokkaista hankinnoista.

Palveluala energian käyttäjänä

Palvelusektorilla suuria sähkönkuluttajia ovat toimistolaitteet, valaistus, kotitalouslaitteet ja erikoislaitteet esimerkiksi terveyskeskuksissa. Erikoislaitteissa turvallisuus on ensisijaista, mutta muuten voidaan soveltaa samoja energiansäästötoimia kuin muillekin laitteille. Päivittäistavarakaupoissa suurin energiansäästöpotentiaali on kylmälaitteissa. Ammattikeittiöiden energiatehokkuuden parantamiseen löytyy ohjeita Motivan sivuilta.

Palvelualan suurin energiansäästöpotentiaali löytyy toimistolaitteista. Pelkästään automaattisten virransäästötilojen hyödyntäminen voi tuoda 15–50 prosentin säästöt niiden energiankulutukseen. Lisäksi laitteet kannattaa sammuttaa kokonaan yöksi ja lomien ajaksi. Laitehankinnoissa tulisi valita Energy Star -merkittyjä energiatehokkaita laitteita, joissa on virtakytkin näkyvällä paikalla. ATK-laitteissa yhdistelmälaitteet kuluttavat vähemmän energiaa kuin erillinen skanneri, tulostin ja kopiokone. Tietokoneissa kannattaa suosia kannettavia pöytäkoneiden sijaan aina, kun se on mahdollista.

Toimistotiloissa ja sairaaloissa valaistus vastaa noin kolmasosaa sähkönkulutuksesta ja kouluissa viidesosaa. Julkisten tilojen valaistuksessa turvallisuus on tärkeintä, mutta useissa tapauksissa energiaa voidaan säästää turvallisuudesta tinkimättä. Sisävalaistuksessa pätevät yleensä samat energiansäästökeinot kuin kotitalouksille. Julkisissa tiloissa voidaan myös suosia loisteputkivalaisimia, jotka kuluttavat vain noin neljänneksen siitä mitä hehkulamput ja kestävät noin kahdeksan kertaa pidempään. Lamput ja ikkunat kannattaa pitää puhtaina valaisutehon maksimoimiseksi. Valaistuksen ohjauksella valot voidaan saada sammumaan, kun tiloja ei käytetä. Lisäksi valokatkaisimiin kannattaa laittaa opastavat tekstit, jotta käyttäjä osaa sytyttää vain tarvitsemansa valot.

Myös ulko- ja katuvalaistus ovat huomattavia sähkönkuluttajia. Niissä sähköä voidaan säästää muun muassa ohjausta tehostamalla ja hyvällä huollolla. Valoja uusittaessa tulee suosia uusia energiaa säästäviä teknologioita. Esimerkiksi Tampereella melkein kaikki liikennevalot on vaihdettu LED-valoihin. LED-valot säästävät energiaa ja kestävät pidempään kuin perinteiset liikennevalot. Myös katu- ja tievalaisuun on kehitetty LED-ratkaisuja, esimerkiksi suomalainen Lumi R valmistaa LED-teknologiaan perustuvia katuvaloja. Nykyisin katuvalaistuksessa yleiset elohopeahöyrylamput tulevat EU-säädösten takia poistumaan käytöstä.

Kotitalouksien suurin säästöpotentiaali valaistuksessa

Suurin potentiaali sähkönkulutuksen ja päästöjen vähentämiseen sähkölaitteiden ja valaistuksen osalta on juuri valaistuksessa. Valaistus on suurin yksittäinen kotitaloussähkön kuluttaja ja siihen käytettävää energiaa voitaisiin säästää jopa 60 % siirtymällä hehkulampuista energiansäästölamppuihin ja LED-valoihin. Kuvassa 3 on esitetty eri laiteryhmien teknisiä energiansäästöpotentiaaleja kotitalouksissa vuosille 2015 ja 2020. Teknisillä potentiaaleilla tarkoitetaan siirtymistä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (Best Available Technology, BAT). Kuvan potentiaalit eivät ota huomioon muutosta laitteiden käyttötavoissa, vaan päinvastoin sisältävät ennustetun käytön kasvun. Käyttötapoja muuttamalla energiaa voidaan säästää vielä enemmän.

Kuva 3. Eri laiteryhmien tekniset energiansäästöpotentiaaliarviot (GWh) Suomen kotitalouksissa vuosille 2015 ja 2020, jos siirryttäisiin parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT) [2].

Kuvan 3 mukaan energiansäästöpotentiaali vuodelle 2015 on valaistuksessa 1 390 GWh. Suomessa sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin 200 kgCO₂/MWh, joten valaistuksen potentiaali päästöjen vähentämisessä olisi näin laskien 0,28 miljoonaa tonnia CO₂. Jos vähennys tapahtuisi vähentämällä juuri fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa, mikä on todennäköistä, vähennys olisi kaksinkertainen eli 0,56 miljoonaa tonnia CO₂. Palvelusektorin valaistuksen energiankulutus on hieman suurempi kuin kotitalouksien ja energiansäästöpotentiaali samaa luokkaa tai jopa suurempi. Erityisesti toimistoissa ja kaupoissa valaistuksen energiansäästöpotentiaali on suuri.

Toimistolaitteiden vuotuiseksi sähkönkulutukseksi Suomessa on arvioitu noin 719 GWh. Jos niiden sähkönkulutus vähenisi puoleen, hiilidioksidipäästöt vähenisivät 0,14 miljoonaa tonnia tai jopa 0,29 miljoonaa tonnia, jos vähennys tapahtuisi fossiilisten polttoaineiden käytössä.

Kun katu- ja tievalaistuksen kaikki elohopeahöyrylamput vaihdetaan EU-direktiivin myötä energiatehokkaampiin suurpainenatrium- tai monimetallilamppuihin, säästetään 308 GWh energiaa vuosittain. Tämä vastaa 0,06 miljoonaa tonnia hiilidioksidia tai 0,12 miljoonaa tonnia, jos vähennys tapahtuu fossiilisten polttoaineiden käytössä. Vielä suuremmat säästöt saadaan, jos LED-teknologia yleistyy tai valaisun suunnittelua ja ohjausta parannetaan.

Kuntien vaikutusmahdollisuudet

Kunnat voivat edistää energian säästämistä valaistuksessa ja sähkölaitteiden käytössä muun muassa tiedotuksella asukkailleen, omalla energiatehokkaalla toiminnalla toimistoissa ja palvelualalla, järjestämällä kouluihin opetusta energiatehokkaasta sähkölaitteiden ja valaistuksen käytöstä ja omilla energiatehokkailla hankinnoilla.

Tiedotus asukkaille on tärkeää, sillä suuri osa sähkölaitteiden ja valaistuksen sähkönkulutuksesta on kotitalouksissa. Lisäksi kuntalaisilla voi olla negatiivisia asenteita esimerkiksi EU-säädöksiä kohtaan, elleivät he tiedä niiden perusteluita. Yleensä ottaen ihmiset suhtautuvat positiivisesti energiansäästämiseen, sillä se tuo myös taloudellisia säästöjä. Motivan lisäksi esimerkiksi Marttaliitto tarjoaa hyviä neuvoja kotitalouksien energiansäästöön.

Kunnan omassa sähkönkulutuksessa säästöjä kannattaa hakea erityisesti valaistuksesta ja toimistolaitteiden käytöstä. Myös hankintojen energiatehokkuuteen on tärkeää kiinnittää huomiota. Energiansäästöpotentiaaleissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Energiakatselmuksilla ja kulutusseurannalla kunta voi saada tarkempaa tietoa omista parhaimmista säästökohteistaan.