Vesihöyry on merkittävin kasvihuonekaasu

Vesihöyry on luonnollista kasvihuoneilmiötä aiheuttavista kaasuista tärkein. Ihmiskunnan tuottamilla vesihöyryn päästöillä ei silti ole käytännössä lainkaan vaikutusta ilmaston muuttumiseen.

Veden kiertokulku on nopeaa

Ihmiskunta kyllä tuottaa vesihöyryä ilmakehään moninkin tavoin. Esimerkiksi maakaasua tai nestemäisiä polttoaineita poltettaessa yhtä hiilidioksidimolekyyliä kohti syntyy suunnilleen kaksi molekyyliä vesihöyryä. Lisäksi vettä haihtuu ilmakehään mm. keinokastelluilta pelloilta.

Ihmisten tuottamat vesihöyrypäästöt eivät kuitenkaan juuri pysty lisäämään ilmakehän vesihöyryn kokonaismäärää. Vettä haihtuu ja sataa keskimäärin maapallolla noin metrin paksuinen kerros vuodessa, johon verrattuna ihmisten tuottaman vesihöyryn osuus on mitätön. Veden kiertokulku on näin ollen niin nopeaa, että vesimolekyyli tulee sateena takaisin maahan viivyttyään ilmakehässä keskimäärin vain reilun viikon.

Vesihöyryn aiheuttama ilmastonmuutoksen palauteilmiö

Oheisen kuvan mukaisesti lämmin ilma pystyy sisältämään paljon enemmän vesihöyryä kuin kylmä. Esimerkiksi 30-asteiseen ilmaan vesihöyryä mahtuu enimmillään 30 grammaa kuutiometriin, nolla-asteiseen ilmaan vain 5 grammaa.

Kun esimerkiksi hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksien kasvu nostaa ilman lämpötilaa, mallikokeiden mukaan lämpötilan noustessa lisääntyy myös ilman vesihöyrymäärä. Lämpötilan noustessa yhdellä asteella vesihöyrypitoisuus kasvaa n. 7 %. Toimimalla kasvihuonekaasuna lisääntynyt vesihöyry kohottaa lämpötilaa edelleen. Vesihöyryn lisääntyminen toimii siis vahvistavana palauteilmiönä, joka voimistaa muitten kasvihuonekaasujen aiheuttamaa lämpenemistä. Laskelmien mukaan tämä palauteilmiö likipitäen kaksinkertaistaa muitten kasvihuonekaasujen lämmittävän vaikutuksen.

Kyllästyskosteuden riippuvuus lämpötilasta

Kuva. Kyllästyskosteuden riippuvuus lämpötilasta. Käyrästä voi katsoa, kuinka monta grammaa vesihöyryä kuutiometri ilmaa voi missäkin lämpötilassa enintään sisältää. 20 asteen pakkasella vettä sopii ilmakuutiometriin alle gramma, 35 asteen helteellä noin 40 grammaa.

Vesihöyryä on myös stratosfäärissä

Ylivoimainen valtaosa ilmakehän vesihöyrymäärästä esiintyy alemmissa ilmakerroksissa. Pieniä määriä vesihöyryä on myös ylempänä ilmakehässä eli stratosfäärissä, missä sitä syntyy mm. metaanimolekyylien hajotessa. Stratosfäärissä vesihöyry viipyy paljon kauemmin kuin alemmissa ilmakerroksissa. Siksi tällä metaanin hajoamisen tuottamalla vesihöyryllä on ilmastoa lämmittävä vaikutus, joka kuitenkin yltää vain muutamaan prosenttiin hiilidioksidin lisääntymisen vaikutuksista. [1]

Lähteet

  1. Nevanlinna, H. (toim.), Muutamme ilmastoa. Karttakeskus, 2008. s.54.

Tuottajatahot