Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Suomessa julkaistiin ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia vuonna 2005, ensimmäisten maiden joukossa. Tarkoituksena oli saada yleiskuva ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa ja globaalisti ja arvioida tarvetta sopeutumistoimiin. Strategia pohjusti sopeutumiskysymyksen käsittelyä eri ministeriöiden hallinnonaloilla. Näistä ympäristöhallinto julkaisi ensimmäisenä ministeriönä oman toimintaohjelmansa vuonna 2008. Kansallisen sopeutumisstrategian päivitys on parhaillaan käynnissä.

Varautumisessa huomioitava myös globaalit vaikutukset

Vaikka Suomi onkin suhteellisen turvassa ilmastonmuutoksen kaikkein kielteisimmiltä vaikutuksilta, on muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin liittyvät riskit tunnistettava täälläkin. Tulevien ilmasto-olosuhteiden ennakointi on tärkeää etenkin rakennetun ympäristön kohdalla. Rakennetun ympäristön elinkaari on tyypillisesti vuosikymmeniä, joten nyt tehtävät rakenteet kokevat ilmastonmuutoksen koko voiman. Myöhemmät rakenteelliset sopeumat muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin ja sään ääri-ilmiöihin saattavat olla kalliita tai jopa mahdottomia toteuttaa.

Myös ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset tuntuvat väistämättä myös Suomessa. Ne saattavat joissain suhteissa vaikuttaa elämänmenoon suoria vaikutuksia voimakkaammin. Ilmastonmuutos koskettaa erityisesti vähemmän kehittyneitä maita, joiden mahdollisuudet varautua muutokseen ovat heikommat ja joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat nopeasti [1].

EU on tunnustanut Sopeutumisen valkoisessa kirjassa [2] tarpeen ylikansalliseen vastuunkantoon vähemmän kehittyneiden maiden kamppailussa ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia vastaan. Valtioneuvosto liittää sopeutumisen kustannukset osaksi teollisuusmaiden 'ekologista velkaa' vähemmän kehittyneille maille. Myös Suomen tekemässä kehitysyhteistyössä kehitysmaiden toimintavalmiuksien tukeminen ilmastonmuutokseen varautumiseksi on keskeisellä sijalla [1].

Ilmasto muuttuu – muuttuvatko elintapamme?

Ilmastonmuutoksen suorien vaikutusten lisäksi sopeutumiskysymys voidaan laajentaa koskemaan vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä [3]. Suomen aluerakenne on haastava ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta muun muassa pitkien etäisyyksien ja hajanaisen yhdyskuntarakenteen vuoksi. Sen sopeuttamisen vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteisiin voidaan ennakoida olevan vaikeaa. Yleensäkin vähähiiliseen elämäntapaan siirtyminen voi tulevaisuudessa muuttaa merkittävästi kuntien toimintojen painotuksia ja muuttaa kuntien elinkeinorakennetta [3]. Tätä on kuitenkin tutkittu vasta vähän.

VTT on tutkinut vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä energiateknologian kannalta. Teknologinen kehitys on yleensä hyvin hidasta ja vanhojen energialaitosten pitkä käyttöikä hidastaa teknologian vaihettumista. Uuden tekniikan käyttöönotosta tulee väistämättä kustannuksia. Toisaalta samalla on mahdollista löytää liiketoimintamahdollisuuksia tekniikasta, jolla tulee tulevaisuudessa olemaan yhä enemmän kysyntää. Julkaisussaan Suomen energiavisio 2030 VTT esittelee Suomelle kolme vaihtoehtoista energiatulevaisuutta [4]. Näistä voimakkaasti teknologiseen kehitykseen nojaava 'Teknovisio' vähentäisi päästöjä eniten voittaen esimerkiksi energian säästöön nojaavan skenaarion.

Ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia on hankala arvioida

Ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia on hyvin vaikea arvioida. Asiaa on tutkittu Suomessa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) toimesta FINADAPT- [5] ja TOLERATE-hankkeissa [6]. VATT arvioi alustavassa tarkastelussa että muutoksen vaikutus on tällä vuosisadalla hyvin lievästi positiivinen. Muutoksesta hyötyvät lähinnä maa-ja metsätalous, muilla sektoreilla hyöty riippuu siitä kenen näkökulmasta asiaa katsotaan. Esimerkiksi matkailusektori saattaa hyötyä lomamatkojen suuntautuessa useammin kotimaahan ja ilmaston muuttuessa matkailijoille houkuttelevammaksi, mutta kuluttajalle  matkailu saattaa vastaavasti kallistua. Vaikutuksissa on suuria eroja kesä- ja talvisesonkien välillä mutta myös maan sisällä esimerkiksi lumisuuden muutokset vaihtelevat reilusti.

Ilmastonmuutoksesta hyötyminen vaatii kaikilla sektoreilla ennakoivia toimia. Uuden teknologian kysynnästä hyötyminen vaatii panostusta kehittyville markkinoille. Teollisuus ja tuotanto on tulevaisuudessa muutenkin sovitettava vähähiiliseen arvomaailmaan.

Sopeutumiseen liittyvä lainsäädäntö ja ohjauskeinot työn alla

Vuoden 2005 Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstartegia oli hyvin laaja-alainen katsaus suomalaisen yhteiskunnan kyvystä sopeutua ilmastonmuutokseen ja muutoksen tuomista mahdollisista sopeutumishaasteista. Strategia kattoi kaikki keskeiset toimialat alkutuotannosta energian, liikenteen ja maankäytön kysymyksiin ja edelleen teollisuuteen, matkailuun ja vakuutustoimintaan.

Strategia oli kuitenkin luonteeltaan yleiskatsaus, jonka pohjalta tarkastelua on jatkettu eri hallinnonaloilla. Suomessa sopeutumiskysymyksen haltuunotto on pisimmällä ympäristöhallinnon toimialalla. Toimiala onkin luontevimmin tekemisissä ilmastonmuutoksen keskeisten vaikutusten ja niille alttiiden toimialojen kanssa.

Selvityksessään [7] ympäristöhallinto totesi, että valmius sopeutumistoimiin on jo olemassa, huomioimalla sopeutuminen entistä selvemmin toimialalle jo kuuluvien tehtävien suunnittelussa ja toteutuksessa. Varsinaisten ohjauskeinojen täsmentäminen on kuitenkin vielä kesken. Sopeutumiskysymyksen korostettu asema näkyy kuitenkin jo paikoin. Esimerkiksi valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tarkistettaessa ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioitiin aiempaa selvemmin [8].

Valtioneuvosto kannusti vuoden 2008 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassaan kuntia laatimaan erillisen ilmastostrategian. Ohjeistus ei kuitenkaan kata sopeutumista, vaan sopeutumistarpeen arviointi toivottiin tehtävän ’osana kuntien tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa’, sekä panostamalla asiantuntijayhteistyöhön ja koordinointiin [9]. Tärkeäksi nähtiin myös toimialojen välisen kokonaisuuden hallinta.

Hallituksen Ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa mainitaan, että velvoite ilmastostrategian laadintaan tulee vaiheittain koskemaan kaikkia kuntia. Samalla tulevaisuusselonteko linjaa, että Suomesta halutaan sopeutumisen edelläkävijä [3].[3]

Kunnilla on suuri vastuu sopeutumistoimista

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita on tutkittu melko laajasti, esimerkiksi SILMU-, FINADAPT- [10] ja ISTO- [11]tutkimusohjelmissa. Monella keskeisellä alalla kuten yhdyskuntasuunnittelussa, maa- ja metsätaloudessa, vesivarojen hoidossa ja liikennesektorilla on tehty omia haavoittuvuustarkasteluja. Uusimpia teemoja ovat olleet ilmastonmuutoksen vaikutukset vakuutussektorille ja ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset.

Varsinaisista sopeutumistoimista ovat vastanneet kunnat, jotka ovat omaehtoisesti vähentäneet haavoittuvuuttaan etenkin vesistötulvien suhteen. Sopeutuminen on löytänyt tiensä useaan kunnalliseen, seutukunnalliseen tai alueelliseen sopeutumisstrategiaan. Usein strategiatyötä tehdään hankerahoituksella. Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) valmistelee pääkaupunkiseudulle ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa Julia2030 -hankkeessa [12]. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko lupaa kunnille tulevaisuudessa työkaluja ja tukea sopeutumistyöhön [3].

Lähteet

  1. UM, kehitysviestintä 2010. global.finland.fi: Ilmastonmuutos ja kehitysmaat. http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=39811&contentlan=1&culture=fi-FI
  2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kohti eurooppalaista toimintakehystä (valkoinen kirja). http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2009:0147:FIN:FI:PDF
  3. Valtioneuvosto 2009. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 28/2009. Helsinki: Yliopistopaino. http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2009/j28-ilmasto-selonteko-j29-klimat-framtidsredogoerelse-j30-climate_/pdf/fi.pdf
  4. VTT n.a. Suomen energiavisio 2030. http://www.vtt.fi/files/projects/energy_book_series/ev_2030_tiivistelma.pdf
  5. Perrels, A., Rajala, R. & Honkatukia, J. 2006. Appraising the socio-economic impacts of climate change for Finland. FINADAPT Working Paper 12. Finnish Environment Institute, Helsinki. Finnish Environment Institute Mimeographs 342. 30 p. http://hdl.handle.net/10138/41058
  6. Tolerate project. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus http://www.vatt.fi/en/research/projects/tolerate
  7. Ympäristöministeriö. 2008. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla. Toimintaohjelma ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian toteuttamiseksi. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 20/2008. 73 s. http://hdl.handle.net/10138/41447
  8. Ympäristöministeriö. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Valtakunnalliset_alueidenkayttotavoitteet/Valtakunnalliset_alueidenkayttotavoittee%2813419%29
  9. Valtioneuvosto 2008. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008. http://www.tem.fi/index.phtml?s=2658
  10. Suomen ympäristökeskus. Suomalaisen ympäristön ja yhteiskunnan kyky sopeutua ilmastonmuutokseen (FINADAPT). http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Suomalaisen_ympariston_ja_yhteiskunnan_kyky_sopeutua_ilmastonmuutokseen_FINADAPT
  11. Maa- ja metsätalousministeriö. Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma ISTO http://www.mmm.fi/ISTO
  12. HSY 2011. Julia2030-hanke. http://www.hsy.fi/julia2030/Sivut/Julia2030etusivu.aspx

Tuottajatahot