Sademäärät lisääntyvät
Ilmaston lämmetessä Suomessa sataa nykyistä enemmän. Talvella vettä eri olomuodoissa tulee arvioiden mukaan 10-40% nykyistä enemmän. Kesällä muutos on todennäköisesti melko pieni.
Tulevaisuuden Suomessa sataa enemmän
Noin vuoteen 2040 saakka sademäärät lisääntyvät suunnilleen yhtä nopeasti kaikissa skenaarioissa. Vuoden sademäärä olisi tuolloin 7-8% suurempi kuin 1900-luvun lopulla.[1][2] Koko vuoden sadesumman ennustetut muutokset on esitetty kuvassa 1.
Vuosisadan jälkipuolen sadeolot riippuvat huomattavasti kasvihuonekaasujen päästöjen suuruudesta. Pienten päästöjen vaihtoehdonkin (B1-skenaario) mukaan sademäärä nousisi kuitenkin noin 12%. Päästöjen jatkuva kasvu (A2-skenaario) runsastuttaisi sateita yli 20 prosentilla.
Pohjois-Suomessa sademäärät näyttävät lisääntyvän hieman nopeammin kuin etelässä.
Kuva 1. Vuotuisen sademäärän muuttuminen Suomessa vv. 2000-2100 verrattuna jakson 1971-2000 keskiarvoon (prosentteina). Muutokset ovat 19 mallin tulosten keskiarvoja, jotka on esitetty erikseen kolmelle kasvihuonekaasuskenaariolle (A2: suuret päästöt, A1B: melko suuret päästöt ja B1: pienet päästöt).
Sateet lisääntyvät ja rankentuvat etenkin talvella
Todennäköisimmin sademäärät lisääntyvät kaikkina vuodenaikoina, talvella enemmän kuin kesällä. Sademäärien ennustettuja muutoksia eri vuodenaikoina on näytetty kuvassa 2.
Mallitulosten erilaisuus huomioonottaen on kyllä pieni mahdollisuus, että kesäpuolella vuotta sateet saattavat hiukan vähentyäkin. Esimerkiksi kesäkuulle sademäärän ennustettu muutos osuu 90% todennäköisyydellä noin -4% ja +33% välille (A2-skenaario).
Sateen sattuessa kerralla saatava sademäärä näyttää lisääntyvän. Kesälläkin, vaikka keskimääräinen sademäärä ei suuresti muutu, kovimmat rankkasateet voivat voimistua 10-30%.
Talvella sekä sadepäivien lukumäärä että kerralla saatavan sateen määrä suurentunevat. Samalla pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät jonkin verran.
Kuva 2. Sademäärien prosentteina ilmaistu muutos ((1971-2000)→(2070-2099)) Suomessa eri kuukausina. Käyrä vastaa 19 eri ilmastomallin laskelmien keskiarvoa, pystypalkit muutokselle laskettua 90% todennäköisyysväliä. Vasemmanpuoleinen kuva esittää pessimististä A2-, oikeanpuoleinen optimistista B1-skenaariota. Kaikki luvut ovat koko Suomen keskiarvoja.
Lähteet
- Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Ruokolainen, L., Saku, S. ja Seitola, T., Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten, ACCLIM-hankkeen raportti 2009. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15711/2009nro4.pdf?sequence=1
- ACCLIM II-hankkeen lyhyt loppuraportti http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=f72ce783-0bae-4468-b67e-8e280bec1452&groupId=30106
