Keski-Pohjanmaa - rannikon ja sisämaan ilmastoa

Keski-Pohjanmaa jakautuu ilmastollisesti kahteen. Rannikolla ilmastoon vaikuttaa merenläheisyys ja idässä Suomenselkä. Vuoden keskilämpötila on suuressa osassa maakuntaa vajaan +3 asteen tuntumassa, mutta rannikolla on hieman lämpimämpää. Vuotuinen sademäärä kasvaa siirryttäessä rannikolta sisämaahan. Rannikon tuntumassa vuosisadanta on keskimäärin 500–550 millimetriä, sisämaassa laajalti 550–600 millimetriä ja alueen itäisimmän osan korkeammilla seuduilla yli 600 millimetriä. [1], [2]

Rannikolta Suomenselälle

Keski-Pohjanmaan pieni maakunta ulottuu Perämeren rannikolta sisämaahan Suomenselälle asti. Se rajoittuu pohjoisessa Pohjois-Pohjanmaahan, idässä Keski-Suomeen sekä etelässä Pohjanmaahan ja Etelä-Pohjanmaahan. Ilmastollisesti Keski-Pohjanmaa kuuluu kauttaaltaan keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen jakautuen kuitenkin selkeästi rannikkoon ja sisämaahan, jonka itäisin osa on karua, korkeampaa Suomenselkää. Keväällä ja alkukesällä meri viilentää alueen rannikkoseutua, kun taas syksyllä ja alkutalvella meren lämpö lauhduttaa ilmastoa. Maakunnassa ei ole sääasemaa, josta voitaisiin laskea jakson 1981–2010 vertailuarvot.

Rannikolla on viileintä

Vuoden keskilämpötila on Keski-Pohjanmaan maakunnassa laajalti vajaan +3 asteen (°C) tuntumassa, mutta rannikolla on hieman lämpimämpää. Tammi- ja helmikuu ovat suuressa osassa maakuntaa keskimäärin jokseenkin yhtä kylmiä, tosin rannikolla vuoden kylmin kuukausi on yleensä vasta helmikuu. Helmikuun keskilämpötila on alueella tyypillisesti -6…-8 astetta, ja kylmintä on alueen sisäosissa. Heinäkuu on puolestaan tyypillisesti vuoden lämpimin kuukausi, jonka keskilämpötila on +16 asteen vaiheilla. Rannikon läheisyydessä on hieman viileämpää.

Hellettä maakunnassa mitataan tyypillisesti noin 10 päivänä kesässä. Rannikolla hellettä on harvemmin. Kesäkuukausina kylmimmäksi paikaksi on osoittautunut Halsua, sillä lämpötila on painunut siellä kaikkina kesäkuukausina pakkaselle. Hallaa on esiintynyt Halsualla heinäkuussakin.

Kevät kuukausina sataa vähiten

Vuotuinen sademäärä kasvaa siirryttäessä rannikolta sisämaahan. Rannikon tuntumassa vuosisadanta on keskimäärin 500–550 millimetriä, sisämaassa laajalti 550–600 millimetriä ja alueen itäisimmän osan korkeammilla seuduilla yli 600 millimetrin. Vuoden sateisin kuukausi Keski-Pohjanmaalla on tavallisesti elokuu, mutta sisämaan puolella paikoin myös heinäkuu. Kuukausien sadekertymät ovat tällöin yleisimmin 60–80 millimetriä. Vähiten puolestaan sataa helmikuussa, jonka keskimääräinen sademäärä on vajaat 30 millimetriä. Myös kevätkuukausina, maalis-toukokuussa, sademäärät jäävät yleensä 30–40 millimetriin.

Hanget ovat paksuimpia Suomenselällä

Keski-Pohjanmaan rannikko on varsin vähälumista aluetta lumisuuden kasvaessa sisämaassa kohti Suomenselkää. Ensilumi sataa tyypillisesti lokakuun viimeisellä viikolla ja rannikolla hieman myöhemmin. Vuosien 1981–2010 aikana pysyvä lumipeite saapui maakuntaan marraskuun loppupuolen ja joulukuun puolivälin välisellä ajanjaksolla. Maaliskuun alkupuolella lumipeitteen keskimääräinen vahvuus on laajalti 30–40 senttimetriä, mutta Suomenselällä lunta on kuitenkin paikoin enemmän.

Yhtenäinen lumipeite katoaa rannikkoalueilta huhtikuun alkupäivinä ja sisämaassa huhtikuun puolivälin paikkeilla. Viimeisenä lumet häviävät Suomenselkään kuuluvalta seudulta. Lumipeitteen keskimääräinen kestoaika vaihtelee siis maakunnan sisällä noin 110 ja 155 päivän (3,5–5 kuukautta) välillä.

Meri vaikuttaa vuodenaikoihin

Meri vaikuttaa Keski-Pohjanmaalla vuodenaikojen vaihtumiseen. Terminen syksy alkaa maakunnan sisäosissa keskimäärin syyskuun 5. päivän tienoilla ja rannikolla noin viikkoa myöhemmin. Termiseen talveen siirrytään alueen itäosan korkeammilla seuduilla marraskuun alkupäivinä, ja talvi etenee rannikolle kuukauden puoliväliin mennessä.

Kevät saapuu tyypillisesti maalis-huhtikuun vaihteessa ja Suomenselän alueella hieman myöhemmin. Meriveden keväinen kylmyys viivästyttää termisen kesän alkua rannikolla. Maakunnan sisäosissa se alkaa toukokuun viimeisellä viikolla ja rannikolla touko-kesäkuun vaihteessa.

Kuivuus haittaa viljelijöitä

Terminen kasvukausi alkaa suuressa osassa maakunnan sisäosia aivan huhtikuun lopulla, mutta Suomenselällä ja rannikkoseudulla hieman myöhemmin eli toukokuun alkupäivinä. Kasvukausi puolestaan päättyy suuressa osassa maakuntaa lokakuun alkupuolella, mutta jatkuu rannikkoseudulla lokakuun puolenvälin yli. Kasvukauden pituus on yleensä 160–175 päivää (5,5 kuukautta). Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on maakunnan alueella 1000-1150 vuorokausiastetta (°Cvrk).

Keski-Pohjanmaalla viljelyoloja haittaa ajoittain kevään ja alkukesän kuivuus. Kasvukauden sademäärä jää rannikolla tavanomaisesti 250–280 millimetriin. Sisämaan puolella Suomenselän korkeammilla seuduilla sataa reilut 350 millimetriä.

7.6.2013 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:8. 185 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15734/2009nro%208.pdf?sequence=1
  2. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P., Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. (Climatological statistics of Finland 1981–2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. 83 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4

Tuottajatahot