Ahvenanmaa - merellisintä Suomea

Ahvenanmaata ympäröivä meri vaikuttaa voimakkaasti sen ilmastoon. Vuotuinen keskilämpötila on tyypillisesti noin +6 astetta ja sadesumma 550–650 millimetriä. [1], [2]

Ahvenanmaan manner ja saaristo

Ahvenanmaa kuuluu kokonaisuudessaan hemiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Ahvenanmaan ilmasto on hyvin merellistä. Meren vaikutus on suurin ulkosaaristossa ja pienin Ahvenanmaan mantereen sisäosissa. Korkeussuhteilla on merkitystä ilmastoon vain mantereen koillisosassa. Maakunnan jakson 1981–2010 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Jomalabyn sääasema (taulukko 1).

Saaristossa esiintyy harvoin hellettä

Ahvenanmaalla vuoden keskilämpötila on tyypillisesti noin +6 astetta (°C). Keskilämpötila on korkein Ahvenanmerellä ja pienin Ahvenanmaan mantereen sisäosassa. Talviaikaan Ahvenanmaa on Suomen lämpimimpiä paikkoja. Vuoden kylmin kuukausi on tyypillisesti helmikuu, jolloin keskilämpötila on Ahvenanmerellä -2 astetta ja Ahvenanmaan mantereella alle -3 astetta.  

Heinäkuu on puolestaan tavallisesti kuukausista lämpimin, jolloin keskilämpötila on keskimäärin +16…+17 astetta. Varsinkin saaristossa ja ajoittain myös Ahvenanmaan mantereella elokuu on yhtä lämmin tai lämpimämpi kuin heinäkuu, koska merivesi on usein elokuussa lämpimimmillään. Hellettä on Ahvenanmaan mantereella tyypillisenä kesänä kuutena päivänä, suotuisina kesinä jopa kymmenenä päivänä. Yli 30 asteen helteet ovat maakunnassa harvinaisia, ja hellerajankin ylitys tekee ulkosaaristossa tiukkaa. Hallaa esiintyy tyypillisesti vain muutamana yönä kesässä, mutta mantereen alavilla paikoilla sitä on mitattu jopa heinä-elokuussa.

Meri sekä vähentää että lisää sateita

Vuotuinen sademäärä jää saaristossa hieman Ahvenanmaan mannerta pienemmäksi. Keskimäärin maakunnassa sataa 550–650 millimetriä vuodessa. Meri vähentää sateita keväällä ja alkukesästä, mutta lisää niitä syksyllä sekä alkutalvesta. Vähäsateisimpia kuukausia, joina sataa tyypillisesti 20–30 millimetriä, ovat helmikuun ohella huhti- ja toukokuu, jolloin meri on vielä kylmä ja osin jäässäkin. Kesän edetessä sademäärät lisääntyvät ja ovat suurimmillaan tyypillisesti elokuussa, jolloin kuukauden sademäärä on 70–80 millimetriä.

Lumiaika on lyhyt

Talvi ja varsinkin lumipeitteinen aika on Ahvenanmaalla varsin lyhyt. Kaikkina talvina ole havaittavissa yhtä pidempää lumipeiteaikaa, vaan lunta on maassa useissa lyhyissä jaksoissa. Toisinaan paksuin lumikerros ajoittuu alkutalveen lumen sulaessa tai jopa hävitessä myöhemmin talvella. talven ensimmäinen ehjä lumipeite saadaan mantereella keskimäärin marraskuun loppupäivinä ja ulkosaaristossa hieman myöhemmin. Pysyvä lumipeite saapuu tyypillisesti vasta noin kuukautta myöhemmin vuoden vaihteessa tai tammikuussa.

Lumipeite jää yleensä varsin ohueksi ja on paksuimmillaan keskimäärin vain noin kymmenen senttimetriä. Yhtenäinen lumipeite katoaa yleensä jo maaliskuun puoliväliin mennessä. Yhtenäinen lumipeite peittää maan vajaa kaksi kuukautta, ja lumipeitepäiviä kertyy koko talvena alle sata. Lauhimpina talvina pisimmät lumipeitejaksot jäävät vain parin viikon mittaisiksi ja saaristossa sitäkin lyhyemmiksi.

Lyhyt talvi ja pitkä kesä

Merellisyydestä johtuen syksy ja kevät ovat Ahvenanmaalla pitkiä. Terminen syksy alkaa mantereella keskimäärin syys-lokakuun vaihteessa ja saaristossa lokakuun ensimmäisellä viikolla. Talveen siirrytään joulukuun puolivälissä ja saaristossa vasta tammikuun puolella.

Kevät alkaa keskimäärin maaliskuun 20. päivän tienoilla ja kesä toukokuun lopulla. Kylmillä merialueilla kesän alku venyy tyypillisesti kesäkuun alkupäiviin. Ulkosaarilla ja merialueella meri viilentää alkukesällä ilmastoa tuntuvasti, mutta syksyllä meri taas antaa lämpöä pitkälle vuodenvaihteen jälkeen.

Suotuisan suven aluetta

Kasvukausi alkaa Ahvenanmaalla hieman maan lounaisosan sisämaata myöhemmin eli tyypillisesti huhtikuun loppupuolella ja ulompana saaristossa viikkoa myöhemmin. Kasvukausi jatkuu pidempään kuin missään muualla Suomessa, aina marraskuun alkuun asti. Kasvukauden pituus on siis noin 195 vuorokautta eli yli puoli vuotta.

Kasvukauden aikana kertyvä tehoisa lämpösumma on keskimäärin 1350–1400 vuorokausiastetta (°Cvrk) ja sademäärä hieman yli 350 millimetriä. Sateet jakaantuvat Ahvenanmaalla usein niin, että kasvukauden alussa on aurinkoista ja liiankin kuivaa ja vettä saadaan vasta myöhemmin kesällä. Talvella oikulliset lumiolosuhteet aiheuttavat myös jääpoltetta, kun lämpötila vaihtelee pakkasista lämpöasteisiin.

Taulukko 1. Tilastotietoa Jomalabyn sääasemalta [2]

 kuukauden lämpötilahelle-pakkas-halla-sade-lumi
 kakeskim.keskim.päivienpäivienpäivienmäärä15. pv
kk°Cylin °Calin °Clkmlkmlkmka mmcm
1-2,10,3-5,0-24 535
2-3,1-0,3-6,3-23 358
3-0,62,4-3,7-23 389
43,77,60,0-14 310
59,113,64,3031135-
613,317,58,610253-
716,720,712,23-052-
815,819,611,62-176-
911,414,87,7-1561-
106,99,64,0-51170-
112,64,60,2-13 710
12-0,41,7-3,1-22 595
vuosi6,19,32,56128 634 

7.6.2013 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:8. 185 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15734/2009nro%208.pdf?sequence=1
  2. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P., Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. (Climatological statistics of Finland 1981–2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. 83 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4

Tuottajatahot