Ennustettu ilmastonmuutos Suomessa

Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen lämpötilat nousevat, sademäärät kasvavat, lumipeiteaika lyhenee ja myös routaa on aiempaa vähemmän. Lisäksi Itämeren pinta nousee ja jääpeite kutistuu. Laskelmien mukaan ilmasto näyttää muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä.

Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvan enemmän talvella kuin kesällä

Suomen lämpötila nousee tulevaisuudessa enemmän[1] ja nopeammin kuin maapallolla keskimäärin [2]. Myös sademäärien arvioidaan kasvavan. Talvella muutokset ovat suurempia kuin kesällä. [3], [4] Arvioidut muutokset voidaan tiivistää seuraavasti:

Lämpötila kohoaa

  • Etenkin talvilämpötilat kohoavat [2].
  • Lämpeneminen on nopeinta Pohjois-Suomessa [3].
  • Hyvin alhaiset lämpötilat näyttävät harvinaistuvan.
  • Hellejaksot yleistyvät ja pidentyvät.
  • Kaikkein korkeimmat lämpötilat todennäköisesti kohoavat. [4], [5]
  • Kasvukausi pidentyy ja muuttuu lämpimämmäksi [2].

Sademäärät kasvavat

  • Etenkin talvipuolella vuotta sateet lisääntyvät [3], [1] ja tulevat yhä useammin vetenä [4].
  • Kesällä rankkasateet voimistunevat enemmän kuin keskimääräiset sateet.
  • Talvella ja keväällä pisimmät sateettomat jaksot lyhenevät jonkin verran. [4]

Myrskytuulissa tapahtuu muutoksia

  • Keskimääräisissä tuulennopeuksissa ei juurikaan ole odotettavissa muutoksia, joskin eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan paljon [6], [1].
  • Myrskytuulten arvioidaan voimistuvan etenkin Suomen merialueilla, mutta myös rannikoilla ja mahdollisesti sisämaassakin. RCP4.5 mukaan myrskytuulien voimistuminen on todennäköistä maan etelä- ja länsirannikolla, sillä Suomenlahden, Itämeren ja Selkämeren myrskytuulien on arvioitu voimistuvan. RCP8.5 mukaan myrskytuulten voimistuminen on mahdollista kaikilla merialueilla sekä myös maan etelä ja keskiosassa aina eteläisimpään Lappiin saakka. [7], [8]
  • Ilmastonmuutosarvioita tukee myös uusin tutkimustulos Euroopan manneralueiden myrskyistä. Niin sanotut katastrofiset myrskyt ovat todistetusti jo nyt voimistuneet tilastollisesti merkittävästi vuoden 1990 jälkeen alueella, joka kattaa Länsi-, Keski- ja Pohjois-Euroopan. [9]

Lumipeite ja routa vähenevät

  • Lumipeiteaika lyhenee.
  • Lumen vesiarvo ja paksuus vähenevät.
  • Routaa on nykyistä vähemmän. [4],[5]
  • Lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperä on usein märkä ja sen kantavuus on huono [10].

Pilvisyys lisääntyy ja auringonpaiste vähenee

  • Talvista tulee  entistäkin pilvisempiä, ja aurinko paistaa harvemmin [1].
  • Kesällä pilvisyys säilyy suurin piirtein entisellään tai hiukan vähenee. [1], [3], [4], [5]

Itämeren pinnankorkeus nousee ja jääpeite supistuu

  • Suomenlahdella vedenkorkeus saattaa kääntyä nousuun, ja Perämerellä meri vetäytyy entistä hitaammin [11], [12].
  • Itämeren jääpeite supistuu ja ohenee [11], [13].

Suomen tulevaa ilmastoa on arvioitu useiden ilmastomallien pohjalta

Suomea koskevat uusimmat arviot tulevasta ilmastosta perustuvat 28 maailmanlaajuisella ilmastomallilla tehtyihin laskelmiin. Mallituloksia esitetään useammalle kasvihuonekaasuskenaariolle. [1],[3] Se, kuinka paljon ilmasto muuttuu eli mikä tulevaa kehitystä kuvaavista kehityspoluista eli skenaarioista toteutuu, riippuu kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisten päästöjen määrästä.

Uusimpia kasvihuonekaasuskenaarioita kutsutaan nimellä RCP-skenaariot (representative concentration pathways eli pitoisuuksien kehityskulun skenaariot). Eri skenaarioissa kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisten päästöjen oletetaan kehittyvän seuraavasti:

  • RCP8.5-skenaario: kasvihuonekaasupäästöjen kasvu jatkuu nopeana tulevaisuudessakin.
  • RCP6.0-skenaario: päästöt pysyvät aluksi suunnilleen nykyisellä tasollaan mutta ovat myöhemmin tällä vuosisadalla melko suuria.
  • RPC4.5-skenaario: päästöt kasvavat aluksi hieman mutta kääntyvät laskuun vuoden 2040 tienoilla.
  • RPC2.6-skenaario: päästöt kääntyvät jyrkkään laskuun jo vuoden 2020 jälkeen ja ovat vuosisatamme lopulla lähellä nollatasoa. [3], [14], [15]

Ilmastonmuutosennusteissa annetaan arvio, kuinka paljon lämpötila, sademäärä tai joku muu ilmastosuure muuttuu perusjaksoon eli vuosien 1981–2010 keskiarvoon verrattuna. Arviot ulottuvat vuoden 2100 tienoille. [1], [3] Uudet mallitulokset näyttävät Suomen kesien lämpenevän jonkin verran aiempaa arvioitua enemmän, mutta sen sijaan sademäärän muutosarviot eivät ole juuri muuttuneet entisistä [3].

Video: Ilmastonmuutos Suomessa

Haastateltava: Yksikön päällikkö Hilppa Gregow, Ilmatieteen laitos. Lähde: FMI TV (Ilmatieteen laitos)

12.4.2017 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Ruosteenoja, K., Jylhä, K & Kämäräinen, M. 2016. Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, Volume 51, Issue 1: 17–50. http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf
  2. Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Kämäräinen, M. & Pirinen, P. 2016. Terminen kasvukausi lämpenevässä ilmastossa. Terra, 128:1: 3–15. http://en.ilmatieteenlaitos.fi/documents/31422/83635880/Ruosteenoja+Terminen+kasvukausi+l%C3%A4mpenev%C3%A4ss%C3%A4%20ilmastossa+2016/5cd98a30-cab8-421d-970b-432ceb67fefd
  3. Ruosteenoja, K. 2013. Maailmanlaajuisiin ilmastomalleihin perustuvia lämpötila- ja sademääräskenaarioita. Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot (SETUKLIM) 1. osahanke. Ilmatieteen laitos. 15 s. http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=c4c5bf12-655e-467a-9ee0-f06d8145aaa6&groupId=30106
  4. Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J. & Fronzek, S. 2012. Ilmasto. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6/2011: 16–23. http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67Wke725j/MMM_julkaisu_2012_6.pdf
  5. Ilmatieteen laitos. 2011. ACCLIM II-hankkeen lyhyt loppuraportti 2011. Ilmatieteen laitos, Helsinki. http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=f72ce783-0bae-4468-b67e-8e280bec1452&groupId=30106
  6. Ruosteenoja, K. 2013. Ilmastomalleihin perustuvia arvioita tuulen keskimääräisen nopeuden muuttumisesta – ei selvää muutossignaalia Suomen lähialueilla. Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot (SETUKLIM) 1. osahanke. Ilmatieteen laitos. 5 s. http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=057c1e9d-a666-4478-a7ab-248244345188&groupId=30106
  7. Groenemeijer, P., Vajda, A., Lehtonen, I., Kämäräinen, M., Venäläinen, A., Gregow, H., Becker, N., Nissen, K., Ulbrich, U., Morales Nápoles, O., Paprotny, D. & Púčik, T. 2016. Present and future probability of meteorological and hydrological hazards in Europe. Rain project, D2.5 (Hydro-)meteorological hazard probability in Europe. 165 p. https://www.researchgate.net/publication/308034040_Present_and_future_probability_of_meteorological_and_hydrological_hazards_in_Europe
  8. Gregow, H., Laurila, T. K. & Mäkelä, A. 2017. Review on strong winds in Northern Europe in the past, current and future climate (in print).
  9. Gregow, H., Laaksonen, A. & Alper, M. E. 2017. Increasing large scale windstorm damage in Western, Central and Northern European forests, 1951–2010. Scientific Reports 7, Article number: 46397. 7 p. http://dx.doi.org/10.1038/srep46397
  10. Haanpää, S., Jokisalo, J., Jylhä, K., Käyhkö, J., Lahdensivu, J., Makkonen, L., Tietäväinen, H., Vinha, J. & Wahlgren, I. 2012. Alueidenkäyttö, yhdyskunnat ja rakentaminen. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6/2011: 98–110. http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67Wke725j/MMM_julkaisu_2012_6.pdf
  11. Haapala, J. & Johansson, M. Itämeri. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6/2011: 24–27. http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67Wke725j/MMM_julkaisu_2012_6.pdf
  12. Johansson, M. M., Pellikka, H., Kahma, K. K. & Ruosteenoja, K. 2012. Global sea level rise scenarios adapted to the Finnish coast. Journal of Marine Systems, in press. http://dx.doi.org/10.1016/j.jmarsys.2012.08.007
  13. Luomaranta, A., Haapala, J., Gregow, H., Ruosteenoja, K., Jylhä, K. & Laaksonen, A. 2010. Itämeren jääpeitteen muutokset vuoteen 2050 mennessä. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2010:4. 23 s. http://hdl.handle.net/10138/24433
  14. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC). 2013. Ilmastonmuutos v. 2013: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille suomeksi. Ensimmäisen työryhmän osuus IPCC:n 5. arviointiraportissa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. 34 s. http://ilmatieteenlaitos.fi/documents/30106/42362/ipcc5-yhteenveto-suomennos.pdf/4332dffb-da72-41c9-a23d-24215c5cbbac
  15. IPCC. 2013. Summary for Policymakers. In: IPCC. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA: 3–29. http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/wg1/WG1AR5_SPM_FINAL.pdf

Tuottajatahot