Etelä-Savo - järvet vaikuttavat ilmastoon

Etelä-Savo on Suomen vesistöisin maakunta, jonka ilmastoon järvet vaikuttavat huomattavasti. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti pohjoisimpien osien +3,5 asteen ja lounaiskolkan +4,5 asteen välillä. Vuotuinen sademäärä on suuressa osassa maakuntaa keskimäärin 600–650 millimetriä, mutta nousee Savonselällä paikoin lähelle 700 millimetriä ja jää Saimaalla 500 millimetrin vaiheille. [1], [2]

Tyypillistä Järvi-Suomea

Etelä-Savo ulottuu lounaasta Pertunmaa-Mäntyharjun seudulta koilliseen Heinävedelle saakka. Etelä-Savossa on runsaasti vesistöjä, ja sen pinta-alasta neljännes on vettä. Suurin vesistö on Suur-Saimaa (Haukivesi-Puruvesi-Pihlajavesi) maakunnan etelä- ja itäosassa. Toisen selvästi pienemmän, mutta merkittävän vesistö-alueen muodostavat lännessä olevat Puula- ja Kyyvesi. Maakunnan keskiosaan jää korkeammalla sijaitseva Savonselän alue, jossa vesistöjä on vähemmän.

Ilmastollisesti maakunta kuuluu kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Maakunnan jakson 1981–2010 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Punkaharju Laukansaaren sääasema (taulukko 1)

Vesistöt tasaavat lämpötiloja

Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti pohjoisimpien osien +3,5 asteen (°C) ja lounaiskolkan +4,5 asteen välillä. Vuoden kylmimmän kuukauden, tammi- tai helmikuun, keskilämpötila on maakunnan lounaiskolkassa keskimäärin -7,5 astetta ja koillisessa -8,5 astetta.

Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on tyypillisesti noin +17 astetta. Lämpimintä on Suur-Saimaaseen ulottuvalla maakunnan eteläreunalla ja viileintä Savonselällä. Hellepäiviä oli maakunnassa jaksolla 1981–2010 keskimäärin 11–14 kesässä. Etelä-Savossa on runsaasti lämmittäviä vesistöjä ja siksi hallaöitä ei tyypillisesti heinäkuussa esiinny, ja kesä- ja elokuussakin hallaa mitataan tyypillisesti vain muutama yönä. Tosin vähäjärvisellä ja alavalla seudulla hallaa ja jopa yöpakkasta on muutaman kerran mitattu keskellä kesääkin.

Sademäärä vaihtelee eri puolilla maakuntaa

Etelä-Savon vuotuinen sademäärä on suuressa osassa maakuntaa keskimäärin 600–650 millimetriä, mutta nousee Savonselällä paikoin lähelle 700 millimetriä ja jää Saimaalla 500 millimetrin vaiheille. Maakunnan vuosisademäärä vaihtelee siis 150–200 millimetrin välillä, eli sateisimmilla paikoilla sataa jopa 25–30 % enemmän kuin kuivimmilla. Vuoden sateisin kuukausi on yleensä elokuu, jolloin sataa keskimäärin noin 80 millimetriä. Helmi-huhtikuussa sademäärä jää puolestaan keskimäärin 30–35 millimetriin.

Pitkät lumitalvet

Etelä-Savolle on tyypillistä suhteellisen pitkät lumitalvet, varsinkin maakunnan itäosassa ja Savonselällä. Keskimäärin talven ensilumi saadaan lokakuun viimeisinä päivinä, lounaiskulmalla marraskuun alkupäivinä. Varhaisimmillaan ensilumi on satanut maahan jo syyskuun puolella. Pysyvä lumipeite saapui jaksolla 1981–2010 tyypillisesti marraskuun puolivälin jälkeen ja eteni noin kahdessa ja puolessa viikossa maakunnan halki. Lumipeite on tavanomaisesti paksuimmillaan maaliskuun alkupuolella, jolloin maakunnan itäosassa lunta on noin 60 senttimetriä ja muualla 45–55 senttimetriä. Korkeimmat maakunnassa havaitut hanget ovat olleet yli metrin.

Keskimäärin lumipeite katoaa maakunnan lounaisosasta ennen huhtikuun puoltaväliä ja koillisosasta reilua viikkoa myöhemmin. Lumipeiteaika kestää siis maakunnan lounaisosassa keskimäärin 130–140 päivää (4,5 kuukautta) ja muualla noin 150 päivää (5 kuukautta). Lauhimpina talvina lumipeiteaika voi jäädä suurten vesistöjen äärellä vain parin kuukauden mittaiseksi, mutta toisaalta pisimmillään lumi on ollut maassa yli puoli vuotta.

Kesä alkaa toukokuussa

Erot termisten vuodenaikojen muutosten ajankohdissa eivät ole kovin suuria maakunnan sisällä, vaan ne tapahtuvat keskimäärin viikon sisällä koko maakunnassa. Tyypillisesti syksy saapuu maakuntaan syyskuun puolivälin tienoilla. Talvi alkaa maakunnan koilliskulmalla marraskuun ensimmäisellä viikolla ja muuallakin ennen kuukauden puoliväliä.

Kevät koittaa maakunnassa maalis-huhtikuun vaihteessa. Kesä alkaa tyypillisesti eteläisimmissä osissa toukokuun puolivälin jälkeen ja muualla vajaata viikkoa myöhemmin.

Saimaan rannoilla kertyvät suurimmat lämpösummat

Kasvukauden pituus on Etelä-Savossa keskimäärin koillisosien noin 150 päivän ja lounaiskolkan lähes 175 päivän välillä (5-5,5 kuukautta). Kasvukausi alkaa yleisesti huhtikuun lopulla ja päättyy lokakuun puolen välin paikkeilla. Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on koillisen noin 1200 vuorokausiasteesta (°Cvrk) Saimaan alueen noin 1350 vuorokausiasteeseen.

Kasvukauden aikana saatava sademäärä yltää kosteimpina kasvukausina yli 500 millimetriin, kun kuivimpina on jääty alle 200 millimetrin. Tyypillinen sademäärä on noin 350 millimetriä.

Taulukko 1. Tilastotietoa Punkaharju Laukansaaren sääasemalta [2]

   kuukauden lämpötila helle-pakkas-halla-sade-lumi
 kakeskim.keskim.päivienpäivienpäivienmäärä15. pv
kk°Cylin °Calin °Clkmlkmlkmka mmcm
1-8,3-5,3-11,6-29 4429
2-8,7-5,3-12,5-27 3343
3-3,60,3-7,8-27 3446
42,36,7-1,8-19 2916
59,314,24,5141138-
614,418,810,120158-
717,421,713,46-065-
815,319,211,93-080-
910,213,47,2-1557-
104,77,02,6-810610
11-1,40,5-3,5-21 534
12-6,0-3,4-9,0-28 5216
vuosi3,87,30,312164 604 

7.6.2013 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:8. 185 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15734/2009nro%208.pdf?sequence=1
  2. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P., Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. (Climatological statistics of Finland 1981–2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. 83 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4

Tuottajatahot