Päijät-Häme – vesistöt vaikuttavat ilmastoon

Päijät-Hämeen ilmastoa leimaavat sen monet järvet. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti maakunnan koillisosan vajaan +4 asteen ja lounaisimman osan +4,5 asteen välillä. Vuoden keskimääräinen sademäärä vaihtelee maakunnan alueella 550 ja 650 millimetrin välillä. Eniten sataa Salpausselän eteläpuoleisilla alueilla ja vähiten Päijänteen rantamilla Asikkalasta pohjoiseen. [1], [2]

Eteläinen Päijänne ja Salpausselkä

Kooltaan pieni Päijät-Hämeen maakunta kattaa Päijänteen eteläosan ympäristöineen. Ilmastollisesti se kuuluu kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen.

Päijät-Hämeen eteläisimmässä osassa Salpausselästä etelään on vähän järviä, kun taas muu osa maakuntaa on vesistöjen vahvasti hallitsemaa. Suurimmista järvialueista Päijänteellä on selvin vaikutus alueen ilmastoon. Muita merkittäviä järvialueita ova t Lahden Vesijärvi, Heinolan ympäristön Ruotsalainen ja Konnivesi sekä Hartolan Jääsjärvi ja Rautvesi. Maakunnan jakson 1981–2010 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Lahden Launeen sääasema (taulukko 1).

Eniten hellepäiviä Lahden seudulla

Päijät-Hämeessä vuoden keskilämpötila on tyypillisesti maakunnan koillisosan vajaan +4 asteen (°C) ja lounaisimman osan +4,5 asteen välillä. Vuoden kylmin kuukausi on tavallisesti helmikuu, jonka keskilämpötila on -7…-8 astetta. Kylmintä on Hartolan seudulla ja lauhinta maakunnan etelärajalla. Alkutalvea lauhduttaa pitkään sulana pysyvä Päijänne.

Heinäkuu on puolestaan tyypillisesti lämpimin kuukausi, jolloin keskilämpötila on keskimäärin +16,5…+17,5 astetta koko maakunnassa. Hellepäiviä esiintyy eniten Lahden seudulla, keskimäärin 18 kesässä, ja löytyypä Lahden tilastoista hellepäiviä vielä syyskuussakin. Maakunnan pohjoisosassa hellepäiviä kertyy keskimäärin 12–15 ja Asikkalassa vesistöjen ympärillä vielä vähemmän. Halla on vesistöjen lämmettyä harvinaista suuressa osassa maakuntaa, mutta eteläosien alavilla peltoalueilla sitä on esiintynyt ajoittain heinäkuussakin. Kesäkuussa hallaöitä on tyypillisesti 1–2 ja elokuussa 0–1.

Suurimmat sateet saadaan elokuussa

Keskimääräinen vuoden sademäärä vaihtelee maakunnan alueella 550 ja 650 millimetrin välillä. Eniten sataa Salpausselän eteläpuoleisilla alueilla ja vähiten Päijänteen rantamilla Asikkalasta pohjoiseen. Suurimmat vuoden sademäärät ovat Päijät-Hämeen alueella olleet noin 900 millimetriä, pienimmät puolestaan reilut 300 millimetriä. Vuoden sateisin kuukausi on yleensä elokuu, jolloin sataa keskimäärin 70–80 millimetriä. Vähiten puolestaan sataa huhtikuussa, tyypillisesti noin 30 millimetriä.

Lumentulo viivyttelee ajoittain

Päijänne hidastaa lumipeitteen saapumista ympäristöönsä etenkin lauhoina alkutalvina. Keskimäärin ensimmäinen lumipeite saadaan loka-marraskuun vaihteessa, Etelä-Päijänteen rantamilla kuitenkin vasta hieman ennen marraskuun puoliväliä. Pysyvä lumipeite saapuu tyypillisesti ensin Padasjoen-Hartolan seudulle ja etenee sieltä parin viikon aikana Salpausselän eteläpuoleisille peltoalueille. Esimerkiksi Lahteen pysyvä lumipeite saadaan keskimäärin joulukuun ensimmäisellä viikolla.

Lumipeite on paksuimmillaan maaliskuun alkupuolella, jolloin lunta on keskimäärin 30–40 senttimetriä, koilliskulmalla hieman enemmän. Keskimäärin yhtenäinen lumipeite sulaa aukeilta paikoilta huhtikuun puolivälin tienoilla, alkaen Salpausselän eteläpuolelta ja kadoten viimeisenä maakunnan koillisrajalta. Lumipeite siis pysyy maassa maakunnan koilliskulmalla kolmisen viikkoa pitempään kuin sen eteläisimmissä osissa.

Tasaiset vuodenajat

Termiset vuodenajat vaihtuvat viikon sisällä koko maakunnan alueella. Syksy alkaa tyypillisesti syyskuun puolivälin tienoilla. Talven puolelle siirrytään maakunnan pohjoisosassa ennen marraskuun puoliväliä, Päijänteen rantamilla ja maakunnan eteläosassa marraskuun puolivälissä. Talven pituus on keskimäärin 130–145 päivää (eli 4,5–5 kuukautta).

Kevät alkaa Salpausselän eteläpuolella maaliskuun viimeisinä päivinä ja etenee maakunnan pohjoisrajalle huhtikuun alussa. Kesä puolestaan käynnistyy pian toukokuun puolivälin jälkeen ja kestää keskimäärin 110–120 päivää (eli 3,5–4 kuukautta).

Maakunnan suotuisimmat kasvuolot ovat Salpausselän eteläpuolella

Päijät-Hämeessä terminen kasvukausi alkaa tavanomaisesti huhtikuun loppupuolella ja päättyy maakunnan pohjoisosassa ennen lokakuun puoltaväliä ja etelärajalla kuukauden puolivälin jälkeen. Kasvukauden pituus on siis tyypillisesti 170–180 päivää (eli 5,5–6 kuukautta).

Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on 1250–1380 vuorokausiastetta (°Cvrk). Se on pienimmillään maakunnan pohjoisrajalla ja suurimmillaan Salpausselän eteläpuolella. Kasvukaudella sataa tyypillisesti hieman yli 350 millimetriä.

Taulukko 1. Tilastotietoja Lahden Launeen sääasemalta [2]

    kuukauden lämpötilahelle-pakkas-halla-sade-lumi
 kakeskim.keskim.päivienpäivienpäivienmäärä15. pv
kk°Cylin °Calin °Clkmlkmlkmka mmcm
1-6,4-3,5-9,8-29 4824
2-7,0-3,5-10,9-26 3434
3-2,71,6-6,9-27 3535
43,58,6-1,5-19 286
510,116,03,71613430
614,419,98,440265-
717,222,711,38--77-
815,120,49,950175-
99,714,45,404858-
104,67,81,4-1216651
11-0,61,6-3,1-20 582
12-4,5-1,9-7,6-26 5012
vuosi4,58,70,018169 636 

7.6.2013 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:8. 185 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15734/2009nro%208.pdf?sequence=1
  2. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P., Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. (Climatological statistics of Finland 1981–2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. 83 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4

Tuottajatahot