Pirkanmaa – lämpimämpiä järvilaaksoja ja viileämpiä ylämaita

Pirkanmaan ilmastoon vaikuttavat sen laajat vesistöalueet sekä korkeammat vedenjakajaseudut. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti isoissa järvilaaksoissa reilut +4 astetta ja maakunnan pohjoisosan ylänköseuduilla noin +3 astetta. Vuoden sademäärä on suuressa osassa maakuntaa keskimäärin 600–650 millimetriä kohoten ylämailla paikoin yli 700 millimetriin. [1], [2]

Suomalaista perusmaisemaa

Pirkanmaata ympäröivät pohjoisessa Etelä-Pohjanmaan, idässä Keski-Suomen, etelässä Kanta-Hämeen ja lännessä Satakunnan maakunnat. Ilmastollisesti se kuuluu lähes kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, vain pohjoisin osa (Parkano, Kihniö ja Virrat) kuuluu pääosin keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen.

Ilmastollisesti Pirkanmaalta löytyy sekä laajoja vesistöalueita että ympäristöään korkeampia ja karumpia metsäisiä vedenjakajaseutuja maakunnan pohjoisosasta. Maakunnan jakson 1981–2010 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Tampere-Pirkkalan lentoaseman sääasema (taulukko 1).

Järvilaaksoissa on lämpimämpää

Pirkanmaalla vuoden keskilämpötila on tyypillisesti isoissa järvilaaksoissa reilut +4 astetta (°C) ja maakunnan pohjoisosan ylänköseuduilla noin +3 astetta. Vuoden kylmin kuukausi on yleensä helmikuu, jonka keskilämpötila on keskimäärin -7…-8,5 astetta. Kylmintä on maakunnan pohjoisosassa ja hieman lauhempaa etelä- ja lounaisosassa.

Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila vaihtelee ylänköseudulle tyypillisestä vajaasta +16 asteesta suurten järvien alueen +17 asteeseen. Hellepäiviä on maakunnan lounaisosassa keskimäärin 14–17 ja itä- ja pohjoisosassa 10–13 kesässä. Hallaöitä on kesän aikana tyypillisesti 1–6. Heinäkuussa hallaa esiintyy keskimäärin ainoastaan ylämailla.

Kuivinta on helmi- ja huhtikuussa

Vuoden sademäärä on suuressa osassa maakuntaa keskimäärin 600–650 millimetriä kohoten ylämailla paikoin yli 700 millimetriin. Suurin Pirkanmaalla saatu vuotuinen sadesumma on lähes 1000 millimetriä, kun taas pienimmät vuosisademäärät ovat jääneet reiluun 350 millimetriin. Vuoden sateisin kuukausi on yleensä heinä- tai elokuu, jolloin sataa keskimäärin noin 75–85 millimetriä. Vähiten puolestaan sataa yleensä helmi- ja huhtikuussa, keskimäärin 30–35 millimetriä. Maakunnan tilastoista löytyy myös muutamia jokseenkin sateettomia kuukausia.

Lumisuus kasvaa järvilaaksoista ylämaille

Pirkanmaalla on erotettavissa lumioloiltaan erilaisia alueita. Suuret järvilaaksot, erityisesti Näsijärven ja Längelmäveden alueet, ovat selvästi vähälumisempia ja niiden lumipeiteaika on lyhyempi kuin itäisillä ja erityisesti pohjoisilla vedenjakajaseuduilla.

Keskimäärin talven ensilumi sataa maakunnan pohjoisosassa lokakuun loppupäivinä ja muualla maakunnassa marraskuun ensimmäisellä viikolla. Pysyvän lumipeitteen raja etenee noin kolmessa viikossa maakunnan halki. Jaksolla 1981–2010  pysyvä lumipeite satoi maakunnan pohjoisosaan marraskuun loppupuolella ja eteläosaan heti itsenäisyyspäivän jälkeen. Lumipeite on tavallisesti paksuimmillaan maaliskuun alkupuolella, jolloin lumensyvyys vaihtelee suurten järvilaaksojen noin 30 senttimetristä ylämaiden lähes 50 senttimetriin.

Pysyvä lumipeite katoaa eteläisistä järvilaaksoista keskimäärin huhtikuun alkupuolella ja pohjoisosien ylänköseuduilta kuukauden puolivälin jälkeen. Eroa on siis maakunnan sisällä 2–3 viikkoa. Lumipeiteaika kestää noin 3,5-5 kuukautta ja jää suurten järvien rantamilla 5–6 viikkoa lyhyemmäksi kuin ylämailla.

Kevät alkaa maaliskuun lopulla

Pirkanmaalla termisten vuodenaikojen vaihtumisajankohdat noudattelevat myös korkeussuhteiden mukaista aluejakoa. Syksy alkaa maakunnan pohjois- ja koillisosan ylämailla tyypillisesti ennen syyskuun puoltaväliä ja alavammilla alueilla syyskuun puolivälin tienoilla. Talveen puolestaan siirrytään ylämailla marraskuun alkupuolella ja muuallakin ennen kuukauden puoliväliä.

Kevät koittaa maakunnan lounaisosassa keskimäärin maaliskuun loppupäivinä ja Parkano-Juupajoki-linjan koillispuolella huhtikuun alussa. Talven pituus on siis ylämailla noin kolme viikkoa pitempi kuin alavilla seuduilla. Kesä alkaa alavammilla seuduilla toukokuun puolivälin jälkeen, ylämailla noin viikkoa myöhemmin.

Edulliset lämpöolot

Terminen kasvukausi alkaa Pirkanmaan maakunnan lounaisosan edullisilla kasvupaikoilla viikon aikaisemmin kuin pohjoisen ja koillisen ylämailla. Jakson 1981–2010 aikana kasvukausi alkoi Tampereella keskimäärin 23. huhtikuuta ja päättyi keskimäärin 24. lokakuuta. Kasvukauden pituus vaihtelee ylämaiden 160 ja suurten järvilaaksojen 185 päivän välillä (5–6 kuukautta), eli kasvukauden pituudessa on reilun kahden viikon ero maakunnan sisällä. Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on ylämaiden noin 1100 vuorokausiasteen (°Cvrk) ja Näsijärven ja Längelmäveden laaksojen 1300 vuorokausiasteen välillä.

Keskimäärin kasvukauden aikana sataa 350–400 millimetriä. Sateisina kasvukausina vettä voidaan kuitenkin saada jopa 500–600 millimetriä, kun taas kuivina kasvukausina sademäärä jää 200–250 millimetriin.

Taulukko 1. Tilastotietoja Tampere-Pirkkalan lentoaseman sääasemalta [2]

    kuukauden lämpötilahelle-pakkas-halla-sade-lumi
 kakeskim.keskim.päivienpäivienpäivienmäärä15. pv
kk°Cylin °Calin °Clkmlkmlkmka mmcm
1-6,4-3,4-9,7-29 4121
2-6,9-3,5-10,6-26 2929
3-2,81,2-6,6-27 3130
43,38,2-1,3-18 322
59,715,43,816 410
614,119,58,640 66-
716,922,211,77- 75-
815,019,910,440 72-
99,814,05,9-3 58-
104,67,51,9-10 601
11-0,61,5-3,0-21 512
12-4,5-1,9-7,6-27 4210
vuosi4,48,40,316167 598 

HUOM! Alinta lämpötilaa maanpinnassa ei mitata, joten hallapäivien keskiarvoa ei ole.

 

7.6.2013 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:8. 185 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15734/2009nro%208.pdf?sequence=1
  2. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P., Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. (Climatological statistics of Finland 1981–2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. 83 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4

Tuottajatahot