Lämpötilat kohoavat

Kasvihuonekaasujen päästöjen jatkuva maailmanlaajuinen kasvu voi nostaa Suomen keskilämpötiloja ennen vuosisadan loppua 5-6 asteella. Jos päästöjä saadaan rajoitettua, saatetaan selvitä noin kolmen asteen lämpenemisellä. Talvet lämpenevät enemmän kuin kesät.

Sisällysluettelo

  1. Vuoden keskilämpötila nousee
  2. Lämpötila nousee talvella enemmän kuin kesällä
  3. Kesien muuttuminen yhä helteisemmiksi jatkuu

Tuottajatahot

  • Ilmatieteen laitos

Vuoden keskilämpötila nousee

Vuoden 2040 vaiheille lämpötila nousee eri skenaarioissa suunnilleen yhtä nopeasti. Tuolloin lämpötila olisi noussut 1900-luvun lopun lukemista noin kahdella asteella. Vuoden keskilämpötilan ennustettuja muutoksia on esitetty kuvassa 1.[1][2]

Lämpenemisen vauhtiin vuosisadan loppupuolella kasvihuonekaasujen päästöt sen sijaan vaikuttavat voimakkaasti. Silti päästöjen jäädessä mataliksikin (B1-skenaario) Suomen vuotuinen keskilämpötila nousisi yli kolme astetta. Pessimistisessä vaihtoehdossa (A2-skenaario) lämpötila kohoaisi lähes kuusi astetta.

Etenkin talvella lämpötila näyttäisi nousevan Pohjois-Suomessa hiukan nopeammin kuin maan eteläosissa.

 Vuoden keskilämpötilan muutos Suomessa vuoteen 2100 mennessä

Kuva 1. Vuoden keskilämpötilan muuttuminen Suomessa vv. 2000-2100 suhteessa jakson 1971-2000 keskiarvoon. Muutosennusteet ovat keskiarvoja 19 mallin antamista tuloksista. Ne on esitetty erikseen kolmelle vaihtoehtoiselle kasvihuonekaasuskenaariolle (A2: suuret päästöt,  A1B: melko suuret päästöt ja B1: pienet päästöt).

    Lämpötila nousee talvella enemmän kuin kesällä

    Lämpötilojen ennustettuja muutoksia eri vuodenaikoina on näytetty kuvassa 2. Lämpötilat nousevat talvella selvästi enemmän kuin kesällä. A2-skenaarion toteutuessa keskimäärin mallit ennustavat talvella reilun 7 asteen, B1-skenaarion mukaan vajaan 5 asteen lämpenemistä. Kesällä lämpötilan nousu jää puolta pienemmäksi.

    Eri mallien antamat tulokset poikkeavat toisistaan huomattavasti. Esimerkiksi helmikuussa A2-skenaariota vastaava lämpeneminen saattaa jäädä vain reiluun neljään asteeseen mutta myös nousta jopa kymmeneen asteeseen.

    Vaikka mallitulosten välillä on eroja, voidaan silti pitää käytännössä varmana, että lämpötila nousee kaikkina vuodenaikoina.

      Keskilämpötilojen muutos Suomessa eri kuukausina vuosisadan loppuun mennessä

      Kuva 2. Keskilämpötilojen muutos Suomessa ((1971-2000) --> (2070-2099)) eri kuukausina. Käyrä esittää 19 ilmastomallin tulosten keskiarvoa, pystypalkit muutokselle laskettua 90% todennäköisyysväliä. Vasemmanpuoleinen kuva esittää pessimististä A2-, oikeanpuoleinen optimistista B1-skenaariota. Kaikki luvut ovat koko Suomen alueen keskiarvoja.

      Kesien muuttuminen yhä helteisemmiksi jatkuu

      Suomen kesät ovat jo muuttuneet aiempaa helteisemmiksi. Tämä kehitys tulee jatkumaan. Kesällä kuumat päivät yleistyvät ja kuumat jaksot pitenevät. Hellepäivien määrän arvioidaan 3-4 -kertaistuvan ennen vuosisadan loppua. Esimerkiksi “hyvin kuumia” päiviä (keskilämpötila yli 24 ºC) esiintyi v. 1971–2000 vain muutamana kesänä. Kuluvan vuosisadan lopulla lämpenemisen keskiskenaarionkin (A1B) toteutuessa hyvin kuumia päiviä arvioidaan esiintyvän jo useammin kuin joka toinen vuosi.[3]

      On arvioitu, että heinäkuun 2010 kaltainen tai vielä lämpimämpi heinäkuu koettaisiin vuosisadan puolivälin arvioidussa, muuttuneessa ilmastossa jopa kerran 10–15 vuodessa ja että ainakin yksi vähintään yhtä lämmin heinäkuu sattuisi vuoteen 2050 mennessä 80 %:n todennäköisyydellä.[4]

      Samalla kun helteet lisääntyvät, kylmyysennätysten lyöminen käy yhä epätodennäköisemmäksi.

      Lähteet

      1. Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Ruokolainen, L., Saku, S. ja Seitola, T., Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten, ACCLIM-hankkeen raportti 2009. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15711/2009nro4.pdf?sequence=1
      2. ACCLIM II-hankkeen lyhyt loppuraportti 2011 http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=f72ce783-0bae-4468-b67e-8e280bec1452&groupId=30106
      3. Ruosteenoja, K., 2010: Mitenkä helle hellii meitä tulevaisuudessa? Ilmastokatsaus 8/2010, IL, s. 6-8
      4. Räisänen, J., 2010: Ilmastonmuutos ja heinäkuun helteet. Ilmastokatsaus 8/2010, IL, s. 4-6 http://www.atm.helsinki.fi/~jaraisan/Heinakuu2010.pdf