Pohjois-Savo – järvilaaksot vaikuttavat ilmastoon

Pohjois-Savossa vesistöt lämmittävät ilmastoa nostamalla erityisesti yölämpötiloja kesäisin ja syksyisin sekä pidentämällä kasvukautta. Korkeilla vedenjakaja-alueilla korostuvat puolestaan ilmaston mantereiset piirteet. Vuoden keskilämpötila vaihtelee maakunnan alueella keskimäärin +2 ja +3,5 asteen välillä, laskien melko tasaisesti lounaasta koilliseen. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on laajalti 550–650 millimetriä, korkeilla seuduilla kuitenkin noin 700 millimetriä. [1], [2]

Kallaveden laaksosta Karjalanselälle

Pohjois-Savo kuuluu pääosin eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen eli vaahteran ja lehmuksen vyöhykkeeseen ja on tyypillistä vesistöjen rikkomaa Järvi-Suomea. Merkittävin vesistöalue on pitkänomainen Kallaveden laakso, joka ulottuu Varkauden seudulta aina Iisalmen pohjoispuolelle. Lännempänä ilmastoon vaikuttavat Konneveden ja Nilakan laaksot. Nämä vesistöt toimivat ilmastoa lämmittävänä tekijänä nostamalla erityisesti yölämpötiloja kesäisin ja syksyisin sekä pidentämällä kasvukautta.

Maakunnan koillis- ja pohjoisosien vaara-alueet kuuluvat puolestaan keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Näillä korkeammilla vedenjakaja-alueilla, joista käytetään myös nimitystä Karjalanselkä ja Maanselkä, korostuvat ilmaston mantereisemmat piirteet. Maakunnan jakson 1981–2010 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Kallaveden laaksossa sijaitseva Maaningan sääasema (taulukko 1).

Vesistöjen läheisyys pitää hallan poissa

Vuoden keskilämpötila on Pohjois-Savon maakunnan alueella keskimäärin+ 2 ja +3,5 asteen (°C) välillä, laskien melko tasaisesti lounaasta koilliseen. Vuoden kylmin kuukausi on tyypillisesti tammi- tai helmikuu, jolloin keskilämpötila on keskimäärin koillis- ja pohjoisosien vedenjakajaseutujen -10,5 asteen ja lounaisimman osan -9 asteen välillä.

Lämpimimmän kuukauden heinäkuun keskilämpötila on keskimäärin +16…+17,5 astetta. Viileintä on vedenjakajaseuduilla ja lämpimintä Kallaveden laakson eteläosassa. Hellepäiviä oli jakson 1981–2010 aikana keskimäärin 10–13 kesässä, Vieremällä kuitenkin vain kuusi. Syyskuussakin hellettä on esiintynyt muutamana vuotena. Hallaa kesä-elokuussa on maakunnan lounaisosassa tyypillisesti kahdeksana yönä, muualla vesistöjen läheisyys pitää hallayöt harvalukuisina. Kesäaikaan kylmäksi havaintopaikaksi on osoittautunut Vesanto, jossa lämpötila on painunut kaikkina kesäkuukausina pakkasen puolelle.

Karjalanselkä vaikuttaa sateisiin

Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on laajalti Pohjois-Savon maakunnassa 550–650 millimetriä, korkeilla seuduilla kuitenkin noin 700 millimetriä. Karjalanselällä siis sataa noin 25 % enemmän kuin tasaisemmilla seuduilla. Voimakkaimmin Karjalanselän vaikutus sademäärissä tuntuu talviaikaan ja erityisesti lounaistuulien vallitessa. Harvinaisemmilla pohjoisen ja idän välisillä tuulilla vaarajonon länsipuolella sataa tavanomaista vähemmän. Maakunnan alueella vuotuinen sademäärä ylittää vain harvoin 900 millimetriä.

Kuivimpina vuosina sademäärät voivat jäädä hieman alle 400 millimetrin. Vuoden sateisin kuukausi on yleensä elokuu, jolloin sataa keskimäärin 80–90 millimetriä. Helmi-huhtikuussa kuukauden sademäärä jää puolestaan tavanomaisesti 30–35 millimetriin.

Lumisia vaaraseutuja

Lumipeite saadaan Pohjois-Savon maakunnan koillis- ja pohjoisosien vedenjakajaseuduille 1,5–2 viikkoa maakunnan lounaisosaa aiemmin. Tyypillisesti ensilumi sataa vedenjakajaseuduilla lokakuun puolivälin jälkeen ja muualla lokakuun viimeisellä viikolla. Pysyvä lumipeite saapui jaksolla 1981–2010 keskimäärin marraskuun puolivälin ja lopun välillä. Kallaveden laaksossa pysyvän lumipeitteen tulo voi joskus venyä jopa tammikuun puolelle.

Lumisinta seutua on Kaavin Sivakkavaaralta Rautavaaran ja Sonkajärven itäosien yli Vieremälle ulottuva alue, missä lumipeitteen paksuus on maaliskuun puolivälissä keskimäärin 70–80 senttimetriä. Samaan aikaan maakunnan lounaisosassa jäädään 50 senttimetrin vaiheille. Kallaveden laaksosta yhtenäinen lumipeite katoaa keskimäärin huhtikuun viimeisellä viikolla. Ero lumipeitteen katoamisessa eteläisen Kallaveden rantamien ja koillisten vaara-alueiden välillä on noin kaksi viikkoa. Näin ollen lumipeitekausi kestää esimerkiksi Kuopion seudulla noin viisi kuukautta ja korkeammilla vaaraseuduilla noin puoli vuotta.

Karjalanselällä talvi kestää pidempään

Pohjois-Savossa termisten vuodenaikojen muutosten ajankohdissa on eroa suurten järvilaaksojen ja korkeampien vedenjakaja-alueiden välillä. Keskimäärin syksy saapuu Ylä-Savoon syyskuun ensimmäisellä viikolla ja muualle kuukauden puoliväliin mennessä. Eteläisen Kallaveden rantamille syksy tulee viimeisenä. Talvi alkaa maakunnan pohjois- ja koillisosissa keskimäärin loka-marraskuun vaihteessa ja lounaisosassa marraskuun alkupäivinä. Kevät koittaa maakunnan eteläosassa keskimäärin huhtikuun alkupäivinä ja pohjoisosassa vajaata viikkoa myöhemmin. Kesä taas alkaa laajalti toukokuun viimeisinä päivinä.

Talvi kestää siis pisimmillään Karjalanselän ylämailla pari viikkoa alavia järviseutuja kauemmin. Myös kesän pituus eroaa näiden alueiden välillä enimmillään noin kaksi viikkoa.

Kasvukausi on pisin lounaassa

Myös kasvukauden keskimääräinen pituus vaihtelee maakunnan sisällä siten, että se on Kainuun ja Pohjois-Karjalan rajojen tuntumassa noin 150 vuorokautta (5 kuukautta) ja lounaisimmassa osassa noin 170 vuorokautta (5,5 kuukautta). Kasvukausi alkaa Kallaveden laaksossa tavallisesti huhtikuun loppupäivinä ja Karjalanselällä toukokuun alkupäivinä. Kasvukausi päättyy maakunnan pohjoisosassa lokakuun alkupäivinä ja etelässäkin lokakuun puoliväliin mennessä.

Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on suurimmassa osassa maakuntaa 1200–1300 vuorokausiastetta (°Cvrk). Ylämailla summa jää noin 1100 vuorokausiasteeseen ja nousee eteläisen Kallaveden äärellä yli 1300 vuorokausiasteen.

Kasvukauden aikana kertyvä sademäärä on tyypillisesti noin 340–360 millimetriä. Kosteimpina kasvukausina sadesumma on ollut yli 500 millimetriä ja kuivimpina 200 millimetriä tai jopa sen alle.

Taulukko 1. Tilastotietoa Maaningan sääasemalta [2]

 kuukauden lämpötilahelle-pakkas-halla-sade-lumi
 kakeskim.keskim.päivienpäivienpäivienmäärä15. pv
kk°Cylin °Calin °Clkmlkmlkmka mmcm
1-9,3-6,0-13,1-30 4431
2-9,4-5,6-13,6-27 3344
3-4,1-0,1-8,6-28 3549
41,96,2-2,5-20 3023
58,913,83,61711470
614,118,79,130166-
717,021,512,15-077-
814,518,710,320175-
99,412,95,9-2753-
103,96,21,5-1013550
11-2,2-0,1-4,4-23 504
12-6,8-3,9-10,1-28 4715
vuosi3,26,9-0,811175 612 

7.6.2013 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:8. 185 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15734/2009nro%208.pdf?sequence=1
  2. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P., Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. (Climatological statistics of Finland 1981–2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. 83 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4

Tuottajatahot