Kasvukaudet pidentyvät ja lämpenevät

Kasvukaudet pitenevät Suomessa kasvihuonekaasujen päästöistä riippuen tällä vuosisadalla 1-2 kuukaudella.[1] Kasvukauden lämpösumma eli tehoisan lämpötilan summa voi kasvaa Etelä-Suomessa puolitoistakertaiseksi, Lapissa kaksinkertaistua.

Terminen kasvukausi

Kasvukausi on se osa vuodesta, jolloin kasvit kasvavat. Lämpötilojen perusteella määritellään ns. terminen kasvukausi, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää +5 ºC. Kasvukauden tehoisaan lämpösummaan lasketaan kasvukauden aikana vuorokauden kesilämpötilan viiden asteen yläpuolella oleva osa.

Kasvukauden pituus ja lämpösumma jakson 1971-2000 aikana laskettiin havaittujen kuukausikeskilämpötilojen perusteella. Tulevaisuuden ennusteita varten havaittuihin keskilämpötiloihin lisättiin mallien ennustama lämpötilan nousu.

Kasvukausi pidentyy eniten lounaissaaristossa

Mikäli kasvihuonekaasujen päästöt ovat runsaita (A2-skenaario), terminen kasvukausi pitenee tämän vuosisadan aikana manner-Suomessa noin puolellatoista kuukaudella (kuvan 1 vasen kartta). Lounaissaaristossa muutos on isompi, kahdesta kolmeen kuukautta. Saaristossa huomattava osa kasvukauden venymisestä tosin osuu myöhäiseen syksyyn, jolloin valon vähyys estää kasveja hyödyntämästä lisäaikaa.

Vaikka päästöt olisivat pieniäkin (B1-skenaario, kuvan 1 oikeanpuoleinen kartta), kasvukausi venähtäisi lähes kuukaudella.

Kasvukauden lämpösummat suurenevat huomattavasti

Kasvukauden lämpösummat suurenevat todella huomattavasti, varsinkin jos kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat kasvuaan (A2-skenaario, kuva 2). Vuosisadan lopulla lämpösumma olisi Keski-Lapissa samaa luokkaa kuin nykyisin Etelä-Suomessa (1200 ºCvrk). Pohjanmaan tuleva lämpösumma (n. 1600 ºCvrk) vastaisi nykyistä Tanskaa, Etelä-Suomen sisämaan 1900 ºCvrk nykyistä Belgiaa.[2]

Jos päästöt jäävät kohtuullisen pieniksi (B1-skenaario, ei kuvaa), ilmasto lämpenisi siltikin niin paljon, että vuosisadan lopulla Oulun seudulla kertyisi lämpösummaa yhtä paljon kuin nykyisin lounaissaaristossa.

Termisen kasvukauden ennustettu pidentyminen

Kuva 1. Termisen kasvukauden ennustettu pidentyminen (vuorokausina) jaksosta 1971-2000 jaksoon 2070-2099. Vasen kuva esittää A2-, oikea B1-skenaariota.

 Lämpösumma Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Kuva 2. Havaintoihin perustuva kasvukauden lämpösumma Suomessa vv. 1971-2000 sekä malli- ja havaintotietoja yhdistelemällä saatu A2-skenaarion mukainen lämpösumma vv. 2010-39, 2040-69 ja 2070-99. Yksikkö astepäiviä (ºCvrk).

Lähteet

  1. Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Ruokolainen, L., Saku, S. ja Seitola, T., Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten, ACCLIM-hankkeen raportti 2009. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15711/2009nro4.pdf?sequence=1
  2. Ruosteenoja, K., Räisänen, J. and Pirinen, P., 2010. Projected changes in thermal seasons and the growing season in Finland. International Journal of Climatology, n/a. doi: 10.1002/joc.2171 http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/joc.2171/abstract

Tuottajatahot