Ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutukset Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset miehiin ja naisiin ovat alkaneet saada maailmanlaajuista huomiota. Erityisesti kehitysmaissa köyhät, maataloudesta huolehtivat naiset tulevat kärsimään ilmastonmuutoksesta. Arktisella alueella taas jäitä liikkumiseen hyödyntävät metsästäjämiehet menettävät todennäköisesti elinkeinonsa ensimmäisenä. Mutta voiko ilmastonmuutoksella olla sukupuolivaikutuksia myös Suomessa?

Miehet ja naiset tekevät eri töitä

Ilmastonmuutoksen vaikutusten kohdentuminen riippuu osittain ihmisten jakautumisesta eri ammattialoille. Suomalainen työvoima on jakautunut jyrkästi mies- ja naisvaltaisiin aloihin [1]. Jos jokin ala kärsii tai hyötyy ilmastonmuutoksen vaikutuksista, saattavat sukupuolivaikutuksetkin tällöin olla huomattavia. Elinkeinojen sukupuolivaikutuksiin vaikuttavat paljolti myös päästövähennys- ja sopeutumistoimet sekä markkinatilanteen kehitys Suomessa ja muualla maailmassa, mikä tekee ilmastonmuutoksen vaikutuksen arvioimisen eri toimialoihin ja niillä työskenteleviin sukupuoliin vaikeaksi.

Monissa kehittyvissä maissa suuri osa taloudesta on yhä kiinteästi riippuvaista luonnonvarojen käytöstä. Suomessa sen sijaan etenkin alkutuotannon osuus työllistäjänä on pieni, joten suuri osa suomalaisista ei kohtaa samalla tavalla ilmastonmuutoksen vaikutuksia suoraan työnsä kautta. Tällä hetkellä alkutuotannossa ja muussa ulkotyössä kuten rakennusalalla työskentelee Suomessa enemmän miehiä kuin naisia. [2] Maa- ja metsätaloudelle ilmastonmuutoksen on arvioitu tuovan pääasiassa myönteisiä vaikutuksia, kuten pitenevän kasvukauden, mikä voi lisätä alojen kannattavuutta.

Terveysvaikutukset saattavat vaihdella sukupuolen mukaan

Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan suomalaisille joitakin suoria terveysvaikutuksia. Kansainvälisissä arvioissa on esitetty, että pohjoisilla alueilla lämpötilojen nousu talvisin vähentää kylmäkuolleisuutta [3]. Toisaalta viileään ilmastoon tottuneille suomalaisille kesien lämpimämmät säät voivat muodostua terveysongelmaksi. Kuolleisuuden on todettu lisääntyvän selkeästi, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy yli 20 ̊C:ssa 1-2 viikkoa. Vaarallisia ovat etenkin alkukesän helleaallot, jolloin elimistö ei ole vielä sopeutunut korkeisiin lämpötiloihin. Euroopassa helteiden vaarallisuudesta saatiin kokemusta elokuussa 2003, jolloin 30 000 – 35 000 ihmistä kuoli ennenaikaisesti lämpimän sään seurauksena [4]. Tutkimusten mukaan naisten kuolleisuus oli mm. koulutustasosta riippumatta yleisempää kuin miesten [5].

Suomessakin lämpötilaongelma tulee todennäköisesti koskettamaan miehiä ja naisia eri tavoilla. Alttiita korkeille lämpötiloille ovat mm. vanhukset, joista huomattavasti suurempi osa Suomessa on naisia. Monet heistä ovat lisäksi leskiä, jolloin apua ei välttämättä ole lähellä. [6] Toinen säätiloille useimmin altistuva ryhmä ovat ulkotyöntekijät, joista suuri osa on maa- ja metsätaloudessa sekä rakennusalalla työskenteleviä miehiä. Ruumiillinen työ lisää heidän kohtaamaansa terveysvahinkojen riskiä. Lisäksi alttiita korkeille lämpötiloille ovat lapset, joiden hoitovastuu on edelleenkin pääasiassa naisten vastuulla.

Talonrakentajat © Eero J. Laamanen

Ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa terveyshaittoja ulkotyötä tekeville. Suurin osa rakennusalan työntekijöistä on miehiä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa miesten ja naisten liikkumiseen

Talviaikaisessa liikkumisessa saattaa olla sukupuolittuneita eroja. Ilmastonmuutoksen on arveltu heikentävän etenkin naisten mahdollisuuksia pitää yllä hiihtoharrastusta heidän matalamman tulotasonsa takia, kun lumille pääseminen tulee vaatimaan entistä enemmän matkustamista [7]. Toisaalta miehiä saattavat uhata entistä heikommat jäät. Miehet liikkuvat jäillä naisia useammin, ja ovat siten myös todennäköisin uhri talviselle hukkumiselle. Esimerkiksi vuonna 2008 suurin osa alkuvuodesta heikkoihin jäihin hukkuneista oli vanhempia miehiä. Iäkkäiden ihmisten luonnontuntemus saattaa jäitä arvioidessa pettää, kun jäät eivät lämpenevässä ilmastossa ole enää yhtä vahvoja kuin aikaisemmin. [8]

Naisilla on vähemmän varaa ilmastonmuutokseen

Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutos iskee pahimmin köyhiin maihin ja ihmisiin. Kansainvälisesti vertaillen vauras Suomi on kokonaisuudessaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa paremmassa asemassa moniin muihin maihin verrattuna. Väestön sisällä on kuitenkin varallisuuseroja, jotka voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon esimerkiksi kiihtyvien sääilmiöiden aiheuttamat tuhot vaikuttavat eri ihmisiin. Sukupuolten välilläkin on eroa: vuonna 2008 kaikkien työssäkäyvien kuukausittaiset kokonaisansiot olivat miehillä keskimäärin noin 3 200€ ja naisilla 2 600€. [9] Ilmastonmuutoksen haittojen kustannukset saattavat olla naisille suhteellisesti suurempia. Toisaalta kustannusvaikutusten kohdentuminen riippuu myös omistusten määrän jakautumisesta sukupuolten kesken.

Tietoa puuttuu

Suomi on panostanut sukupuolinäkökulman huomioimiseen kehitysyhteistyössään [10]. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia suomalaisiin miehiin ja naisiin ei kuitenkaan ole juuri tutkittu. Tiedon puute vaikeuttaa tehokkaiden sopeutumis- ja hillintätoimien käyttöönottoa, joten tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutuksista tarvitaan vielä paljon lisää tietoa.

Lähteet

  1. Sosiaali- ja terveysministeriö 2008. Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot -hankkeen loppuraportti. (viitattu 21.6.2010) http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1062919
  2. Tilastokeskus. Työllinen työvoima ammatin, sukupuolen ja iän mukaan 31.12.2004. (viitattu 21.6.2010) http://www.stat.fi/til/tyokay/tau.html
  3. Paul Watkiss, Tom Downing, Claire Handley, Ruth Butterfield. AEA Technology Environment & Stockholm Environment Institute, Oxford. 2005. The Impacts and Costs of Climate Change. (viitattu 21.6.2010) http://ec.europa.eu/environment/climat/pdf/final_report2.pdf
  4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2008. Kuinka sitten kävikään – ilmastonmuutos ja terveys nyt. (viitattu 21.6.2010) http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2008/nro_3_2008/kuinka_sitten_kavikaan___ilmastonmuutos_ja_terveys_nyt
  5. Carme Borrell, Marc Marí-Dell'Olmo, Maica Rodríguez-Sanz, Patrícia Garcia-Olalla, Joan A. Caylà, Joan Benach and Carles Muntaner. 2006. Socioeconomic position and excess mortality during the heat wave of 2003 in Barcelona. (viitattu 21.6.2010) http://www.springerlink.com/content/6q58025505364504/
  6. Tilastokeskus. Väestö iän, siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan 31.12.2009. (viitattu 21.6.2010) http://www.stat.fi/til/vaerak/2009/vaerak_2009_2010-03-19_kuv_003_fi.html
  7. Metsäntutkimuslaitos. 2009. Ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten talviharrastuksiin. (viitattu 21.6.2010) http://www.metla.fi/tiedotteet/2009/2009-01-13-lvvi-ulkoilututkimus-1-09.htm
  8. YLE 2008. Alkuvuonna hukkunut ennätysmäärä ihmisiä. (viitattu 21.6.2010) http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/04/alkuvuonna_hukkunut_ennatysmaara_ihmisia_289232.html
  9. Tilastokeskus. Kokoaikaisten palkansaajien lukumäärät ja kokonaisansiot kuukaudessa ammattiluokituksen, työnantajasektorin ja sukupuolen mukaan vuonna 2008. (viitattu 21.6.2010) http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/pal/pra/2008/2008_fi.asp
  10. Ulkoministeriö. Sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeudet. (viitattu 21.6.2010) http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=40180&contentlan=1&culture=fi-FI

Tuottajatahot