Vesihuolto - Hillintä

Vesihuollon tehtävänä on turvata yksi ihmisten perustarpeista, puhtaan veden tuotanto, sekä hoitaa jätevesien käsittely terveyden ja ympäristön kannalta turvallisesti. Jätevesien käsittely tuottaa valtakunnallisesti katsottuna pieniä määriä kasvihuonekaasupäästöjä, mutta vesihuoltokin on yksi energian käyttäjä - myös välillisesti, kun jätevesissä siirtyy asuntojen ulkopuolelle huomionarvoinen osuus käytetystä lämpöenergiasta.

Vesihuoltopalvelut tuottavat käyttövettä taajamien tarpeisiin ja hoitavat taajamien jätevesien puhdistuksen. Kolme neljäsosaa vesihuoltopalveluiden päästöistä on peräisin jätevesihuollosta ja loput käyttöveden valmistuksesta.

Jätevesien käsittelyn päästöt syntyvät, kun jäteveden sisältämä typpi poistetaan mikrobien avulla. Käsittelyprosesseista vapautuu ilmaan sekä mikrobien tuottamia typpiyhdisteiden hajoamistuotteita että hapettomissa oloissa syntyvää metaania. Haihtuva metaani ja dityppioksidi muodostavat noin 0,3% valtakunnallisista kasvihuonekaasupäästöistä. Määrä vastaa samalla puolta koko vesihuollon kasvihuonekaasupäästöistä.

Käyttöveden valmistuksen päästöt syntyvät energian kulutuksesta

Haihtumien lisäksi päästöjä syntyy käsittelyprosessien tarvitseman energian tuotannossa. Veden johtaminen ja käsittely vaativat paljon sähköllä toimivia pumppuja ja sekoittimia. Energian kulutus aiheuttaa käyttöveden valmistuksen päästöt ja noin kolmanneksen jätevesien käsittelyn päästöistä. Energian tarve käsiteltyä käyttövesikuutiota kohti on noin kolmanneksen jätevedenkäsittelyä pienempi.

Jätevesilietteiden mädätys vähentää päästöjä

Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin tehokkaimmin hillitä estämällä jätevesien haihtumien vapautuminen ilmaan. Tällaisista ratkaisuista ei ole kokemuksia, mutta maanalaisissa tiloissa kaasujen hallinta onnistunee maanpäällisiä tiloja paremmin.

Samoin päästöjä voitaisiin vähentää tehokkaasti hyödyntämällä nykyistä enemmän jätevesilietteiden orgaaninen aines ja tuottamalla siitä energiaa joko mädättämällä tai polttamalla. Merkittävä hillintäpotentiaali on myös nykyisin soihtupolttoa käyttävien mädätyslaitosten valjastamisessa sähkön ja lämmön tuotantoon.

Lisäksi päästöjä voidaan vähentää pienentämällä uudenlaisin teknisin ratkaisuin pumppujen, sekoittimien ja muiden laitteiden sekä rakennusten energian kulutusta ja valitsemalla sähkön ja lämmön tuotantoon vähäpäästöisiä polttoaineita. Päästöt vähenevät myös, kun lietteet käytetään viherrakentamisessa tai pelloilla ravinnelähteenä sen sijaan, että tarve täytettäisiin muilla tuotteilla.

Lähteinä [1], [2]

Lähteet

  1. Tilastokeskus 2010. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2008. 4. korjattu painos. http://www.stat.fi/tup/khkinv/suominir_2010_4.pdf
  2. Tenhunen, J., Oinonen, J. ja Seppälä, J. 2000. Vesihuollon elinkaaritutkimus. Tampereen vesilaitoksen vaikutukset ympäristöön. Suomen ympäristö 434. Tiivistelmä saatavissa osoitteesta: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=84636&lan=fi

Tuottajatahot