Sosiaalipalvelut - Sopeutuminen

Sosiaalipalveluiden sopeutumistoimiin kuuluu sopeutumisstrategian laatiminen eri asiakasryhmille luonnononnettomuuksien ja äärisääilmiöiden, kuten tulvien ja helleaaltojen varalle. Myös mielenterveystyön tarpeita kannattaa arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusten kannalta.

Tarkistuslista

Haavoittuvuuden arviointi

Mihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kunnassa tulisi sopeutua?

Strategiat ja ohjelmat

Onko toimialalle tehty sopeutumisstrategia? Sopeutumisstrategian voi tehdä esimerkiksi yhdessä kunnan muiden toimialojen kanssa.

Haavoittuvuuden arviointi

Onko kunnassa arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutuksia ympäristöterveydenhuollon tarpeisiin?

Tiedotus ja viestintä

Onko asukkaille tarjolla tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja neuvoja poikkeustilanteiden varalle?

Huomio haavoittuviin väestöryhmiin

Ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategioissa on sosiaalialalla haasteena vastata laajan asiakaskunnan erilaisiin tarpeisiin. Sopeutumistarpeiden tutkimus on alalla vasta alkamassa, joten ohjeistukset ja parhaat sopeutumiskäytännöt tarkentuvat, sitä mukaa kuin selvitykset edistyvät. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa eri tavoin eri alueilla. Niinpä sosiaalipalveluille ei ole olemassa yksiselitteistä sopeutumistapaa, vaan kunkin kunnan tai alueen sopeutumistyö aloitetaan vaikutustarkastelulla.

On todettu, että vähävaraisimmat ja haavoittuvimmat väestöryhmät, kuten vanhukset, lapset, sairaat ja pienituloiset, kärsisivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten. Ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti, joten vanhusten tarpeisiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta kriisitilanteissa ja niiden jälkeen apua olisi riittävän nopeasti tarjolla. Myös vieraskieliset tai alueen uudet asukkaat voivat olla riskiryhmässä poikkeustilanteissa, sillä heillä voi olla heikompi paikallistuntemus, heikommat sosiaaliset verkostot selvitä poikkeustilanteista tai puutteellinen kyky ymmärtää esimerkiksi viranomaistiedotteita.

Tukea ja neuvontaa kuntalaisille

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat psyykkiset vaikutukset voivat muodostaa merkittävän osan ilmastonmuutoksen sosiaalisista vaikutuksista. Usein ilmastonmuutos koetaan painavana globaalina uhkana. Myös luonnononnettomuuksien, kuten esimerkiksi tulvien ja myrskyjen, kokeminen vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin aiheuttamalla muun muassa ahdistusta, pelkoa ja toivottomuuden tunnetta. Lumettomat talvet ja pilvisyys voivat lisätä masennusta. Vielä ei tosin ole mahdollista arvioida, kuinka suuri vaikutus pimenevillä talvilla voisi olla.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen tulevat muuttamaan kuntalaisten elämää monin tavoin. Sosiaalipalvelut voivat osaltaan jakaa kuntalaisille tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta sekä neuvoa ja tukea heitä poikkeustilanteiden, kuten helleaaltojen tai tulvien, aikana.

Lähteinä [1], [2], [3]

Lähteet

  1. IPCC 2007. Climate Change 2007. Impacts, Adaptation and Vulnerability. Contribution of Working Group II to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press, Cambridge. 976 p. http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_ipcc_fourth_assessment_report_wg2_report_impacts_adaptation_and_vulnerability.htm
  2. Sairinen, S., Järvinen, S. & Kohl, J. 2010. Ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen sosiaaliset vaikutukset maaseudulla. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies No 1. 85 s. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0170-5/urn_isbn_978-952-61-0170-5.pdf
  3. Ruuhela, R., Hiltunen, L., Venäläinen, A., Pirinen, P. & Partonen, T. 2009. Climate impact on suicide rates in Finland from 1971 to 2003. International Journal of Biometeorology Vol 53, No 2: 167-175. http://www.springerlink.com/content/0q756320t1228112/

Tuottajatahot