Kunnille ja kuntalaisille - Ratkaisuja

Lisää uusi ratkaisu!

Lisää oman kuntasi hillintä- tai sopeutumisratkaisu Ilmasto-oppaaseen!

Helsinki jäähdyttää tietokonesaleja energiatehokkaasti

Helsingissä on rakennettu energiatehokkuudeltaan maailman huippuluokkaa edustavia tietokonesaleja. Salien jäähdytyksessä talteen otettu energia siirretään kaukolämmöksi lämmittämään kiinteistöjä. Tämä innovatiivinen ratkaisu on saanut myös kansainvälistä tunnustusta.

Perustiedot

Toteuttajataho: Helsingin Energia, TelecityGroup Finland, ent. Academica Oy
Sijainti: Helsinki

Tietokoneiden tuottama hukkalämpö haluttiin saada hyötykäyttöön

Tietokoneet synnyttävät runsaasti lämpöä ja edellyttävät toimiakseen tasaista ja jatkuvaa jäähdytystä. Kehitysprojektissa tietokonesalien jäähdytys haluttiin hoitaa mahdollisimman ympäristöystävällisesti, energiatehokkaasti ja edullisesti. Lisäksi haluttiin kerätä lämpöenergia talteen ja käyttää se hyödyksi. Konseptin kehitystyö käynnistyi tilanteesta, jossa IT-yritys tarvitsi lisää tietokonesaleja ja toisaalta Helsingin Energialla oli  valmiina kaukojäähdytysverkko, jonka tuotantolaitoksiin, jakeluinfrastruktuuriin ja teknologiaan oli investoitu jo satoja miljoonia euroja.

Lämpö otetaan talteen kaukojäähdytyksen paluuvedestä

Uudessa ratkaisussa tietokonesalin jäähdytys toteutetaan energiatehokkaalla kaukojäähdytyksellä. Sen avulla tietokonesalin energiankulutus vähenee merkittävästi, lämmintä ilmaa ei mene hukkaan eikä synny lauhdutinmelua. Kaukojäähdytyksen käyttäjä ei siis tarvitse omia jäähdytystä tuottavia laitteita, jolloin rakennuksen julkisivun ulkonäkö ei muutu, eikä kattoa tarvitse vahvistaa laitteiden painon vuoksi.

Jäähdytettävien tietokonesalien tuottama lämpöenergia otetaan talteen kaukojäähdytyksen paluuvedestä Katri Valan lämpöpumppulaitoksessa. Lämpöenergia jatkojalostetaan oikeaan lämpötilaan ja siirretään kaukolämpöverkon kautta helsinkiläisten rakennusten ja käyttöveden lämmittämiseen. Tietokoneiden tuottaman lämmön hyötykäytön mahdollistaa Helsingin laaja, lähes jokaiseen kiinteistöön ulottuva 1400 kilometrin kaukolämpöverkko.

Ensimmäinen uuden idean mukainen konesali avattiin vuoden 2010 alussa Helsingin keskustaan, vanhaan käytöstä poistettuun väestönsuojaan Uspenskin katedraalin alle. Vuonna 2011 entisen sähköaseman tiloihin Suvilahteen avattiin saman konseptin mukainen, mutta kooltaan paljon suurempi konesali. Vuonna 2012 käynnistyi uusimman konesalin rakentaminen Viikinmäkeen.

Kolmesta konesalista riittää lämpöä 5 000 asunnon lämmittämiseen

Kun Helsingin keskustan, Suvilahden ja Viikinmäen konesalit toimivat täydellä teholla, niistä talteen otetulla ja jatkojalostetulla lämmöllä pystytään lämmittämään jopa 5 000 helsinkiläistä kerrostaloasuntoa.

Tietokonesalien energiankulutus on noin 1–2 % kaikesta sähköenergian kulutuksesta Suomessa. Jos kaikki konesalit toimisivat kuten nämä kolme salia Helsingissä, voitaisiin niiden jäähdytyksestä talteen otetulla ja jatkojalostetulla lämmöllä lämmittää keskikokoisen suomalaisen kaupungin verran rakennuksia.

Tietokonesalien energiatehokkuutta kuvaa niin sanottu PUE-luku (Power Usage Effectiveness). Tämä tehokerroin ilmaisee kokonaisenergian kulutuksen ja varsinaiseen laskentaan käytettävän energian välisen suhteen. Tehokerroin on sitä pienempi, mitä energiatehokkaampi konesali on. Keskimääräinen tehokerroin konesaleille on 1,5–2 ja erittäin energiatehokkaiden konesalien luku jää alle puolentoista. Uspenskin salin tehokerroin on noin yksi.

Konesaliasiakkaille energiatehokkuus on tärkeä valintakriteeri, sillä se antaa mahdollisuuden kustannussäästöön, joka näkyy pienempinä sähkölaskuina.

Helsingin tavoitteena on laajentaa konesalitoimintaa, sillä uusille energiatehokkaille ja turvallisille ratkaisuille on kysyntää IT-alan toimijoiden keskuudessa.

 

27.5.2013

Lisätietoa

Linnake, T. 2011. Uspenskin konesali pokkasi palkinnon. It-viikko 26.1.2011 (Tekes palkitsi Vihreä ICT -kilpailun osallistujat)

Helsingin Energia: Energiatehokasta jäähdytystä

Laitinen, J. 2011. Energiatehokas konesali. Motiva Oy, Helsinki. 24 s.

Väre, J. 2009. Atk-konesalien jäähdytys, insinöörityö. Metropolia-ammattikorkeakoulu, Talotekniikan koulutusohjelma, Helsinki. 41 s.

Kutilainen, T. 2010. Erilaisia ekomittareita. Tieteen tietotekniikka 4/2010

Wikipedia: Kaukojäähdytys

Energiateollisuus: Kaukojäähdytys

Yhteystiedot

Yhteyshenkilö: Juha Sipilä
Sähköpostiosoite: is.ahuj pil leh-ΤΤÄ_a en f. i 
Puhelin: 040 334 6663