Liikenne ja kadut - Ratkaisuja

Lisää uusi ratkaisu!

Lisää oman kuntasi hillintä- tai sopeutumisratkaisu Ilmasto-oppaaseen!

Vantaan Tikkurilantiellä testataan hulevesien biosuodatusalueita

Vantaalla sijaitsevan Tikkurilantien uuden jatko-osuuden varrelle valmistuu kesällä 2013 luonnonmukaisia hulevesien hallinta-alueita. Nämä biosuodatusalueet puhdistavat autotieltä ja kevyen liikenteen väylältä niihin ohjautuvaa sadevettä. Samalla ne myös viivyttävät veden kulkua Vantaanjokeen, mikä vähentää tulvariskiä.

© Vantaan kaupunki

Perustiedot

Toteuttajataho: Vantaan kaupungin vesihuollon yksikkö. Biosuodatusalueiden rakentaminen: Destia Oy. Biosuodatus- ja tutkimussuunnitelman laadinta: Suomen ympäristökeskus.
Sijainti: Vantaa, Tikkurilantie

Uudet liikenneväylät lisäävät hulevesien määrää

Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän tulevaisuudessa Suomen vuotuisia sademääriä. Samalla rakennettujen, vettä läpäisemättömien pintojen määrä kasvaa. Näiden tekijöiden vuoksi on yhä tärkeämpää torjua hulevesien aiheuttamia tulvia ja kehittää torjunnan keinoja.

Tikkurilantien jatko-osuus rakennetaan Vantaan luoteisosaan Katriinantien ja Riipiläntien välille, Kehä III:n pohjoispuolelle. Rakennettavan katuosuuden hulevedet ohjataan tien viertä kulkeville biosuodatusalueille, jotka viivyttävät veden kulkua. Ennakoidun suuren liikennemäärän vuoksi kadulta tulevat hulevedet sisältävät runsaasti haitta-aineita. Tästä syystä veden suodattaminen on tärkeää ennen sen johtamista Vantaanjokeen. Lisäksi hankkeen tavoitteena on seurata biosuodatusalueen rakenteen toimivuutta.

Suodatusalueiden eroilla selvitetään toimivinta rakennetta

Hankkeessa tutkitaan, millainen suodatinjärjestelmä ja pintakasvillisuus parhaiten takaisivat haitta-aineiden imeytymisen. Biosuodatusalueita on seitsemän, joista jokainen on hieman erilainen. Tutkimuksen muuttujina ovat kasvualusta, kasvillisuus ja puuhake. Hulevesien vedenlaatua ja virtaamaa mitataan sekä ennen biosuodatusalueelle saapumista että sen jälkeen, kun vedet ovat kulkeneet erilaisten biosuodatusalueiden läpi. Näin saadaan tietoa biosuodatusalueiden puhdistavasta vaikutuksesta sekä veden viipymisestä ja imeytymisestä biosuodatusalueilla sateiden jälkeen. Tutkimukset aloitetaan syksyllä 2013.

Alueelle rakennetut biosuodatusalueet ovat muodoltaan pitkänomaisia, tiensuuntaisia painanteita (mitat noin 2 x 60 m). Suodatusalueet ovat 1,5 m syviä, kerrostettuja rakenteita. Ylimpänä kerroksena on kasvualusta, sen alla hiekasta tehty suodatinkerros, sitten hienosorasta tehty siirtymäkerros ja alimpana salaojallinen kuivatuskerros salaojasorasta. Rakennetta ympäröi suodatinkangas.

Biosuodatusalue voidaan jakaa kolmeen osaan: kosteaan, vaihtelevaan ja kuivaan osa-alueeseen. Jokaiselle osalle on tärkeää istuttaa sen kosteusoloissa pärjäävä kasvillisuus. Yhdelle biosuodatusalueelle johdetaan kallistuksien avulla hulevesiä noin 60–80 metrin pituiselta tieosuudelta. Suodattuneet vedet ohjataan salaojien kautta avo-ojiin, joista ne päätyvät Vantaanjokeen.

Suodatusalueet vähentävät hulevesikuormitusta mutta vaativat kunnossapitoa

Biosuodatusalue vähentää alueen hulevesikuormitusta, jota uuden tieosuuden rakentaminen lisää. Samalla se suojelee Vantaanjokea kun sinne valuvien haitta-aineiden määrä vähenee. Alueella tehtävissä tutkimuksissa saadaan myös tietoa suodatinjärjestelmien toiminnasta, jota voidaan hyödyntää jatkossa vastaavankaltaisissa projekteissa.

Suodatusalueen kunnossapito vaatii kuitenkin säännöllistä huoltoa. Rakennetut katuviheralueet kuuluvat hoitoluokkaan A3, jonka mukaan niitä hoidetaan kahden vuoden takuuaikana. Tämän jälkeen hoito siirtyy Vantaan kaupungin Kuntatekniikan keskuksen kadunpidolle. Hoitoon kuuluu alueen yleisilmeen siistinä pitäminen, kuten roskien poisto, uusien kasvien istutus kuolleiden tilalle sekä rikkakasvien poistaminen kolmesti kasvukautena. Kasveja myös kastellaan tarpeen mukaan.

 

11.7.2013 (Artikkeli on tuotettu EAKR-osarahoitteisessa ILKKA-hankkeessa.)

Lisätietoa

Komulainen, Elina. 2012. Hulevesien biosuodatuksen soveltuvuus Suomen ilmasto-oloihin. Diplomityö. Aalto-yliopistot, Insinööritieteiden korkeakoulu, Espoo. 118 + 11 s.

Lisätiedot koejärjestelystä Tikkurilantien biosuodatusalueella: tutkija Pinja Kasvio, Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus, puhelin: +358 400 148 885

Yhteystiedot

Yhteyshenkilö: Projekti-insinööri Tiina Okkonen, Vantaan kaupunki
Puhelin: +358 9 8392 6085