Ajankohtaista

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2018 olivat yhteensä 56,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Luku ei sisällä maankäytön, maakäytön muutoksen ja metsätalouden eli niin sanotun LULUCF-sektorin aiheuttamia päästöjä. Vuoden 2018 päästöt olivat 14,8 miljoonaa tonnia pienemmät kuin vertailuvuonna 1990. Kokonaispäästöt (pois lukien LULUCF-sektori) pysyivät lähes ennallaan verrattuna joulukuussa 2019 julkistettuun ennakkotietoon.

Lue lisää

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus paljastaa leudon talven vähentävän järven hiilikuormaa merkittävästi, jolloin järven kautta kulkee vähemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään ja meriin. Tutkimuksessa selvisi, että järveen kulkeutuneen hiilen määrä oli normaalitalvena puolitoistakertainen verrattuna leutoon talveen.

Lue lisää

Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on päättänyt avustaa yhteensä 640 000 eurolla 14 hanketta, jotka tähtäävät kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen. Haun teemoina olivat kuntaorganisaation sisäinen ilmastojohtaminen, yritysyhteistyö sekä kuntalaisten ilmastotyön edistäminen.

Lue lisää

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.

Lue lisää

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamat biotaloushankkeet tuottavat ratkaisumalleja, jotka avaavat uusia näkökulmia hallinnonalan oleellisiin kysymyksiin. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen, väestörakenteen muutoksen ja kaupungistumisen tuomat haasteet. Hankkeita esiteltiin 3.3.2020 Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Lue lisää

Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän parhaita toimenpiteitä ovat monivuotiset ympäristönhoitonurmet, sillä ne edistävät maaseutuohjelman useita ympäristötavoitteita. Sen sijaan monien täsmätoimiksi tarkoitettujen toimenpiteiden pinta-alat ovat jääneet liian pieniksi. Ilmastonsuojelun näkökulmasta maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä on melko tehoton. Tämä johtuu osittain siitä, että ilmastoasiat eivät olleet ohjelmaa suunniteltaessa yhtä voimakkaasti esillä kuin nykyään.

Lue lisää

Koralliriutat ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutokselle, sillä kohoavat lämpötilat aiheuttavat korallien haalistumista sekä yleistävät näiden tartuntatauteja. Kansainvälinen tutkijaryhmä on hiljattain havainnut, että riuttoja muodostavat korallit ovat saattaneet löytää tavan sopeutua ja selvitä ilmastonmuutoksesta: ne muokkaavat geeniensä ilmentymistä epigeneettisin muutoksin. Epigeneettinen muutos on ulkoinen DNA:han kohdistuva muutos, joka voi kääntää geenejä ”päälle” tai ”pois päältä” muuttamatta kuitenkaan itse genomia eli perimää.

Lue lisää

Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Ohje tukee pyrkimyksessä estää rakenteiden ja rakennusosien haitallista kostumista. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän märkiä syys- ja talvijaksoja sekä sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita ja tulvia, mikä korostaa entisestään rakennusten kosteusteknisen toimivuuden merkitystä. Ohjeessa korostetaan muuttuvan ilmaston vaikutusten huomioimista riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla, toteutuksella ja laadunvarmistuksella.

Lue lisää

Puun pienpoltto on suurin pienhiukkasten ja mustan hiilen päästöjen aiheuttaja Suomessa, ilmenee uudesta väitöstutkimuksesta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Mikko Savolahden väitöstyön mukaan pienpoltto aiheuttaa Suomessa vuosittain 200 ennenaikaista kuolemaa. Lisäksi pienpoltto kiihdyttää osaltaan ilmastonmuutosta.

Lue lisää

Valtioneuvosto asetti 27.2.2020 ilmastopolitiikan pyöreän pöydän, joka toimii kestävän kehityksen toimikunnan yhteydessä. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla. Toimintaan osallistuu laajasti vaikuttajia yhteiskunnan eri sektoreilta.

Lue lisää

Uudessa tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka paljon mustaa hiiltä ja vulkaanista pölyä Islannin Langjökull-jäätiköllä on. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten jäätikön sulamista voidaan hillitä.

Lue lisää

Oulun yliopiston CECIRE-tutkimushankkeessa on kehitetty ekosementti, jota voidaan valmistaa teollisuuden epäorgaanisista jätteistä ja sivuvirroista. Ekosementti auttaa vähentämään materiaaleista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosenttia ja sementin valmistuksen kokonaishiilidioksidipäästöjä jopa 60 prosenttia verrattuna perinteiseen kalkkikivestä valmistettuun sementtiin. Sementtiteollisuus aiheuttaa noin 8 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

Lue lisää

Suojelualueilla tehdyn uuden tutkimuksen mukaan topografisen korkeuserojen vaihtelun synnyttämät paikallisilmastolliset olosuhteet puskuroivat pohjoisten lajien vähenemistä ilmaston lämmetessä. Pohjoiset metsälintulajit ovat taantuneet ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tutkimuksen mukaan niiden tiheydet olivat suurimmat paikallisilmastoltaan vaihtelevilla suojelualueilla, missä nämä lajit myös vähenivät vähemmän kuin tasamaiden suojelualueilla.

Lue lisää

Arviot vähäpäästöisemmän liikenteen edistämiseksi tehtyjen aloitteiden päästövaikutuksista ovat usein puutteellisia. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta. Siinä tutkijat kävivät läpi 108 aloitetta, joiden tavoitteena oli ohjata ihmisiä muuttamaan liikennekäyttäytymistään. Jatkossa olisi tärkeää huomioida myös eri aloitteiden epäsuorat vaikutukset päästöihin ja ihmisten pitkäaikainen sitoutuminen uusiin liikkumismuotoihin.

Lue lisää

Valtioneuvoston kanslia on asettanut ministeriöiden välisen virkamiestyöryhmän, jonka tehtävänä on suunnitella ilmastorahaston toimintamalli. Malli rakennetaan Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n pohjalta. Ilmastorahaston avulla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään digitalisaatiota ja vauhditetaan teollisuuden vähähiilisyyttä.

Lue lisää

Ilmaston lämpeneminen ja talvien muuttuminen Suomessakin sateisemmiksi vaikuttaa suuresti siihen, miten rakennukset pysyvät kunnossa. Toni Pakkala selvitti väitöstutkimuksessaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia olemassa olevaan betonirakennuskantaan. Tulevaisuudessa on tärkeää pitää nykyisistä rakennuksista huolta järkevästi ajoitetuilla kunnossapitotoimenpiteillä.

Lue lisää

Hiilineutraaliksi vuosikymmenessä, ruokahävikin määrä puoleen ja vegaanilounaiden osuus 50 prosenttiin vielä kuluvan vuoden loppuun mennessä? Maa- ja metsätalousministeriön ruokapalveluammattilaisille järjestämässä tilaisuudessa kuultiin kunnianhimoisia tavoitteita, mutta myös konkreettisia esimerkkejä ja saavutuksia siitä, kuinka ilmastotavoitteita joukkoruokailussa on Suomessa lähestytty.

Lue lisää

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut uusimmat arviot metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuuksista maakunnittain. Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on arvion mukaan 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa lähimmälle 10-vuotiskaudelle. Arvio on koko maan tasolla 3,5 miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin vuosi sitten julkistettu arvio.

Lue lisää

Ilmastopäästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuodesta 2005. Keskimäärin vähennys on ollut 15 prosenttia. Kuntien päästöjä ovat vähentäneet merkittävästi sähkön päästöjen pieneneminen, uudistukset kaukolämmön tuotannossa ja tuulivoiman rakentaminen. SYKE on laskenut ilmastopäästöjen määrän ja kehityksen kaikille Suomen kunnille vuosille 2005–2017. Päästöt on laskettu ensimmäistä kertaa kaikille kunnille yhdenmukaisella, uudella laskentamenetelmällä. Jatkossa tulokset päivitetään vuosittain.

Lue lisää

Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän suojelualueiden olosuhteisiin, lajeihin ja luontotyyppeihin. Tämä ilmenee SYKEn vetämän Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) -hankkeen tuloksista. Ilmastoviisas luonnonsuojelusuunnittelu pohjautuu tietoon siitä, millä alueilla ilmasto muuttuu voimakkaimmin, mitkä suojelualueet, lajit ja elinympäristöt ovat haavoittuvimpia muutokselle ja miten muutokseen voidaan sopeutua.

Lue lisää