Ajankohtaista

Ajankohtaista-osiosta löydät ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia aikajärjestyksessä. Osioon on koottu suomalaisten tutkimuslaitosten, yliopistojen, ministeriöiden sekä muun julkishallinnon tutkimus-, politiikka- ja tapahtumatiedotteita.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »

Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat kaksi prosenttia

Suomen vuoden 2018 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 56,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt ovat 14,9 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vertailuvuonna 1990. Päästöt kasvoivat 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Päästöjen kasvuun vaikutti eniten maakaasun ja turpeen kulutuksen kasvu. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla ja olivat 0,3 miljoonaa tonnia EU:n asettaman päästökiintiön yläpuolella. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin vuoden 2018 päästöistä.

Lue lisää

Uusiutuvan energian kulutus on ohittanut fossiilisen tuontienergian määrän

Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta ylitti viime vuonna fossiilisen tuontipolttoaineiden osuuden. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2018 oli 37 prosenttia, kun fossiilisen tuontienergian osuus oli 35 prosenttia. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä samalla, kun teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta. Nämä tiedot käyvät ilmi Uusiutuvan energian toimialaraportista.

Lue lisää

Suomen vesihuollolla on hyvät edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen – ennakointia kuitenkin tarvitaan

Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat haasteita vesihuollolle, mutta ilmaston muuttumista ei ole otettu huomioon kaikissa suomalaisissa vesilaitoksissa. Suomen ilmastopaneelin selvityksen mukaan vain osalla laitoksista on varautumissuunnitelma ja joka kolmannessa laitoksessa ei ole lainkaan tarkasteltu sää- ja ilmastoriskejä. Paneelin mukaan Suomen vesisektorilla on kuitenkin hyvät edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen.

Lue lisää

Jos maapallo lämpenee 2 astetta, Arktis lämpenee 7

Arktinen alue on lämmennyt tällä vuosikymmenellä 0,75 astetta, kun maailmanlaajuisesti lämpenemistä on tapahtunut 0,8 astetta yhteensä 137 vuoden aikana. Vuonna 2019 ilmasto on lämmennyt ennätysvauhdilla. Kansainvälisen verkoston tutkimus osoittaa, kuinka nopeasti arktinen alue lämpenee ja millaisia globaaleja seurauksia lämpeneminen aiheuttaa napa-alueille ja muulle maailmalle. Suomesta mukana oli Lapin yliopiston Arktinen keskus.

Lue lisää

Toimivia ohjauskeinoja vähähiilisen rakentamisen kannustamiseksi ovat lisärakennusoikeus ja korjausavustukset

Selvitys vähähiilisen rakentamisen taloudellisista ohjauskeinoista on valmistunut. Selvityksessä toimiviksi keinoiksi todettiin lisärakennusoikeus ja korjausavustukset. Suomen ympäristökeskuksen tekemässä selvityksessä arvioitiin keinoja, joilla julkinen valta voisi kannustaa rakennusalaa kohti vähähiilistä rakentamista.

Lue lisää

Puoli miljoonaa kuntien ilmastohankkeille – avustushaku auki 31.1.2020 saakka

Ympäristöministeriö avustaa kuntien ja alueiden hankkeita, jotka tähtäävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen taakanjakosektorilla. Avustuksia jaetaan esimerkiksi hankkeille, jotka tähtäävät kuntalaisten ilmastotekojen kannustamiseen, kunnan alueella toimivien yritysten kanssa tehtävään ilmastoyhteistyöhön ja kuntaorganisaation sisäisiin ilmastojohtamisen käytänteiden parantamiseen. Avustushaku on auki 31.1.2020 saakka.

Lue lisää

Ilmaston kannalta tärkeä heijastavuus voidaan huomioida metsänhoidossa

Aalto-yliopiston tutkimusprojektissa selvisi, että lehtipuiden suosiminen metsänhoidossa on ilmastoystävällisempää metsän heijastavuuden, eli albedon, kannalta. Tietynlaisella metsänhoidolla voidaan siis suoraan vaikuttaa metsän albedoon ja sitä kautta jopa ilmastoon vähentämättä metsän tuotosta.

Lue lisää

Ilmastokasvatus kaipaa jatkuvuutta – aihe osaksi opetussuunnitelmaa ja opettajille lisää koulutusta

Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan ilmastokasvatuksesta puuttuu jatkuvuus. Paneelin mukaan aihe pitäisi saada mukaan opetussuunnitelmaan. Opettajat myös tarvitsevat nykyistä enemmän apua ilmastokasvatukseen. Ilmastopaneeli kehitti opetuksen tueksi ratkaisukeskeisen ilmastokasvatusmallin.

Lue lisää

Päästövähennystoimien kustannustehokkuuden arviointia tulisi kehittää johdonmukaisempaan ja avoimempaan suuntaan

Uuden selvityksen mukaan kasvihuonekaasujen päästövähennysten kustannustehokkuusanalyysien ja laskentojen tulisi olla nykyistä avoimempia. Sekä laskentamenetelmien että taustaoletusten avoimuutta tulisi lisätä. Tämä mahdollistaisi paremman vertailun eri tahojen selvitysten ja toimenpiteiden välillä. Pöyryn toteuttama selvitys tuotti kokonaiskuvan tällä hetkellä käytössä olevista taakanjakosektorin päästövähennystoimien kustannustehokkuuden arviointimenetelmistä.

Lue lisää

YK:n ilmastokokous Madridissa käyntiin maanantaina 2.12. – Suomi luotsaa EU:ta neuvotteluissa

YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Espanjan Madridiin 2.-13.12.2019. Kokous on viimeinen ennen Pariisin sopimuksen kauden alkua 2020. Neuvotteluita käydään erityisesti markkinamekanismeja koskevista säännöistä. Käytännössä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa vuodesta 2020 alkaen. Suomi johtaa EU-puheenjohtajamaan roolissa unionin ilmastoneuvottelutiimiä, koordinoi maiden kantoja ja puhuu kokouksessa EU:n puolesta.

Lue lisää

Ilmastoneutraali Suomi 2035? – tavoite on erittäin haastava mutta saavutettavissa laaja-alaisin politiikkatoimin

Ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä vain, jos toteutetaan kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla olennaisilla päästösektoreilla sekä ylläpidetään riittäviä hiilinieluja. Tämä selviää laaja-alaisten selvitysten alustavista tuloksista. Metsämaan nielu vaikuttaa eniten maankäyttösektorin nettonielun kehitykseen. Viljelysmaiden päästöjä saadaan alenemaan tehokkaimmin luopumalla turvemaiden viljelystä.

Lue lisää

Sammalissa runsaasti uhanalaisia – ilmastonmuutos uhkaa tunturisammalia

Tärkeimmät sammalten elinolosuhteita heikentävät tekijät ovat ilmastonmuutos erityisesti Lapin tunturiseuduilla, metsien talouskäyttö ja vesitalouden häiriintyminen ojitusten vuoksi. Lähteikköjen ja lähdesoiden lajeja uhkaa lisäksi pohjaveden otto. Itämeren rantojen sammalet kärsivät umpeenkasvusta ja rehevöitymisestä, joiden vaikutusta ilmastonmuutos lisää.

Lue lisää

Metsien hiilinielun vertailutasolaskenta valmistuu joulukuussa

Luonnonvarakeskus (Luke) päivittää parhaillaan EU:n LULUCF-asetuksen mukaista metsien hiilinielun vertailutasoraporttia Euroopan komissiolta saadun tarkastuspalautteen perusteella. Päivitetty ehdotus vertailutasoksi valmistuu joulukuussa ja se toimitetaan komissiolle vuoden loppuun mennessä.

Lue lisää

Grönlannin mannerjäätikkö tummenee reunoiltaan sulaessaan, meriin päätyvät sulamisvedet jäätikön massan hupenemisen suurin syy

Yli kolmen vuosikymmenen ajan tehdyt satelliittimittaukset paljastavat mannerjäätikön reuna-alueiden tummuneen etenkin 2000-luvulla. Tutkimus vahvistaa, että jäätikön pinnan sulamisveden virtaus meriin vaikuttaa eniten jäätikön viimeaikaiseen hupenemiseen.

Lue lisää

Ilmastolain uudistus käyntiin kansalaisia kuuntelemalla

Hallitusohjelmassa linjattu ilmastolain uudistus on lähtenyt käyntiin. Ensimmäisessä vaiheessa kuunnellaan kansalaisten näkemyksiä siitä, millainen uudistuvan ilmastolain tulisi olla. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja vahvistaa lakia. Vastaa kyselyyn ja vaikuta. Kysely on auki 9.12.2019 loppuun asti.

Lue lisää

Etelä-Karjala ja Pirkanmaa ovat ensimmäiset Hinku-maakunnat

Kohti hiilineutraaleja kuntia (Hinku) -verkosto vahvistuu. Etelä-Karjala ja Pirkanmaa ovat saaneet ensimmäisinä Hinku-maakunnan aseman. Hinku-maakunnat sitoutuvat yhdessä alueen Hinku-kuntien kanssa vähentämään maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Lue lisää

Kaukaa viisas metsänomistaja varautuu ajoissa ilmaston muuttumiseen

Kaukaa viisasta metsänhoitoa -viestintäkampanja kokoaa yhteen ilmastonmuutokseen liittyvien uusimmat Metsänhoidon suositukset. Ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät ääri-ilmiöt vaativat metsänhoidolta aktiivisuutta ja suunnitelmallisuutta. Elinvoimainen ja monimuotoinen metsä kestää paremmin myrskyjä ja kuivuusjaksoja ja on vastustuskykyisempi myös erilaisia tuholaisia kohtaan.

Lue lisää

Ilmastonmuutos on huomioitava metsätaloudessa

Lämpötilojen nousu ja sademäärien muutokset vaikuttavat tulevaisuudessa metsätalouteen. Muuttuvan ilmaston vaikutuksia metsiin kartoitettiin tuoreessa raportissa. Raportissa tutkittiin myös muutosten vaikutuksia metsien kasvuun ja erilaisiin metsien kasvua häiritseviin tekijöihin. Ensisijaisesti tarkasteltiin vuosisadan puolivälin ilmastoa verrattuna 1900-luvun lopun tilanteeseen. Tarkatelukohteet sijaitsevat Suomessa, Etelä-Saksassa, Uruguayssa ja Itä-Kiinassa.

Lue lisää

Ilmastolakiin kirjataan tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä

Ilmastolakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Ilmastolain tavoitteiden toteuttamiseksi valmistellaan ilmasto- ja energiastrategia, maankäytön ilmasto-ohjelma ja päivitetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Työryhmä valmistelee uudistuksen vuorovaikutuksessa kansalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Hallituksen esitys uudistetuksi ilmastolaiksi valmistuu alkuvuodesta 2021.

Lue lisää

Helleaaltojen aiheuttamat taloudelliset haitat riippuvat ihmiskunnan kokonaishiilidioksidipäästöistä

Uusi tutkimus osoitti, että helteille altistuminen lisääntyy ihmiskunnan kumulatiivisten hiilidioksidipäästöjen myötä. Näiden välinen yhteys on lineaarinen eli suoraviivainen. Lisääntyvät helleaallot aiheuttavat terveydellisiä ja taloudellisia haittoja erityisesti köyhemmissä maissa, joissa sää vaikuttaa työhön enemmän kuin vauraammissa maissa. Helteen vuoksi osa työstä jää tekemättä. Ilmastonmuutoksen eteneminen lisää helleaaltojen pituutta ja voimakkuutta.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »