Ajankohtaista

Kuumuus lisää riskiä kuolla enemmän kuin kylmyys. Auringonvalo ja ilmanpaine puolestaan vaikuttavat itsetuhoisuuteen. Nämä tiedot käyvät ilmi tutkija Reija Ruuhelan väitöstutkimuksesta, jonka tulokset voivat auttaa esimerkiksi terveydenhuoltoa varautumaan sään aiheuttamiin riskeihin.

Lue lisää

Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavalla meidän arkeemme. Ilmastonmuutos haltuun – Ennakoi, varaudu, sopeudu -viestintäkampanja jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta sekä innostaa kansalaisia kehittämään ratkaisuja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Kampanja näkyy sosiaalisessa mediassa tunnuksilla #ilmastonmuutoshaltuun ja #hyvänsäänaikana.

Lue lisää

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC:n) tuoreen raportin mukaan maapallon lämpötila on jo noussut noin asteella esiteollisesta ajasta. Mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, 1,5 asteen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle.

Lue lisää

Suuri osa Suomea lähivuosina uhkaavista sää- ja ilmastoriskeistä on hallittavissa hyvällä varautumisella. Tietämys riskeistä on nyt koottu yhteen valtioneuvoston tilaamassa ”Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit (SIETO)” -hankkeessa. Erityisesti infrastruktuuriin ja välittömästi vaaraa aiheuttaviin sääilmiöihin, kuten tulviin ja myrskyihin, voidaan kohtalaisen hyvin varautua. Lähivuosikymmeninä riskien arvioidaan kasvavan, mikä lisää varautumistarvetta.

Lue lisää

Tuoreen tutkimuksen mukaan suojelualueiden kokonaislintutiheys on pienentynyt noin 10 prosenttia ja lintulajien populaatiot ovat siirtyneet keskimäärin 28,5 km pohjoista kohti noin 1,8 km:n vuosivauhdilla. Ilmaston lämmetessä voisi kuitenkin olettaa lintutiheyksien kasvavan, sillä lintuyhteisöjen kokonaistiheydet kasvavat etelää kohti.

Lue lisää

ICOS, Integrated Carbon Observation System, on kasvihuonekaasuja mittaava tutkimusverkosto. Helsingin yliopiston Hyytiälän ja Siikanevan kasvihuonekaasujen mittausasemat on hyväksytty osaksi ICOS:n standardoitua mittausasemaverkostoa. Sen avulla saadaan tarkempaa tietoa kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista. On tärkeää pystyä erottamaan luontaiset ja fossiiliset päästöt toisistaan, jotta päästörajoituksia ja muita ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimia voidaan kohdistaa oikein.

Lue lisää

Ilmastomallilla simuloitu ilmasto riippuu yllättävän paljon siitä, mikä oletetaan lumikiteiden muodoksi laskettaessa lumen aiheuttamaa auringonsäteilyn heijastumista. Kun lumikiteet oletettiin ei-pallomaisiksi, lumen albedo eli kyky heijastaa auringonsäteilyä kasvoi hieman, ja lumeen imeytyi vähemmän auringonsäteilyä. Tämän seurauksena mallin simuloima ilmasto muuttui huomattavasti kylmemmäksi. Lumen albedo riippuu lumikiteiden muodon lisäksi muistakin tekijöistä, kuten kiteiden koosta ja lumessa olevista epäpuhtauksista.

Lue lisää

Maatalouden ilmastokysymyksiin tarvitaan ratkaisuja. Muuttuvat viljelyolosuhteet, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja kansainväliset velvoitteet muuttavat suomalaista maataloutta väistämättä.Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, miten pellon käytön optimointi tuo ratkaisuja maatalouden ilmastokysymyksiin. Seminaarin järjestävät OPAL-Life ja Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeet.

Lue lisää

Tuulennopeuden pitkät homogenisoidut havaintoaikasarjat osoittavat sekä keskimääräisten että voimakkaampien tuulten heikentyneen Suomessa hieman viime vuosikymmeninä. Ilmiön tarkat syyt ovat vielä epävarmoja, mutta tärkeimpinä tekijöinänä arvioidaan olevan ilmakehän virtauksien muuttuminen sekä maanpinnan rosoisuuden lisääntyminen, joka jarruttaa pinnanläheisiä tuulia.

Lue lisää

Suomen ympäristökeskus on tuottanut Liiteri-verkkopalveluun arviot Suomen rakennusten hankitun energian kulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Laskenta perustuu väestörekisterikeskuksen tietoihin ja SYKEn laskentajärjestelmään. Julkaistu rakennuskohtainen mallinnusaineisto on tiettävästi ensimmäinen maailmassa. Tiedot mahdollistavat muun muassa rakennuksista aiheutuvien päästöjen ja niiden vähentämisen vertailun kuntien välillä.

Lue lisää

Talvisen meren pintaveden suolaisuus Suomenlahdella on vähentynyt hitaasti viimeisten 36 vuoden aikana. Suomenlahden länsiosissa myös pH-arvo on pienentynyt, eli vesi on happamoitunut. Se on seurausta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta. Lisäksi meren talvikauden lämpötiloissa havaittiin nousua Suomenlahden keskiosassa.

Lue lisää

Leedsin ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan metsäpalojen savut lisäävät auringon säteilyn heijastumista takaisin avaruuteen ja jarruttavat näin ilmaston lämpenemistä. Metsäpalojen tuoma viilennys on kuitenkin melko rajoitettua ja alueellista eikä siksi merkittävästi auta ilmastonmuutokseen. Lisäksi palot heikentävät ilmanlaatua.

Lue lisää

Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus ovat julkaisseet oppaan juurikääpätuhojen tunnistamista ja torjuntaa varten. Opas on kirjoitettu käytännön metsätalouden toimijoille. Juurikääpäsienet lahottavat kuusikoita ja tappavat mäntyjä vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä. Ilmaston lämpeneminen lisää juurikäävän tartuntariskiä ja taudin leviämistä entisestään.

Lue lisää

Ilmatieteen laitoksen, Baltic Sea Action Groupin ja Sitran yhteisessä Carbon Action -pilottiprojektissa yhdistetään huippututkimus ja yhteistyö viljelijöiden kanssa. Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan keinoja nopeuttaa hiilen sitomista maaperään, todentaa hiilen sitominen tieteellisesti sekä tuoda ilmastoystävällisiä viljelykäytäntöjä maatiloille Suomessa. Maaperässä nähdään tärkeänä ratkaisuna myös Itämeren suurimpien ravinnepäästöjen taltuttamiseen.

Lue lisää

Maanmuokkauksen ja avohakkuun vaikutus maaperän hiilivarastoon on huomioitu kasvihuonekaasuinventaariossa siitä lähtien, kun laskentajärjestelmä kehitettiin. Metsän ikä ja kasvunopeus vaikuttavat siihen, minkä kokoisia maaperän päästöt tai nielut ovat. Avohakkuualalla ja nuoressa taimikossa maaperä on hiilen lähde, vaikka maata ei olisi muokattu. Maaperän hiilivarasto kasvaa nopeimmin hyväkasvuisissa keski-ikäisissä metsissä.

Lue lisää

Näyttely lmastonmuutos Lapin luonnossa – Mitä me voimme tehdä? esittelee laajasti tutkimustuloksia ilmaston lämpenemisen tämänhetkisistä vaikutuksista eläimiin ja kasveihin. Visuaalinen ja vuorovaikutteinen näyttely on suunniteltu opetukselliseksi. Se perustuu tuoreeseen tutkimustietoon ja antaa myös käytännön esimerkkejä tavoista, joilla jokainen voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään.

Lue lisää

Juuri päättynessa YK:n ilmastokokouksessa Bonnissa neuvoteltiin Pariisin sopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista. Eteneminen neuvottelukysymyksissä oli epätasaista. Sopu saatiin Pariisin sopimuksen viisivuotisarviointien alustavista elementeistä, mutta hankaliksi kysymyksiksi osoittautuivat päästöjen ja niiden vähentämisen raportointi ja seuranta. Keskeinen kiistakysymys oli lisäksi ilmastotoimien rahoitus.

Lue lisää

Suomi on perustanut yhdessä Kanadan, Iso-Britannian sekä yli 20 muun kumppanimaan ja -osavaltion kanssa Powering Past Coal -liittouman. Se kannustaa hallituksia, yritysmaailmaa ja eri organisaatioita luopumaan nopeasti perinteisestä hiilivoimasta. Allianssi julkistettiin torstaina 16.11.2017 Bonnin ilmastokokouksen yhteydessä. Suomessa valmistellaan parhaillaan kivihiilen energiakäytön kieltävää lakiesitystä.

Lue lisää

Euroopan unionin jäsenmaat, komissio ja parlamentti ovat päässeet alustavaan sopuun EU:n päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Direktiiviehdotuksessa vuosittain jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenee vuodesta 2021 lähtien vuosittain 2,2 % nykyisen 1,74 %:n sijaan. Näin päästökauppasektorin päästövähennys on 43 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Lue lisää

Uuden tutkimuksen mukaan avohakkuun jälkeinen metsämaan muokkaus pienentää merkittävästi eloperäisen eli orgaanisen hiilen varastoa maaperässä. Muokatun maaperän hiilipäästöt siis kumoavat kasvavan puuston hiilinielun. Maaperän hiilivarastoja vähentää merkittävästi erityisesti 1970-luvulla alkanut syväauraus.

Lue lisää