Ajankohtaista

Motivan #ilmastojohtajat-hankkeessa on kehitetty vertaisarvioinnin pohjalta vähähiilisyyden johtamisen reseptikirja. Ilmastojohtamisen reseptikirja tarjoilee kuntatoimijoille parhaat käytännöt, joilla vähähiilisyys tuodaan osaksi kunnan johtamista ja päätöksentekoa. Ilmastojohtamisen reseptit julkaistaan kaikkien kuntien käyttöön Parhaat reseptit kuntien ilmastojohtamiseen -tilaisuudessa 5.2.2020. Tilaisuuden järjestävät Motiva ja Ympäristötiedon foorumi.

Lue lisää

Tuoreen tutkimuksen mukaan mukaan terminen kesä pidentyy Suomessa lähivuosikymmeninä arviolta 4–5 päivää vuosikymmenessä. Vastaavasti terminen talvi lyhentyy Pohjois-Suomessa noin viidellä päivällä ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksällä päivällä kymmenessä vuodessa.

Lue lisää

Valtion virastot pääsevät jatkossa arvioimaan hankintojensa hiilijalanjälkeä helposti Hankintapulssi-palvelussa. Vastuullisuustavoitteet ovat yksi julkisia hankintoja ohjaava tekijä. Päästökertoimiin pohjautuvan laskennan avulla virasto voi tunnistaa, mistä tuoteryhmistä aiheutuu eniten päästöjä ja kohdentaa vähennystoimenpiteitä ensisijaisesti näihin.

Lue lisää

Suomen ympäristökeskus on laatinut kestävän laitehankinnan ohjeet ilmastoystävällisten kylmälaitteiden hankintaan. Voimakkaasti ilmastoa lämmittävien kylmäaineiden tuotannosta ja käytöstä ollaan luopumassa asteittain EU:n alueella. Nämä kylmäaineet ja niitä käyttävät laitteet tulee jatkossa korvata ympäristöystävällisemmillä vaihtoehtoilla. Ohjeet on laadittu erikseen ruokaloiden ja ravintoloiden ammattikylmälaitteille, ilmalämpöpumpuille, jäähallien ja jääratojen kylmäkoneistoille, kaupan kylmälaitteille sekä rakennusten ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmille ja laitteille.

Lue lisää

Seminaari tarjoaa mahdollisuuden lisätä ymmärrystä kotimaisesta maidon- ja naudanlihantuotannosta sekä siitä, miten maidon- ja naudanlihantuotanto vaikuttavat ympäristöön ja ilmastoon. Tutkijat ja maanviljelijät esittelevät ratkaisuja päästöjen ja ympäristövaikutuksen vähentämiseen jo alkutuotannossa. Iltapäivä huipentuu paneelikeskusteluun, jossa päivän teemoja vedetään yhteen. Myös yleisö pääsee ottamaan kantaa ja osallistumaan keskusteluun.

Lue lisää

Uusi tutkimus osoittaa, että järvien vuotuiset dityppioksidipäästöt on otettava huomioon, kun arvioidaan järvien ilmastollista merkitystä. Tärkeä havainto tutkimuksessa oli, että talven dityppioksidipitoisuuksilla on suuri merkitys koko vuoden dityppioksidipäästössä. Suurimmat ilokaasupitoisuudet mitattiin talvella ja pienimmät kesällä. Dityppioksidi on hiilidioksidia ja metaania voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Lue lisää

Energiatehokkuussopimustoiminnalla tehostetaan kunta-alan energiankäyttöä. Samalla säästetään sähköä, lämpöä, polttoaineita ja kustannuksia sekä vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Parhaillaan on hyvässä vauhdissa kunta-alan energiatehokkuussopimus kaudelle 2017‒2025. Sopimustoiminnan tuloksia esitellään lyhyessä animaatiovideossa.

Lue lisää

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2019 oli lähes koko maassa tavanomaista lämpimämpi, ainoastaan Lapissa keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Koko maan keskilämpötila oli noin 0,9 astetta vuosien 1981–2010 keskiarvoa korkeampi. Etelärannikolla vuosi oli monella havaintoasemalla mittaushistorian kolmen lämpimimmän joukossa.

Lue lisää

Suomi toimitti 20.12.2019 Euroopan komissiolle kansallisen integroidun energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP). Komissio arvioi jäsenvaltioiden suunnitelmat vuoden 2020 alkupuolella, ja seuraa niiden avulla EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumista. Suunnitelmat ovat myös pohjana, kun komissio valmistelee uuden Green Deal -ohjelmansa mukaisesti 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden tiukentamista.

Lue lisää

Valtioneuvosto nimitti 19.12.2019 uuden ilmastopaneelin, jonka puheenjohtajana jatkaa ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Paneelissa on yhteensä 15 jäsentä, joista kymmenen on uusia. Paneelin kausi on 1.1.2020–31.12.2023. Suomen ilmastopaneeli on tieteellinen ja riippumaton toimija, joka edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelussa

Lue lisää

Suomen ympäristökeskus SYKE kartoitti työkaluja kuntien ilmasto-ohjelmien monipuoliseen vaikutusten arviointiin yhteistyössä maamme suurimpien kaupunkien kanssa. Selvityksessä olivat mukana Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Hankkeessa tunnistettiin lähes 200 erilaista mallia ja työkalua, joita olisi mahdollista hyödyntää ilmastotoimien vaikutusten arvioinnissa.

Lue lisää

Kuinka ilmastonmuutos, rakennusmateriaalit ja suunnitteluratkaisut vaikuttavat rakennettuun ympäristöön ja sisäilman laatuun sekä asumisterveyteen vaikuttaviin mikroskooppisiin organismeihin? Tätä ryhdytään tutkimaan Jyväskylän yliopiston vetämässä hankkeessa, joka selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia talorakenteiden suunnitteluun ja sisäilman terveyteen. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Lue lisää

Suomen metsien hiilinielun vertailutaso vuosille 2021–2025 on päivitetyn vertailutasolaskennan mukaan ilman puutuotteita -21,16 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv.) vuodessa ja puutuotteet mukaan lukien -27,64 miljoonaa tonnia vuodessa. Vertailutaso kaudella 2021–2025 on se taso, johon ao. kauden kasvihuonekaasuinventaarion mukaisia metsien hiilinieluarvoja verrataan, kun vuonna 2027 arvioidaan Suomen maankäyttösektorin päästötavoitteen saavuttamista.

Lue lisää

YK:n ilmastokokous Madridissa päättyi 15.12.2019 ristiriitaisiin tunnelmiin. Kokouksen pääaiheena oli markkinamekanismeja koskevat säännöt. Niistä ei kuitenkaan päästy sopuun, ja neuvottelut asiasta jatkuvat seuraavassa kokouksessa marraskuussa 2020. Madridissa onnistuttiin kuitenkin päättämään toimista, jotka vahvistavat ilmastonmuutokseen liittyvien menetysten ja vahinkojen ehkäisyä ja käsittelyä. Ennätyspitkäksi venyneen kokouksen viimeisiä päiviä leimasi muun muassa maiden välinen epäluottamus.

Lue lisää

Suomen ilmastopaneeli on kehittänyt laskurin, jonka avulla kuka tahansa voi laskea ja vertailla eri käyttövoimien autojen päästöjä ja kustannuksia. Ilmastopaneelin esimerkkilaskelmista selviää, että sähköauto päihittää muut autotyypit sekä kustannuksissa että päästöissä parhaimmillaan jo viidessä vuodessa.

Lue lisää

EU-maiden johtajat ovat sitoutuneet tekemään Euroopan unionista ilmastoneutraalin vuoteen 2050 mennessä. Tavoite asetettiin 12. joulukuuta alkaneessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Yksi jäsenmaa kuitenkin ilmoitti, ettei se voi tässä vaiheessa kansallisesti osaltaan sitoutua toteuttamaan tavoitetta. Ilmastoneutraalius tarkoittaa, että yhteiskunta tuottaa vain sen verran päästöjä kuin se pystyy sitomaan ilmakehästä. Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota valmistelemaan ehdotuksen EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiaksi ensi vuoden alussa.

Lue lisää

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin (LULUCF) hiilinielu vuonna 2018 oli 9,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Se oli 43 prosenttia pienempi kuin vuonna 2017. Metsien nielun pienenemiseen vaikuttivat ennätyssuuret hakkuut.

Lue lisää

Sianlihantuotannon ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä voidaan vähentää noin 35–50 prosenttia riippuen tuotetun biokaasun hyödyntämistavoista. Agris-hankkeessa kehitetyt toimintamallit vähentävät myös vesistöjä rehevöittäviä päästöjä ja parantavat sikatilan ravinne- ja energiatasetta.

Lue lisää

Suomen vuoden 2018 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 56,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt ovat 14,9 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vertailuvuonna 1990. Päästöt kasvoivat 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Päästöjen kasvuun vaikutti eniten maakaasun ja turpeen kulutuksen kasvu. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla ja olivat 0,3 miljoonaa tonnia EU:n asettaman päästökiintiön yläpuolella. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin vuoden 2018 päästöistä.

Lue lisää

Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta ylitti viime vuonna fossiilisen tuontipolttoaineiden osuuden. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2018 oli 37 prosenttia, kun fossiilisen tuontienergian osuus oli 35 prosenttia. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä samalla, kun teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta. Nämä tiedot käyvät ilmi Uusiutuvan energian toimialaraportista.

Lue lisää