Politiikka

Tähän osioon on koottu suomalaisten ministeriöiden ja muun julkishallinnon ilmasto- ja energiapolitiikkaan ja lainsäädäntöön liittyviä tiedotteita.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »

Kasvihuonekaasuinventaario: pieniä muutoksia maatalouden ja LULUCF-sektorin vuoden 2018 päästöihin ja poistumiin ennakkotuloksiin verrattuna

Vuonna 2018 Suomen maataloussektorin päästöt olivat 6,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2-ekv.). LULUCF-sektorin eli maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden nielu oli 10,3 miljoonaa CO2-ekv. Maataloussektorin päästöt ja LULUCF-sektorin nielu ovat hieman suuremmat verrattuna joulukuussa 2019 julkaistuihin ennakkotietoihin.

Lue lisää

Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2018 EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2018 olivat yhteensä 56,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Luku ei sisällä maankäytön, maakäytön muutoksen ja metsätalouden eli niin sanotun LULUCF-sektorin aiheuttamia päästöjä. Vuoden 2018 päästöt olivat 14,8 miljoonaa tonnia pienemmät kuin vertailuvuonna 1990. Kokonaispäästöt (pois lukien LULUCF-sektori) pysyivät lähes ennallaan verrattuna joulukuussa 2019 julkistettuun ennakkotietoon.

Lue lisää

Kuntien ja alueiden ilmastohankkeille yli 600 000 euroa

Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on päättänyt avustaa yhteensä 640 000 eurolla 14 hanketta, jotka tähtäävät kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen. Haun teemoina olivat kuntaorganisaation sisäinen ilmastojohtaminen, yritysyhteistyö sekä kuntalaisten ilmastotyön edistäminen.

Lue lisää

Korjausrakentamisen strategian tavoitteena on vähentää rakennuskannan päästöjä 90 prosenttia 2050 mennessä

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on valmistunut. Strategia koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia, joita on yhteensä 1,4 miljoonaa. Sen tavoitteeksi on asetettu vähentää rakennusten hiilidioksidipäästöjä vuoden 2020 alusta 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Strategia on osa vuonna 2018 voimaan tulleen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanoa.

Lue lisää

MMM:n biotaloushankkeet ratkovat ilmastonmuutoksen, väestörakenteen ja kaupungistumisen haasteita

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamat biotaloushankkeet tuottavat ratkaisumalleja, jotka avaavat uusia näkökulmia hallinnonalan oleellisiin kysymyksiin. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen, väestörakenteen muutoksen ja kaupungistumisen tuomat haasteet. Hankkeita esiteltiin 3.3.2020 Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Lue lisää

Monivuotiset nurmet edistävät parhaiten maatalouden ympäristönsuojelua

Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän parhaita toimenpiteitä ovat monivuotiset ympäristönhoitonurmet, sillä ne edistävät maaseutuohjelman useita ympäristötavoitteita. Sen sijaan monien täsmätoimiksi tarkoitettujen toimenpiteiden pinta-alat ovat jääneet liian pieniksi. Ilmastonsuojelun näkökulmasta maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä on melko tehoton. Tämä johtuu osittain siitä, että ilmastoasiat eivät olleet ohjelmaa suunniteltaessa yhtä voimakkaasti esillä kuin nykyään.

Lue lisää

Ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta on julkaistu

Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Ohje tukee pyrkimyksessä estää rakenteiden ja rakennusosien haitallista kostumista. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän märkiä syys- ja talvijaksoja sekä sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita ja tulvia, mikä korostaa entisestään rakennusten kosteusteknisen toimivuuden merkitystä. Ohjeessa korostetaan muuttuvan ilmaston vaikutusten huomioimista riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla, toteutuksella ja laadunvarmistuksella.

Lue lisää

Valtioneuvosto asetti ilmastopolitiikan pyöreän pöydän tukemaan ilmastotoimien valmistelua ja toimeenpanoa

Valtioneuvosto asetti 27.2.2020 ilmastopolitiikan pyöreän pöydän, joka toimii kestävän kehityksen toimikunnan yhteydessä. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti ja nykyistä nopeammalla aikataululla. Toimintaan osallistuu laajasti vaikuttajia yhteiskunnan eri sektoreilta.

Lue lisää

Vähäpäästöisemmän liikenteen edistämisen päästövaikutuksia ei tunneta tarkoin

Arviot vähäpäästöisemmän liikenteen edistämiseksi tehtyjen aloitteiden päästövaikutuksista ovat usein puutteellisia. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta. Siinä tutkijat kävivät läpi 108 aloitetta, joiden tavoitteena oli ohjata ihmisiä muuttamaan liikennekäyttäytymistään. Jatkossa olisi tärkeää huomioida myös eri aloitteiden epäsuorat vaikutukset päästöihin ja ihmisten pitkäaikainen sitoutuminen uusiin liikkumismuotoihin.

Lue lisää

Virkamiestyöryhmä valmistelemaan ilmastorahaston toimintamalli

Valtioneuvoston kanslia on asettanut ministeriöiden välisen virkamiestyöryhmän, jonka tehtävänä on suunnitella ilmastorahaston toimintamalli. Malli rakennetaan Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n pohjalta. Ilmastorahaston avulla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään digitalisaatiota ja vauhditetaan teollisuuden vähähiilisyyttä.

Lue lisää

Härkäpapua ja hävikkiviikkoja - ilmastotavoitteet jalkautuivat julkisiin keittiöihin

Hiilineutraaliksi vuosikymmenessä, ruokahävikin määrä puoleen ja vegaanilounaiden osuus 50 prosenttiin vielä kuluvan vuoden loppuun mennessä? Maa- ja metsätalousministeriön ruokapalveluammattilaisille järjestämässä tilaisuudessa kuultiin kunnianhimoisia tavoitteita, mutta myös konkreettisia esimerkkejä ja saavutuksia siitä, kuinka ilmastotavoitteita joukkoruokailussa on Suomessa lähestytty.

Lue lisää

Luken maakunnittaiset arviot metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuuksista sekä hiilinieluista on julkaistu

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut uusimmat arviot metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuuksista maakunnittain. Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on arvion mukaan 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa lähimmälle 10-vuotiskaudelle. Arvio on koko maan tasolla 3,5 miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin vuosi sitten julkistettu arvio.

Lue lisää

Sopimukset tehostivat energian käyttöä 5,2 TWh vuosina 2017–2018

Vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin liittyneet sadat suomalaisyritykset ja kunnat ovat tehostaneet vuosittaista energiankäyttöään yhteensä 5,2 terawattitunnilla vuosina 2017–2018. Mittava säästö vastaa määrältään 255 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankäyttöä. Toteutetut energiatehokkuustoimet vähensivät vuotuisia hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 1,2 miljoonaa tonnia.

Lue lisää

Hallitus laati tiekartan hiilineutraaliin Suomeen - edelläkävijyys ilmastotoimissa luo mahdollisuuksia koko Suomeen

Hallitus julkisti 3.2.2020 ilmastokokouksessaan tiekartan, joka määrittelee ilmastotoimien valmistelun aikataulun ja tavoitteet sekä linjaa uusista hiilineutraaliutta tukevista toimista. Oikeudenmukainen siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan -kokouksessa koolla olivat hallitus ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmät. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointiyhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä

Lue lisää

Suomen ilmastopaneeli: Ilmastotoimet eivät edisty, jos kansalaiset kokevat ne epäreiluiksi

Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan tehokkaat ilmastotoimet vaikuttavat lähes aina ihmisiin. Valtion ja paikallishallinnon toimijoiden täytyy varautua tukemaan ihmisten muuttuvaa arkea. Kun ilmastotoimet ovat reiluja, ne myös edistyvät eivätkä jää jumiin kansalaisten vastarintaan.

Lue lisää

Toimialojen tiekartat: teknologioiden kehityksessä valtava potentiaali

Toimialojen vähähiilisyyden tiekarttatyö on hyvässä vauhdissa. Työ- ja elinkeinoministeriön 28.1.2020 järjestämä tiekarttatyön väliseminaari päivitti tiekarttatyön tilannetta ja käsitteli teknologioiden ja innovaatioiden merkitystä toimialojen ja yritysten tiellä vähähiilisyyteen. Musiikkitalossa järjestetty seminaari kokosi yhteen yli 140 päättäjää ja asiantuntijaa eri toimialoilta, yrityksistä ja sidosryhmistä.

Lue lisää

Työryhmä ehdotti keinoja biokaasun kannattavuuden kohentamiseksi

Biokaasualan kehityksen merkittävimmät haasteet liittyvät toiminnan heikkoon kannattavuuteen. Sitä voitaisiin parantaa investointikustannuksia alentamalla, lopputuotteista saatavaa myyntihintaa parantamalla sekä tehostamalla maataloudesta saatavien raaka-aineiden hankintaa. Korkeat investointikustannukset ovat hidaste etenkin pienille laitoksille. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä etsi keinoja, joilla voidaan lisätä fossiilisia polttoaineita korvaavan biokaasun tuotantoa ja käyttöä Suomessa.

Lue lisää

Ilmastoneutraalius 2035 -tavoite on mahdollinen vain kattavilla ja laaja-alaisilla toimilla

PITKO- ja MALUSEPO-selvitysten tuore tutkimusraportti ei muuta yleiskuvaa: vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on mahdollista saavuttaa vain toteuttamalla kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla sektoreilla samalla, kun ylläpidetään riittäviä nettohiilinieluja. PITKO-hanke arvioi pitkän aikavälin kokonaispäästökehitystä ja -vähennyspolkuja ja MALUSEPO-hanke maataloussektorin, maankäytön ja metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilinieluja. Tulokset ovat yhdenmukaiset marraskuussa 2019 esiteltyjen alustavien tulosten kanssa.

Lue lisää

Suomen viimeistelty energia- ja ilmastosuunnitelma toimitettu komissiolle

Suomi toimitti 20.12.2019 Euroopan komissiolle kansallisen integroidun energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP). Komissio arvioi jäsenvaltioiden suunnitelmat vuoden 2020 alkupuolella, ja seuraa niiden avulla EU:n vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden toteutumista. Suunnitelmat ovat myös pohjana, kun komissio valmistelee uuden Green Deal -ohjelmansa mukaisesti 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden tiukentamista.

Lue lisää

Valtioneuvosto nimitti uuden ilmastopaneelin, puheenjohtajana jatkaa Markku Ollikainen

Valtioneuvosto nimitti 19.12.2019 uuden ilmastopaneelin, jonka puheenjohtajana jatkaa ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Paneelissa on yhteensä 15 jäsentä, joista kymmenen on uusia. Paneelin kausi on 1.1.2020–31.12.2023. Suomen ilmastopaneeli on tieteellinen ja riippumaton toimija, joka edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelussa

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »