Tutkimus

Tähän osioon on koottu suomalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen tiedotteita ilmastonmuutokseen liittyvistä tutkimuksista.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »

Suomi sai kaksi kasvihuonekaasuja mittaavaa ICOS-huippututkimusasemaa

ICOS, Integrated Carbon Observation System, on kasvihuonekaasuja mittaava tutkimusverkosto. Helsingin yliopiston Hyytiälän ja Siikanevan kasvihuonekaasujen mittausasemat on hyväksytty osaksi ICOS:n standardoitua mittausasemaverkostoa. Sen avulla saadaan tarkempaa tietoa kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista. On tärkeää pystyä erottamaan luontaiset ja fossiiliset päästöt toisistaan, jotta päästörajoituksia ja muita ilmastonmuutosta ehkäiseviä toimia voidaan kohdistaa oikein.

Lue lisää

Lumikiteiden muodolla merkittävä vaikutus ilmastosimulaatioihin

Ilmastomallilla simuloitu ilmasto riippuu yllättävän paljon siitä, mikä oletetaan lumikiteiden muodoksi laskettaessa lumen aiheuttamaa auringonsäteilyn heijastumista. Kun lumikiteet oletettiin ei-pallomaisiksi, lumen albedo eli kyky heijastaa auringonsäteilyä kasvoi hieman, ja lumeen imeytyi vähemmän auringonsäteilyä. Tämän seurauksena mallin simuloima ilmasto muuttui huomattavasti kylmemmäksi. Lumen albedo riippuu lumikiteiden muodon lisäksi muistakin tekijöistä, kuten kiteiden koosta ja lumessa olevista epäpuhtauksista.

Lue lisää

Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen -seminaari

ma 5.2. 09:00 - 13:00, Tieteiden talo, Helsinki tai Etäseurantapiste Luken Ruukin toimipaikka tai suoratoistona netissä

Maatalouden ilmastokysymyksiin tarvitaan ratkaisuja. Muuttuvat viljelyolosuhteet, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja kansainväliset velvoitteet muuttavat suomalaista maataloutta väistämättä.Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, miten pellon käytön optimointi tuo ratkaisuja maatalouden ilmastokysymyksiin. Seminaarin järjestävät OPAL-Life ja Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeet.

Lue lisää

Tuulet heikentyneet Suomessa hieman viime vuosikymmeninä

Tuulennopeuden pitkät homogenisoidut havaintoaikasarjat osoittavat sekä keskimääräisten että voimakkaampien tuulten heikentyneen Suomessa hieman viime vuosikymmeninä. Ilmiön tarkat syyt ovat vielä epävarmoja, mutta tärkeimpinä tekijöinänä arvioidaan olevan ilmakehän virtauksien muuttuminen sekä maanpinnan rosoisuuden lisääntyminen, joka jarruttaa pinnanläheisiä tuulia.

Lue lisää

Liiteri-palvelusta tietoa rakennuskannan energiankulutuksesta ja päästöistä

Suomen ympäristökeskus on tuottanut Liiteri-verkkopalveluun arviot Suomen rakennusten hankitun energian kulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Laskenta perustuu väestörekisterikeskuksen tietoihin ja SYKEn laskentajärjestelmään. Julkaistu rakennuskohtainen mallinnusaineisto on tiettävästi ensimmäinen maailmassa. Tiedot mahdollistavat muun muassa rakennuksista aiheutuvien päästöjen ja niiden vähentämisen vertailun kuntien välillä.

Lue lisää

Suomenlahden lämpötilassa, suolaisuudessa ja happamuudessa tapahtuu hitaita muutoksia

Talvisen meren pintaveden suolaisuus Suomenlahdella on vähentynyt hitaasti viimeisten 36 vuoden aikana. Suomenlahden länsiosissa myös pH-arvo on pienentynyt, eli vesi on happamoitunut. Se on seurausta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta. Lisäksi meren talvikauden lämpötiloissa havaittiin nousua Suomenlahden keskiosassa.

Lue lisää

Metsä- ja maastopalot hillitsevät ilmaston lämpenemistä

Leedsin ja Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan metsäpalojen savut lisäävät auringon säteilyn heijastumista takaisin avaruuteen ja jarruttavat näin ilmaston lämpenemistä. Metsäpalojen tuoma viilennys on kuitenkin melko rajoitettua ja alueellista eikä siksi merkittävästi auta ilmastonmuutokseen. Lisäksi palot heikentävät ilmanlaatua.

Lue lisää

Uusi opas juurikääpätuhojen tunnistamiseen ja torjuntaan

Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus ovat julkaisseet oppaan juurikääpätuhojen tunnistamista ja torjuntaa varten. Opas on kirjoitettu käytännön metsätalouden toimijoille. Juurikääpäsienet lahottavat kuusikoita ja tappavat mäntyjä vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä. Ilmaston lämpeneminen lisää juurikäävän tartuntariskiä ja taudin leviämistä entisestään.

Lue lisää

Maaperästä ratkaisu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

Ilmatieteen laitoksen, Baltic Sea Action Groupin ja Sitran yhteisessä Carbon Action -pilottiprojektissa yhdistetään huippututkimus ja yhteistyö viljelijöiden kanssa. Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan keinoja nopeuttaa hiilen sitomista maaperään, todentaa hiilen sitominen tieteellisesti sekä tuoda ilmastoystävällisiä viljelykäytäntöjä maatiloille Suomessa. Maaperässä nähdään tärkeänä ratkaisuna myös Itämeren suurimpien ravinnepäästöjen taltuttamiseen.

Lue lisää

Hakkuiden vaikutus maaperän hiilivarastoon on huomioitu kasvihuonekaasuinventaariossa

Maanmuokkauksen ja avohakkuun vaikutus maaperän hiilivarastoon on huomioitu kasvihuonekaasuinventaariossa siitä lähtien, kun laskentajärjestelmä kehitettiin. Metsän ikä ja kasvunopeus vaikuttavat siihen, minkä kokoisia maaperän päästöt tai nielut ovat. Avohakkuualalla ja nuoressa taimikossa maaperä on hiilen lähde, vaikka maata ei olisi muokattu. Maaperän hiilivarasto kasvaa nopeimmin hyväkasvuisissa keski-ikäisissä metsissä.

Lue lisää

Uusi tutkimus kyseenalaistaa metsätalouden ilmastohyödyt

Uuden tutkimuksen mukaan avohakkuun jälkeinen metsämaan muokkaus pienentää merkittävästi eloperäisen eli orgaanisen hiilen varastoa maaperässä. Muokatun maaperän hiilipäästöt siis kumoavat kasvavan puuston hiilinielun. Maaperän hiilivarastoja vähentää merkittävästi erityisesti 1970-luvulla alkanut syväauraus.

Lue lisää

Täysin uusiutuva sähkö on maailmanlaajuisesti mahdollista ja nykyratkaisuja kustannustehokkaampaa

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Energy Watch Groupin tutkimuksen mukaan uusiutuvaan energiaan perustuva maailmanlaajuinen sähköjärjestelmä voi toimia ympäri vuorokauden ja kautta vuoden. Se on myös kustannustehokkaampi kuin fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinenergiaan laajalti perustuva nykyjärjestelmä.

Lue lisää

Maapallon jäähdyttäjä vaarassa – mustan hiilen päästöjä kannattaa vähentää nopeasti

Suomen ympäristökeskus on tuottanut tietopaketin siitä, miten nokipöly eli musta hiili lämmittää erityisesti arktista aluetta ja miten näitä päästöjä voidaan hillitä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeintä rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä, mutta myös mustan hiilen päästöjä voi ja pitää vähentää. Arktinen alue on maapallon ilmaston jäähdyttäjä, joten sen jäähdytystehon heiketessä koko maapallon lämpeneminen voi kiihtyä.

Lue lisää

Metsäbiohanke FORBIO sai jatkorahoituksen

FORBIO-hanke on saanut Suomen Akatemialta jatkorahoituksen kaudelle 2018–2021. Uudella kaudella hankkeessa mm. tarkastellaan kokonaisvaltaisesti metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä riskejä ja tutkitaan metsäbiomassan käyttöä erilaisissa lopputuotteissa. Hankkeen tavoitteena on turvata kestävän, ilmastoneutraalin ja resurssitehokkaan metsäbiotalouden edellytykset tuottamalla uutta osaamista, ratkaisuja ja työkaluja.

Lue lisää

Väitös: Jään liikkeellä on tärkeä rooli merijääpeitteen muutosten takana

to 9.11. 12:00, Ilmatieteen laitos

Arktisen merijään pelittävyys on pienentynyt, minkä lisäksi sen paksuus ja ikä on ovat alentuneet huomattavasti. Jään keskipaksuus on alentunut jopa metrillä. Siihen on vaikuttanut merkittävästi jään kiertoliike. Jääkenttä ei liiku yhtenäisenä laattana vaan hajoaa erikokoisiksi lautoiksi. Jääkentän liikkumiseen vaikuttaa ilman lämpötila. Tutkija Annu Oikkonen on väitöskirjassaan tutkinut merijään dynamiikkaa ja sen osuutta merijään määrän ja ominaisuuksien kehitykseen.

Lue lisää

Satelliitilla on saatu uutta tietoa hiilidioksidin lähteistä ja nieluista

NASAn OCO-2-satelliitin mittaukset ovat tuottaneet uutta ja entistä kattavampaa tietoa ilmakehän hiilidioksidin alueellisesta vaihtelusta. Tietoa on saatu esimerkiksi El Niño -sääilmiön aiheuttamista hiilidioksidipitoisuuksien muutoksista tropiikissa. Lisäksi tietoja on saatu hiilidioksidin vuodenaikaisvaihtelusta, joka aiheutuu kasvillisuuden kasvukauden rytmittymisestä. Satelliitin havaintoja voidaan hyödyntää myös ihmisperäisten päästölähteiden maantieteelliseen kartoittamiseen.

Lue lisää

Vuosi 2017 kiilaa kolmen mittaushistorian lämpimimmän vuoden joukkoon

Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi, että maailmanlaajuinen keskilämpötila on kuluneena vuonna 1,1 °C astetta korkeampi kuin esiteollisena aikana. Lopulliset tiedot saadaan vuoden päättyessä, kun kaikki havaintoaineistot on analysoitu. WMO muistuttaa myös, että ilmastonmuutos koettelee erityisesti kehittyviä maita.

Lue lisää

Kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat jälleen uudelle ennätystasolle

Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet nousivat viime vuonna uudelle ennätystasolle, kertoo WMO:n vuosittainen raportti. Teollisen ajan alusta ilmakehän hiilidioksidin määrä on lisääntynyt 45 % ja suurin osa siitä on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Noin 44 % ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista jää ilmakehään, ja loppuosa sitoutuu valtameriin ja maaekosysteemeihin.

Lue lisää

Lumen varhainen sulaminen lisää hiilidioksidin sitoutumista metsiin

Pohjoisten havumetsien fotosynteesi on aikaistunut viimeisten noin 40 vuoden aikana noin 8 päivällä keväisin. Näiden metsien perustuotannon arvioitiin kasvaneen vuoden alkupuoliskolla 4–6 prosenttia kymmenessä vuodessa. Se on huomattava lisäys globaalissa hiilinielussa, joka rajoittaa osaltaan ilmaston lämpenemistä. Tutkimuksessa yhdistettiin lumen sulamista koskevia satelliittitietoja ja hiilidioksidimittauksia.

Lue lisää

Ilmastomalleilla ongelmia napa-alueitten suhteellisten kosteuksien kuvaamisessa

Tutkimuksen mukaan monissa ilmastonmuutosmalleissa maanpinnan läheisen ilmakerroksen suhteellisissa kosteuksissa esiintyy epärealistisia arvoja. Ongelma koskee kuitenkin ainoastaan korkeita leveysasteita ja vaivaa sielläkin etupäässä talvipuolella vuotta. Ongelma ei vaikuta millään tavalla mallien tuottamiin lämpötilojen ja sademäärien ennusteisiin.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »