Tutkimus

Tähän osioon on koottu suomalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen tiedotteita ilmastonmuutokseen liittyvistä tutkimuksista.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »

Kasvihuonekaasuinventaario: pieniä muutoksia maatalouden ja LULUCF-sektorin vuoden 2018 päästöihin ja poistumiin ennakkotuloksiin verrattuna

Vuonna 2018 Suomen maataloussektorin päästöt olivat 6,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2-ekv.). LULUCF-sektorin eli maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden nielu oli 10,3 miljoonaa CO2-ekv. Maataloussektorin päästöt ja LULUCF-sektorin nielu ovat hieman suuremmat verrattuna joulukuussa 2019 julkaistuihin ennakkotietoihin.

Lue lisää

Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2018 EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2018 olivat yhteensä 56,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Luku ei sisällä maankäytön, maakäytön muutoksen ja metsätalouden eli niin sanotun LULUCF-sektorin aiheuttamia päästöjä. Vuoden 2018 päästöt olivat 14,8 miljoonaa tonnia pienemmät kuin vertailuvuonna 1990. Kokonaispäästöt (pois lukien LULUCF-sektori) pysyivät lähes ennallaan verrattuna joulukuussa 2019 julkistettuun ennakkotietoon.

Lue lisää

Tutkijoiden yllätykseksi leuto talvi pienensi järven hiilikuormaa

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus paljastaa leudon talven vähentävän järven hiilikuormaa merkittävästi, jolloin järven kautta kulkee vähemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään ja meriin. Tutkimuksessa selvisi, että järveen kulkeutuneen hiilen määrä oli normaalitalvena puolitoistakertainen verrattuna leutoon talveen.

Lue lisää

MMM:n biotaloushankkeet ratkovat ilmastonmuutoksen, väestörakenteen ja kaupungistumisen haasteita

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamat biotaloushankkeet tuottavat ratkaisumalleja, jotka avaavat uusia näkökulmia hallinnonalan oleellisiin kysymyksiin. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen, väestörakenteen muutoksen ja kaupungistumisen tuomat haasteet. Hankkeita esiteltiin 3.3.2020 Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Lue lisää

Monivuotiset nurmet edistävät parhaiten maatalouden ympäristönsuojelua

Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän parhaita toimenpiteitä ovat monivuotiset ympäristönhoitonurmet, sillä ne edistävät maaseutuohjelman useita ympäristötavoitteita. Sen sijaan monien täsmätoimiksi tarkoitettujen toimenpiteiden pinta-alat ovat jääneet liian pieniksi. Ilmastonsuojelun näkökulmasta maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä on melko tehoton. Tämä johtuu osittain siitä, että ilmastoasiat eivät olleet ohjelmaa suunniteltaessa yhtä voimakkaasti esillä kuin nykyään.

Lue lisää

Epigeneettiset muutokset saattavat auttaa koralliriuttoja selviytymään ilmastonmuutoksesta

Koralliriutat ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutokselle, sillä kohoavat lämpötilat aiheuttavat korallien haalistumista sekä yleistävät näiden tartuntatauteja. Kansainvälinen tutkijaryhmä on hiljattain havainnut, että riuttoja muodostavat korallit ovat saattaneet löytää tavan sopeutua ja selvitä ilmastonmuutoksesta: ne muokkaavat geeniensä ilmentymistä epigeneettisin muutoksin. Epigeneettinen muutos on ulkoinen DNA:han kohdistuva muutos, joka voi kääntää geenejä ”päälle” tai ”pois päältä” muuttamatta kuitenkaan itse genomia eli perimää.

Lue lisää

Väitös: Puun pienpolton ilmasto- ja terveysvaikutukset Suomessa

Puun pienpoltto on suurin pienhiukkasten ja mustan hiilen päästöjen aiheuttaja Suomessa, ilmenee uudesta väitöstutkimuksesta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Mikko Savolahden väitöstyön mukaan pienpoltto aiheuttaa Suomessa vuosittain 200 ennenaikaista kuolemaa. Lisäksi pienpoltto kiihdyttää osaltaan ilmastonmuutosta.

Lue lisää

Mustan hiilen ja vulkaanisen pölyn vaikutusta Langjökull-jäätikköön selvitetään

Uudessa tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka paljon mustaa hiiltä ja vulkaanista pölyä Islannin Langjökull-jäätiköllä on. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten jäätikön sulamista voidaan hillitä.

Lue lisää

Sementtituotannon prosesseihin kehitetty merkittävä hiilidioksidipäästöjen vähennys

Oulun yliopiston CECIRE-tutkimushankkeessa on kehitetty ekosementti, jota voidaan valmistaa teollisuuden epäorgaanisista jätteistä ja sivuvirroista. Ekosementti auttaa vähentämään materiaaleista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosenttia ja sementin valmistuksen kokonaishiilidioksidipäästöjä jopa 60 prosenttia verrattuna perinteiseen kalkkikivestä valmistettuun sementtiin. Sementtiteollisuus aiheuttaa noin 8 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

Lue lisää

Suuri paikallisilmaston vaihtelu hidastaa pohjoisten metsälintulajien vähenemistä ilmaston lämmetessä

Suojelualueilla tehdyn uuden tutkimuksen mukaan topografisen korkeuserojen vaihtelun synnyttämät paikallisilmastolliset olosuhteet puskuroivat pohjoisten lajien vähenemistä ilmaston lämmetessä. Pohjoiset metsälintulajit ovat taantuneet ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tutkimuksen mukaan niiden tiheydet olivat suurimmat paikallisilmastoltaan vaihtelevilla suojelualueilla, missä nämä lajit myös vähenivät vähemmän kuin tasamaiden suojelualueilla.

Lue lisää

Vähäpäästöisemmän liikenteen edistämisen päästövaikutuksia ei tunneta tarkoin

Arviot vähäpäästöisemmän liikenteen edistämiseksi tehtyjen aloitteiden päästövaikutuksista ovat usein puutteellisia. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta. Siinä tutkijat kävivät läpi 108 aloitetta, joiden tavoitteena oli ohjata ihmisiä muuttamaan liikennekäyttäytymistään. Jatkossa olisi tärkeää huomioida myös eri aloitteiden epäsuorat vaikutukset päästöihin ja ihmisten pitkäaikainen sitoutuminen uusiin liikkumismuotoihin.

Lue lisää

Väitös: Suomen rakennuskanta joutuu koville ilmastonmuutoksen vaikutuksesta

Ilmaston lämpeneminen ja talvien muuttuminen Suomessakin sateisemmiksi vaikuttaa suuresti siihen, miten rakennukset pysyvät kunnossa. Toni Pakkala selvitti väitöstutkimuksessaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia olemassa olevaan betonirakennuskantaan. Tulevaisuudessa on tärkeää pitää nykyisistä rakennuksista huolta järkevästi ajoitetuilla kunnossapitotoimenpiteillä.

Lue lisää

Luken maakunnittaiset arviot metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuuksista sekä hiilinieluista on julkaistu

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut uusimmat arviot metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuuksista maakunnittain. Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on arvion mukaan 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa lähimmälle 10-vuotiskaudelle. Arvio on koko maan tasolla 3,5 miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin vuosi sitten julkistettu arvio.

Lue lisää

Uusi päästölaskentajärjestelmä kaikille Suomen kunnille – päästövähennys keskimäärin 15 prosenttia vuodesta 2005

Ilmastopäästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuodesta 2005. Keskimäärin vähennys on ollut 15 prosenttia. Kuntien päästöjä ovat vähentäneet merkittävästi sähkön päästöjen pieneneminen, uudistukset kaukolämmön tuotannossa ja tuulivoiman rakentaminen. SYKE on laskenut ilmastopäästöjen määrän ja kehityksen kaikille Suomen kunnille vuosille 2005–2017. Päästöt on laskettu ensimmäistä kertaa kaikille kunnille yhdenmukaisella, uudella laskentamenetelmällä. Jatkossa tulokset päivitetään vuosittain.

Lue lisää

Kohti ilmastoviisasta suojelualuesuunnittelua

Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän suojelualueiden olosuhteisiin, lajeihin ja luontotyyppeihin. Tämä ilmenee SYKEn vetämän Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) -hankkeen tuloksista. Ilmastoviisas luonnonsuojelusuunnittelu pohjautuu tietoon siitä, millä alueilla ilmasto muuttuu voimakkaimmin, mitkä suojelualueet, lajit ja elinympäristöt ovat haavoittuvimpia muutokselle ja miten muutokseen voidaan sopeutua.

Lue lisää

Väitös: Metsänhoitosuunnitelmat ja päästöjen kehitys ovat suurimmat epävarmuuksien lähteet, kun arvioidaan Suomen metsien tilaa tulevaisuudessa

Jarmo Mäkelä selvitti väitöstyössään, kuinka merkittäviä eri epävarmuuslähteet ovat, kun arvioidaan metsäekosysteemien tulevaisuutta Suomessa. Suurimmiksi epävarmuuslähteeksi nousivat metsänhoitosuunnitelmat ja päästöskenaariot eli kasvihuonekaasupäästöjen kehitys. Näitä seurasivat ilmastomuuttujat ja mallien sisäinen epävarmuus.

Lue lisää

Suojelualueiden pienilmasto muuttuu voimakkaasti

Suomen luonnonsuojelualueiden pienilmasto on muuttumassa. Sekä kesän että talven lämpöolojen ennustetaan muuttuvan voimakkaasti vuosisadan loppuun mennessä. Kasvukauden aikaisen lämpösumman muutosnopeus tulee olemaan suurin Etelä-Suomen alavilla suojelualueilla. Toisaalta nykyisenkaltaisen talvi-ilmaston ennustetaan häviävän kokonaan monilta suojelualueilta Pohjois-Suomessa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi tarvitaan ilmastoviisasta suojelualueverkoston suunnittelua ja kehittämistä.

Lue lisää

Syyt arktisen alueen vihertymiseen ovat mutkikkaampia ja vaihtelevampia kuin aiemmin arveltiin

Pohjoisamerikkalaisten ja eurooppalaisten tutkijoiden ryhmä on satelliittikuvien kautta havainnut, että arktisten alueiden vihertyminen johtuu muustakin kuin vain tundrakasvien reagoinnista maaperän lämpenemiseen. Satelliitit ovat tallentaneet muutoksia muun muassa lumen sulamisen ajankohdassa ja maaston kosteudessa. Muutokset kasvillisuudessa muuttavat tasapainoa maahan vangitun hiilen ja sen ilmakehään vuotamisen välillä.

Lue lisää

Suomen ilmastopaneeli: Ilmastotoimet eivät edisty, jos kansalaiset kokevat ne epäreiluiksi

Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan tehokkaat ilmastotoimet vaikuttavat lähes aina ihmisiin. Valtion ja paikallishallinnon toimijoiden täytyy varautua tukemaan ihmisten muuttuvaa arkea. Kun ilmastotoimet ovat reiluja, ne myös edistyvät eivätkä jää jumiin kansalaisten vastarintaan.

Lue lisää

Alkutalvi on ollut hyvin leuto

Tammikuu on ollut toistaiseksi paikoin jopa 10 astetta tavallista lämpimämpi. Leudot talvet yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä. Yksittäinen leuto talvi ole merkki ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutos kuitenkin aiheuttaa ilmastollisten olosuhteiden pitkäaikaisia muutoksia, jolloin leudot talvet yleistyvät ja kylmistä talvista tulee harvinaisempia.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »