Tutkimus

Tähän osioon on koottu suomalaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen tiedotteita ilmastonmuutokseen liittyvistä tutkimuksista.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »

Ilmastonmuutos pidentää termisiä kesiä ja lyhentää talvia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mukaan terminen kesä pidentyy Suomessa lähivuosikymmeninä arviolta 4–5 päivää vuosikymmenessä. Vastaavasti terminen talvi lyhentyy Pohjois-Suomessa noin viidellä päivällä ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksällä päivällä kymmenessä vuodessa.

Lue lisää

Virastot tutkimaan hankintojen hiilijalanjälkeä

Valtion virastot pääsevät jatkossa arvioimaan hankintojensa hiilijalanjälkeä helposti Hankintapulssi-palvelussa. Vastuullisuustavoitteet ovat yksi julkisia hankintoja ohjaava tekijä. Päästökertoimiin pohjautuvan laskennan avulla virasto voi tunnistaa, mistä tuoteryhmistä aiheutuu eniten päästöjä ja kohdentaa vähennystoimenpiteitä ensisijaisesti näihin.

Lue lisää

Kylmälaitteiden ilmastovaatimukset kiristyvät – SYKEn ohjeet tukevat kestäviä laitehankintoja

Suomen ympäristökeskus on laatinut kestävän laitehankinnan ohjeet ilmastoystävällisten kylmälaitteiden hankintaan. Voimakkaasti ilmastoa lämmittävien kylmäaineiden tuotannosta ja käytöstä ollaan luopumassa asteittain EU:n alueella. Nämä kylmäaineet ja niitä käyttävät laitteet tulee jatkossa korvata ympäristöystävällisemmillä vaihtoehtoilla. Ohjeet on laadittu erikseen ruokaloiden ja ravintoloiden ammattikylmälaitteille, ilmalämpöpumpuille, jäähallien ja jääratojen kylmäkoneistoille, kaupan kylmälaitteille sekä rakennusten ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmille ja laitteille.

Lue lisää

Naudat, ilmasto ja ympäristö -seminaari

ti 21.1. 09:00 - 17:00, Helsingin keskuskirjasto Oodi, Maijansali

Seminaari tarjoaa mahdollisuuden lisätä ymmärrystä kotimaisesta maidon- ja naudanlihantuotannosta sekä siitä, miten maidon- ja naudanlihantuotanto vaikuttavat ympäristöön ja ilmastoon. Tutkijat ja maanviljelijät esittelevät ratkaisuja päästöjen ja ympäristövaikutuksen vähentämiseen jo alkutuotannossa. Iltapäivä huipentuu paneelikeskusteluun, jossa päivän teemoja vedetään yhteen. Myös yleisö pääsee ottamaan kantaa ja osallistumaan keskusteluun.

Lue lisää

Uusi suomalaistutkimus: talvella tärkeä merkitys boreaalisten järvien ilokaasupäästöihin

Uusi tutkimus osoittaa, että järvien vuotuiset dityppioksidipäästöt on otettava huomioon, kun arvioidaan järvien ilmastollista merkitystä. Tärkeä havainto tutkimuksessa oli, että talven dityppioksidipitoisuuksilla on suuri merkitys koko vuoden dityppioksidipäästössä. Suurimmat ilokaasupitoisuudet mitattiin talvella ja pienimmät kesällä. Dityppioksidi on hiilidioksidia ja metaania voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Lue lisää

Suomessa vuosi 2019 oli lähes asteen tavanomaista lämpimämpi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2019 oli lähes koko maassa tavanomaista lämpimämpi, ainoastaan Lapissa keskilämpötila oli lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja. Koko maan keskilämpötila oli noin 0,9 astetta vuosien 1981–2010 keskiarvoa korkeampi. Etelärannikolla vuosi oli monella havaintoasemalla mittaushistorian kolmen lämpimimmän joukossa.

Lue lisää

Valtioneuvosto nimitti uuden ilmastopaneelin, puheenjohtajana jatkaa Markku Ollikainen

Valtioneuvosto nimitti 19.12.2019 uuden ilmastopaneelin, jonka puheenjohtajana jatkaa ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Paneelissa on yhteensä 15 jäsentä, joista kymmenen on uusia. Paneelin kausi on 1.1.2020–31.12.2023. Suomen ilmastopaneeli on tieteellinen ja riippumaton toimija, joka edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelussa

Lue lisää

Kaupunkien ilmastotoimien vaikutukset monipuolisesti esille

Suomen ympäristökeskus SYKE kartoitti työkaluja kuntien ilmasto-ohjelmien monipuoliseen vaikutusten arviointiin yhteistyössä maamme suurimpien kaupunkien kanssa. Selvityksessä olivat mukana Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Hankkeessa tunnistettiin lähes 200 erilaista mallia ja työkalua, joita olisi mahdollista hyödyntää ilmastotoimien vaikutusten arvioinnissa.

Lue lisää

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten mikrobikasvuun?

Kuinka ilmastonmuutos, rakennusmateriaalit ja suunnitteluratkaisut vaikuttavat rakennettuun ympäristöön ja sisäilman laatuun sekä asumisterveyteen vaikuttaviin mikroskooppisiin organismeihin? Tätä ryhdytään tutkimaan Jyväskylän yliopiston vetämässä hankkeessa, joka selvittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia talorakenteiden suunnitteluun ja sisäilman terveyteen. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Lue lisää

Metsien hiilinielun päivitetty vertailutasolaskenta valmistui

Suomen metsien hiilinielun vertailutaso vuosille 2021–2025 on päivitetyn vertailutasolaskennan mukaan ilman puutuotteita -21,16 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv.) vuodessa ja puutuotteet mukaan lukien -27,64 miljoonaa tonnia vuodessa. Vertailutaso kaudella 2021–2025 on se taso, johon ao. kauden kasvihuonekaasuinventaarion mukaisia metsien hiilinieluarvoja verrataan, kun vuonna 2027 arvioidaan Suomen maankäyttösektorin päästötavoitteen saavuttamista.

Lue lisää

Sähköautolla voi saavuttaa lähes 70 prosenttia pienemmät päästöt – uusi laskurin eri autotyyppien päästöjen ja kustannusten vertailuun

Suomen ilmastopaneeli on kehittänyt laskurin, jonka avulla kuka tahansa voi laskea ja vertailla eri käyttövoimien autojen päästöjä ja kustannuksia. Ilmastopaneelin esimerkkilaskelmista selviää, että sähköauto päihittää muut autotyypit sekä kustannuksissa että päästöissä parhaimmillaan jo viidessä vuodessa.

Lue lisää

Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedon mukaan hiilinielu pieneni – mikä selittää muutoksen?

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin (LULUCF) hiilinielu vuonna 2018 oli 9,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Se oli 43 prosenttia pienempi kuin vuonna 2017. Metsien nielun pienenemiseen vaikuttivat ennätyssuuret hakkuut.

Lue lisää

Sianlihantuotannon ympäristökestävyyttä voidaan parantaa

Sianlihantuotannon ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä voidaan vähentää noin 35–50 prosenttia riippuen tuotetun biokaasun hyödyntämistavoista. Agris-hankkeessa kehitetyt toimintamallit vähentävät myös vesistöjä rehevöittäviä päästöjä ja parantavat sikatilan ravinne- ja energiatasetta.

Lue lisää

Suomen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat kaksi prosenttia

Suomen vuoden 2018 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 56,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.). Päästöt ovat 14,9 miljoonaa tonnia vähemmän kuin vertailuvuonna 1990. Päästöt kasvoivat 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Päästöjen kasvuun vaikutti eniten maakaasun ja turpeen kulutuksen kasvu. Päästökaupan ulkopuoliset päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla ja olivat 0,3 miljoonaa tonnia EU:n asettaman päästökiintiön yläpuolella. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin vuoden 2018 päästöistä.

Lue lisää

Suomen vesihuollolla on hyvät edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen – ennakointia kuitenkin tarvitaan

Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat haasteita vesihuollolle, mutta ilmaston muuttumista ei ole otettu huomioon kaikissa suomalaisissa vesilaitoksissa. Suomen ilmastopaneelin selvityksen mukaan vain osalla laitoksista on varautumissuunnitelma ja joka kolmannessa laitoksessa ei ole lainkaan tarkasteltu sää- ja ilmastoriskejä. Paneelin mukaan Suomen vesisektorilla on kuitenkin hyvät edellytykset sopeutua ilmastonmuutokseen.

Lue lisää

Jos maapallo lämpenee 2 astetta, Arktis lämpenee 7

Arktinen alue on lämmennyt tällä vuosikymmenellä 0,75 astetta, kun maailmanlaajuisesti lämpenemistä on tapahtunut 0,8 astetta yhteensä 137 vuoden aikana. Vuonna 2019 ilmasto on lämmennyt ennätysvauhdilla. Kansainvälisen verkoston tutkimus osoittaa, kuinka nopeasti arktinen alue lämpenee ja millaisia globaaleja seurauksia lämpeneminen aiheuttaa napa-alueille ja muulle maailmalle. Suomesta mukana oli Lapin yliopiston Arktinen keskus.

Lue lisää

Toimivia ohjauskeinoja vähähiilisen rakentamisen kannustamiseksi ovat lisärakennusoikeus ja korjausavustukset

Selvitys vähähiilisen rakentamisen taloudellisista ohjauskeinoista on valmistunut. Selvityksessä toimiviksi keinoiksi todettiin lisärakennusoikeus ja korjausavustukset. Suomen ympäristökeskuksen tekemässä selvityksessä arvioitiin keinoja, joilla julkinen valta voisi kannustaa rakennusalaa kohti vähähiilistä rakentamista.

Lue lisää

Ilmaston kannalta tärkeä heijastavuus voidaan huomioida metsänhoidossa

Aalto-yliopiston tutkimusprojektissa selvisi, että lehtipuiden suosiminen metsänhoidossa on ilmastoystävällisempää metsän heijastavuuden, eli albedon, kannalta. Tietynlaisella metsänhoidolla voidaan siis suoraan vaikuttaa metsän albedoon ja sitä kautta jopa ilmastoon vähentämättä metsän tuotosta.

Lue lisää

Ilmastokasvatus kaipaa jatkuvuutta – aihe osaksi opetussuunnitelmaa ja opettajille lisää koulutusta

Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan ilmastokasvatuksesta puuttuu jatkuvuus. Paneelin mukaan aihe pitäisi saada mukaan opetussuunnitelmaan. Opettajat myös tarvitsevat nykyistä enemmän apua ilmastokasvatukseen. Ilmastopaneeli kehitti opetuksen tueksi ratkaisukeskeisen ilmastokasvatusmallin.

Lue lisää

Päästövähennystoimien kustannustehokkuuden arviointia tulisi kehittää johdonmukaisempaan ja avoimempaan suuntaan

Uuden selvityksen mukaan kasvihuonekaasujen päästövähennysten kustannustehokkuusanalyysien ja laskentojen tulisi olla nykyistä avoimempia. Sekä laskentamenetelmien että taustaoletusten avoimuutta tulisi lisätä. Tämä mahdollistaisi paremman vertailun eri tahojen selvitysten ja toimenpiteiden välillä. Pöyryn toteuttama selvitys tuotti kokonaiskuvan tällä hetkellä käytössä olevista taakanjakosektorin päästövähennystoimien kustannustehokkuuden arviointimenetelmistä.

Lue lisää

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 > »