Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2018 EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2018 olivat yhteensä 56,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Luku ei sisällä maankäytön, maakäytön muutoksen ja metsätalouden eli niin sanotun LULUCF-sektorin aiheuttamia päästöjä. Vuoden 2018 päästöt olivat 14,8 miljoonaa tonnia pienemmät kuin vertailuvuonna 1990. Kokonaispäästöt (pois lukien LULUCF-sektori) pysyivät lähes ennallaan verrattuna joulukuussa 2019 julkistettuun ennakkotietoon.
Tutkijoiden yllätykseksi leuto talvi pienensi järven hiilikuormaa
Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus paljastaa leudon talven vähentävän järven hiilikuormaa merkittävästi, jolloin järven kautta kulkee vähemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään ja meriin. Tutkimuksessa selvisi, että järveen kulkeutuneen hiilen määrä oli normaalitalvena puolitoistakertainen verrattuna leutoon talveen.
MMM:n biotaloushankkeet ratkovat ilmastonmuutoksen, väestörakenteen ja kaupungistumisen haasteita
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamat biotaloushankkeet tuottavat ratkaisumalleja, jotka avaavat uusia näkökulmia hallinnonalan oleellisiin kysymyksiin. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen, väestörakenteen muutoksen ja kaupungistumisen tuomat haasteet. Hankkeita esiteltiin 3.3.2020 Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.
Monivuotiset nurmet edistävät parhaiten maatalouden ympäristönsuojelua
Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän parhaita toimenpiteitä ovat monivuotiset ympäristönhoitonurmet, sillä ne edistävät maaseutuohjelman useita ympäristötavoitteita. Sen sijaan monien täsmätoimiksi tarkoitettujen toimenpiteiden pinta-alat ovat jääneet liian pieniksi. Ilmastonsuojelun näkökulmasta maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä on melko tehoton. Tämä johtuu osittain siitä, että ilmastoasiat eivät olleet ohjelmaa suunniteltaessa yhtä voimakkaasti esillä kuin nykyään.
Epigeneettiset muutokset saattavat auttaa koralliriuttoja selviytymään ilmastonmuutoksesta
Koralliriutat ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutokselle, sillä kohoavat lämpötilat aiheuttavat korallien haalistumista sekä yleistävät näiden tartuntatauteja. Kansainvälinen tutkijaryhmä on hiljattain havainnut, että riuttoja muodostavat korallit ovat saattaneet löytää tavan sopeutua ja selvitä ilmastonmuutoksesta: ne muokkaavat geeniensä ilmentymistä epigeneettisin muutoksin. Epigeneettinen muutos on ulkoinen DNA:han kohdistuva muutos, joka voi kääntää geenejä ”päälle” tai ”pois päältä” muuttamatta kuitenkaan itse genomia eli perimää.
Väitös: Puun pienpolton ilmasto- ja terveysvaikutukset Suomessa
Puun pienpoltto on suurin pienhiukkasten ja mustan hiilen päästöjen aiheuttaja Suomessa, ilmenee uudesta väitöstutkimuksesta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Mikko Savolahden väitöstyön mukaan pienpoltto aiheuttaa Suomessa vuosittain 200 ennenaikaista kuolemaa. Lisäksi pienpoltto kiihdyttää osaltaan ilmastonmuutosta.
Mustan hiilen ja vulkaanisen pölyn vaikutusta Langjökull-jäätikköön selvitetään
Uudessa tutkimushankkeessa selvitetään, kuinka paljon mustaa hiiltä ja vulkaanista pölyä Islannin Langjökull-jäätiköllä on. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten jäätikön sulamista voidaan hillitä.
Sementtituotannon prosesseihin kehitetty merkittävä hiilidioksidipäästöjen vähennys
Oulun yliopiston CECIRE-tutkimushankkeessa on kehitetty ekosementti, jota voidaan valmistaa teollisuuden epäorgaanisista jätteistä ja sivuvirroista. Ekosementti auttaa vähentämään materiaaleista peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosenttia ja sementin valmistuksen kokonaishiilidioksidipäästöjä jopa 60 prosenttia verrattuna perinteiseen kalkkikivestä valmistettuun sementtiin. Sementtiteollisuus aiheuttaa noin 8 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.
Suuri paikallisilmaston vaihtelu hidastaa pohjoisten metsälintulajien vähenemistä ilmaston lämmetessä
Suojelualueilla tehdyn uuden tutkimuksen mukaan topografisen korkeuserojen vaihtelun synnyttämät paikallisilmastolliset olosuhteet puskuroivat pohjoisten lajien vähenemistä ilmaston lämmetessä. Pohjoiset metsälintulajit ovat taantuneet ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tutkimuksen mukaan niiden tiheydet olivat suurimmat paikallisilmastoltaan vaihtelevilla suojelualueilla, missä nämä lajit myös vähenivät vähemmän kuin tasamaiden suojelualueilla.
Vähäpäästöisemmän liikenteen edistämisen päästövaikutuksia ei tunneta tarkoin
Arviot vähäpäästöisemmän liikenteen edistämiseksi tehtyjen aloitteiden päästövaikutuksista ovat usein puutteellisia. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta. Siinä tutkijat kävivät läpi 108 aloitetta, joiden tavoitteena oli ohjata ihmisiä muuttamaan liikennekäyttäytymistään. Jatkossa olisi tärkeää huomioida myös eri aloitteiden epäsuorat vaikutukset päästöihin ja ihmisten pitkäaikainen sitoutuminen uusiin liikkumismuotoihin.
Väitös: Suomen rakennuskanta joutuu koville ilmastonmuutoksen vaikutuksesta
Ilmaston lämpeneminen ja talvien muuttuminen Suomessakin sateisemmiksi vaikuttaa suuresti siihen, miten rakennukset pysyvät kunnossa. Toni Pakkala selvitti väitöstutkimuksessaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia olemassa olevaan betonirakennuskantaan. Tulevaisuudessa on tärkeää pitää nykyisistä rakennuksista huolta järkevästi ajoitetuilla kunnossapitotoimenpiteillä.
Luken maakunnittaiset arviot metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuuksista sekä hiilinieluista on julkaistu
Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut uusimmat arviot metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuuksista maakunnittain. Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on arvion mukaan 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa lähimmälle 10-vuotiskaudelle. Arvio on koko maan tasolla 3,5 miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin vuosi sitten julkistettu arvio.
Uusi päästölaskentajärjestelmä kaikille Suomen kunnille – päästövähennys keskimäärin 15 prosenttia vuodesta 2005
Ilmastopäästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa vuodesta 2005. Keskimäärin vähennys on ollut 15 prosenttia. Kuntien päästöjä ovat vähentäneet merkittävästi sähkön päästöjen pieneneminen, uudistukset kaukolämmön tuotannossa ja tuulivoiman rakentaminen. SYKE on laskenut ilmastopäästöjen määrän ja kehityksen kaikille Suomen kunnille vuosille 2005–2017. Päästöt on laskettu ensimmäistä kertaa kaikille kunnille yhdenmukaisella, uudella laskentamenetelmällä. Jatkossa tulokset päivitetään vuosittain.
Ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän suojelualueiden olosuhteisiin, lajeihin ja luontotyyppeihin. Tämä ilmenee SYKEn vetämän Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) -hankkeen tuloksista. Ilmastoviisas luonnonsuojelusuunnittelu pohjautuu tietoon siitä, millä alueilla ilmasto muuttuu voimakkaimmin, mitkä suojelualueet, lajit ja elinympäristöt ovat haavoittuvimpia muutokselle ja miten muutokseen voidaan sopeutua.
Väitös: Metsänhoitosuunnitelmat ja päästöjen kehitys ovat suurimmat epävarmuuksien lähteet, kun arvioidaan Suomen metsien tilaa tulevaisuudessa
Jarmo Mäkelä selvitti väitöstyössään, kuinka merkittäviä eri epävarmuuslähteet ovat, kun arvioidaan metsäekosysteemien tulevaisuutta Suomessa. Suurimmiksi epävarmuuslähteeksi nousivat metsänhoitosuunnitelmat ja päästöskenaariot eli kasvihuonekaasupäästöjen kehitys. Näitä seurasivat ilmastomuuttujat ja mallien sisäinen epävarmuus.
Suomen luonnonsuojelualueiden pienilmasto on muuttumassa. Sekä kesän että talven lämpöolojen ennustetaan muuttuvan voimakkaasti vuosisadan loppuun mennessä. Kasvukauden aikaisen lämpösumman muutosnopeus tulee olemaan suurin Etelä-Suomen alavilla suojelualueilla. Toisaalta nykyisenkaltaisen talvi-ilmaston ennustetaan häviävän kokonaan monilta suojelualueilta Pohjois-Suomessa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi tarvitaan ilmastoviisasta suojelualueverkoston suunnittelua ja kehittämistä.
Syyt arktisen alueen vihertymiseen ovat mutkikkaampia ja vaihtelevampia kuin aiemmin arveltiin
Pohjoisamerikkalaisten ja eurooppalaisten tutkijoiden ryhmä on satelliittikuvien kautta havainnut, että arktisten alueiden vihertyminen johtuu muustakin kuin vain tundrakasvien reagoinnista maaperän lämpenemiseen. Satelliitit ovat tallentaneet muutoksia muun muassa lumen sulamisen ajankohdassa ja maaston kosteudessa. Muutokset kasvillisuudessa muuttavat tasapainoa maahan vangitun hiilen ja sen ilmakehään vuotamisen välillä.
Suomen ilmastopaneeli: Ilmastotoimet eivät edisty, jos kansalaiset kokevat ne epäreiluiksi
Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan tehokkaat ilmastotoimet vaikuttavat lähes aina ihmisiin. Valtion ja paikallishallinnon toimijoiden täytyy varautua tukemaan ihmisten muuttuvaa arkea. Kun ilmastotoimet ovat reiluja, ne myös edistyvät eivätkä jää jumiin kansalaisten vastarintaan.
Tammikuu on ollut toistaiseksi paikoin jopa 10 astetta tavallista lämpimämpi. Leudot talvet yleistyvät ilmastonmuutoksen myötä. Yksittäinen leuto talvi ole merkki ilmaston lämpenemisestä. Ilmastonmuutos kuitenkin aiheuttaa ilmastollisten olosuhteiden pitkäaikaisia muutoksia, jolloin leudot talvet yleistyvät ja kylmistä talvista tulee harvinaisempia.
Ilmastoneutraalius 2035 -tavoite on mahdollinen vain kattavilla ja laaja-alaisilla toimilla
PITKO- ja MALUSEPO-selvitysten tuore tutkimusraportti ei muuta yleiskuvaa: vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on mahdollista saavuttaa vain toteuttamalla kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla sektoreilla samalla, kun ylläpidetään riittäviä nettohiilinieluja. PITKO-hanke arvioi pitkän aikavälin kokonaispäästökehitystä ja -vähennyspolkuja ja MALUSEPO-hanke maataloussektorin, maankäytön ja metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilinieluja. Tulokset ovat yhdenmukaiset marraskuussa 2019 esiteltyjen alustavien tulosten kanssa.
