IPCC: Jään ja lumen määrä on vähentynyt, valtameret ovat lämmenneet ja happamoituneet, merenpinnan nousu on kiihtynyt – muutosten vaikutuksia voidaan kuitenkin vielä hillitä

Jäätiköt eri puolilla maailmaa ovat pienentyneet. Lumen ja ikiroudan peittämät alueet ovat kutistuneet. Valtameret ovat lämmenneet ja merenpinnan nousu on kiihtynyt viime vuosikymmeninä. Tulevien muutosten ja niistä koituvien haittavaikutusten voimakkuus riippuu siitä, miten paljon kasvihuonekaasupäästöjä onnistutaan vähentämään, kertoo hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tänään julkaistu erikoisraportti.

Raportti tarkastelee valtamerten ja kryosfäärin havaittuja ja ennustettuja muutoksia. Kryosfäärillä tarkoitetaan maapallon lumen ja jään peittämiä alueita: kausittaista tai jatkuvaa lumipeitettä, manner- ja vuoristojäätiköitä, merten, järvien ja jokien jäätä, ikiroutaa sekä talvisin jäätyvää maata.

Merenpinta nousee ja meret lämpenevät

Merenpinnan nousu on kiihtynyt, mikä johtuu pääasiassa siitä, että Grönlannin, Etelämantereen ja vuoristojäätiköiden jäät sulavat. Lisäksi meriveden lämpeneminen lisää veden tilavuutta, eli meret laajenevat, kun ne lämpenevät. Vaikka merenpinta keskimäärin nousee, havaittu muutos vaihtelee alueellisesti. Esimerkiksi pohjoisen Itämeren alueella maankohoaminen hidastaa merenpinnan nousua.

Valtameret ovat lämmenneet sekä pintakerroksista että syvemmistä osista. Merissä esiintyy yhä useammin lämpöaaltoja, eli tilanteita, joissa meren pintakerros lämpenee poikkeuksellisesti aiheuttaen vakavan uhkan paikalliselle eliöstölle. Ilmiö johtuu ihmisten toiminnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä: yli 90 % maapallon lisääntyneestä lämmöstä on varastoitunut meriin vuodesta 1970 alkaen.

Meren ja jään muutokset vaikuttavat merkittävästi ihmisiin

Valtameret ovat sitoneet noin neljänneksen ihmisten ilmakehään päästämästä hiilidioksidista vuodesta 1980, minkä seurauksena meret ovat happamoituneet. Happamoituminen vaikuttaa merkittävästi meriluontoon ja merten kykyyn tuottaa ravintoa ihmisille.

"Ymmärryksemme ilmastonmuutoksen etenemisestä paranee jatkuvasti. Todennetut maailmanlaajuiset muutokset merissä sekä jää- ja lumiolosuhteissa koskevat suoraan myös Suomea. Raportti osoittaa, että meidän on sitouduttava ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi myös vahvemmin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – Suomessa ja globaalisti", sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Juhani Damski.

Etelämantere. Jäätä. © Timo Vihma

"Ilmastonmuutos on aikamme vakavin uhka luonnolle ja ihmiselle. Maailmalla merenpinnan nousu uhkaa kokonaisten saarivaltioiden olemassaoloa. Raportti antaa painavan muistutuksen siitä, miksi päästöt on nopeasti käännettävä laskuun kohti 1,5 °C tavoitetta. Nyt on aika toimia: kun vähennämme päästöjä ajoissa, jäävät ilmastonmuutoksen vaikutukset pienemmiksi", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

"Raportti kirittää myös Suomen ilmastotoimia. Voimme johtaa esimerkillä olemalla hiilineutraali ennen vuotta 2035. Se edellyttää merkittäviä lisäpäätöksiä ilmastotoimista ensi vuonna", Mikkonen sanoo.

Useilla arktisilla alueilla jo tapahtuneet muutokset lumipeitteessä, jääpeitteessä ja ikiroudassa ovat heikentäneet ruokaturvaa, vaikuttaneet veden määrään ja laatuun sekä vaikuttaneet kielteisesti alueen asukkaiden terveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Arktisella alueella asuu pysyvästi noin 4 miljoonaa ihmistä. Heistä 10 % on alkuperäiskansojen edustajia.

Vaikutukset näkyvät jo nyt eläimissä ja kasvillisuudessa

Kryosfäärin muutokset ovat jo vaikuttaneet vuoristojen ja napa-alueiden lajistoon sekä maalla että makeissa vesissä.Kylmiin ja lumisiin vuoristo-olosuhteisiin sopeutuneet lajit ovat vetäytyneet yhä ylemmäs, ja ne ovat korvautuneet lämpimämmiltä alueilta levittäytyneillä lajeilla.

Lämpeneminen ja ikiroudan sulaminen on lisännyt maastopaloja etenkin pohjoisilla alueilla. Ikirouta on valtava hiilivarasto, jonka purkautuminen ilmakehään uhkaa kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Merten lämpeneminen ja jääpeitteen pieneneminen muuttaa lajien levinneisyyttä. Rannikoiden ekosysteemeistä pahimmin vaarantuneita ovat trooppiset koralliriutat, kalliorantojen kelppimetsät sekä meriruohoniityt. Myös merenrantakosteikoiden ja mangrovemetsien alat ovat pienentyneet. Muutokset johtuvat erityisesti merten lämpenemisestä, poikkeuksellisten lämpöaaltojen lisääntymisestä, happamoitumisesta, meriveden happivajeesta ja merenpinnan noususta. Muut ihmisten aiheuttamat haitat, kuten lisääntynyt ravinne- ja kiintoainekuormitus meriin sekä rehevöityminen, voimistavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Tropiikin koralliriuttojen ala on pienentynyt ja lämpenemisen myötä riuttakadon etenemisen arvioidaan olevan väistämätöntä. Meriveden happamoituminen yhdessä lämpöaaltojen kanssa aiheuttaa ongelmia myös rannikoiden kalkkikuorisille pohjaeläimille, jotka monilla merialueilla ovat kalojen ja lintujen tärkeää ravintoa. Kaiken kaikkiaan maapallon eläinbiomassan arvioidaan laskevan 15 prosentilla vuosisadan loppuun mennessä, minkä seurauksena myös kalansaaliit todennäköisesti pienenevät erityisesti trooppisilla merialueilla.

Ennustetut muutokset vaikuttavat erityisesti rannikoiden ja arktisen alueen asukkaisiin

Valtamerten pinta nousee kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta riippuen noin 28–110 cm vuosisadan loppuun mennessä. Raportin mukaan kerran sadassa vuodessa esiintyneet äärimmäiset tulvat muuttuvat etenkin päiväntasaajan tienoilla vuotuisiksi vuoteen 2050 mennessä. Jos sopeutumisen eteen ei tehdä merkittäviä ponnistuksia nyt, tulvavahinkojen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa jopa sata- tai tuhatkertaisiksi nykyiseen verrattuna. Tulvien alle ovat vaarassa jäädä erityisesti alavien rannikoiden miljoonakaupungit ja saarivaltiot. Sataa vuotta pidemmälle ulottuvat arviot ovat vielä epävarmoja, mutta ne ennakoivat korkeiden päästöjen jatkumisen voivan johtaa useiden metrien merenpinnan nousuun.

Kryosfäärin muutokset vaikuttavat vesivaroihin ja siten energiantuotantoon ja kasteluun. Muutokset vaikuttavat myös puhtaan veden saatavuuteen vuoristoalueiden alaosissa sekä elintarviketurvaan ja ihmisten toimeentuloon arktisella alueella.

Jo puolentoista asteen nousu maapallon keskilämpötilassa tarkoittaa sitä, että Pohjoinen jäämeri on tulevaisuudessa ajoittain jäätön kesäisin.

Haittoja voidaan vähentää sopeutumalla muutoksiin

Raportin mukaan merien, jäätiköiden, lumipeitteen ja ikiroudan muutokset jatkuvat. Niiden voimakkuus kuitenkin riippuu siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat ilmakehässä. Merten ja kryosfäärin muutoksia voidaan hillitä leikkaamalla kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi lähivuosikymmeninä.

Päästöjen vähentämisen lisäksi muutosten aiheuttamia haittoja voidaan vähentää sopeutumistoimilla. Toimia ovat mm. rannikkoalueiden tulvasuojelun parantaminen, luonnonsuojelualueiden verkostot, elinympäristöjen ennallistaminen ja hoito, ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen sekä merten luonnonvarojen ekosysteemipohjainen hallinta ja kestävä hyödyntäminen.

Tilanne edellyttää poliittiselta järjestelmältä ja hallinnolta kykyä mukautua muutoksiin. Toimialat ylittävä yhteistyö ja kansalaisten ilmastotietoisuuden lisääminen on entistä tärkeämpää. Kun kansalaiset tuntevat ilmastonmuutoksen paremmin, heillä on paremmat mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon.

Merten ja kryosfäärin muutosten seuranta ja ennustaminen tukee varautumista sekä auttaa päätöksentekoa huomioimaan lyhyen ja pitkän aikavälin muutokset. Jatkuva pitkäjänteinen seuranta ja parannetut ennusteet sekä varoitusjärjestelmät, esimerkiksi voimakkaiden El Niño ja La Niña -tilanteiden sekä merten lämpöaaltojen ennustamiseksi, auttavat hallitsemaan ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia.

 

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi keskiviikkona 25.9.2019 The Ocean and Cryosphere in a Changing Climate -erikoisraportin yhteenvedon päätöksentekijöille. Raportti viimeisteltiin maanantaina päättyneessä kokouksessa, johon osallistui IPCC:n jäsenmaiden hallitusten edustajia ja raportin laatineita tutkijoita.

Suomesta kokoukseen osallistuivat ryhmäpäällikkö Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitoksesta, tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus SYKEstä sekä ympäristöneuvos Maria Laamanen ja neuvotteleva virkamies Paula Perälä ympäristöministeriöstä. Raportin kommentointiin osallistui lukuisia suomalaisia tutkijoita ja asiantuntijoita.

Lisätietoja

Lumi ja jää polaarialueilla, tutkimusprofessori Timo Vihma, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 4173, ute nimi.su minuk iAΤΤ_fmi. if  

Meret ja merenpinnan nousu, professori Petteri Uotila, Helsingin yliopisto, p. 044 018 0710, .iminute suku eh-ΤΤAimin ls ni ki. if  

Meriekosysteemit, tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251742, .iminute suku my ΤΤAimin paristo. if  

Meriympäristöpolitiikka, ympäristöneuvos Maria Laamanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 359, inute mi.suk inu miAΤΤ ym. if  

Haastattelupyynnöt ympäristö- ja ilmastoministerille, erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. +358 50 414 1682, inute mi.suk inu miAΤΤ ym. if   (Mikkonen YK:n yleiskokouksessa ja tavoitettavissa Suomen aikaa klo 14-15 ja 16-17)

  • Raportti on saatavilla IPCC:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.ipcc.ch/report/srocc/.
  • Osoitteessa https://ilmasto-opas.fi/ipcc julkaistaan keskiviikkona 25.9. infograafeja IPCC:n erikoisraportin sisällöistä. Kuvat ovat vapaasti käytettävissä.

Taustatietoa IPCC:stä ja erikoisraportista

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi The Ocean and Cryosphere in a Changing Climate -raportin yhteenvedon päättäjille keskiviikkona 25.9.2019. Raportin sisältöä ovat esimerkiksi merien lämpeneminen, merenpinnan nousu, ilmastonmuutoksen vaikutukset jäätiköihin ja merijäähän sekä muutosten vaikutukset meriluontoon ja ihmisiin. Raportti kokoaa tietoa meriltä ja napaseuduilta, joilta on keskimäärin vähemmän havaintoja ja tutkimuksia kuin maa-alueilta. Siten raportti tuo tärkeän lisän maankäyttöä tarkastelleen Climate Change and Land -erikoisraporttiin, joka julkaistiin elokuussa 2019.

IPCC tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) tavoitteena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten.

Ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi IPCC valmistelee ilmastonmuutosraportteja tutkijaryhmissä. Ryhmät keräävät ja arvioivat julkaistua tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemismahdollisuuksista sekä siihen sopeutumisesta. IPCC ei tee uutta ilmastonmuutostutkimusta, vaan analysoi ja kokoaa yhteen olemassa olevaa tieteellistä tietoa. Se ei myöskään ehdota ilmastopoliittisia vaihtoehtoja.

Suomessa IPCC-työstä vastaa ympäristöministeriön asettama IPCC-työryhmä, joka kokoaa yhteen alan tutkijat ja eri ministeriöiden edustajat.

IPCC:n kuudennen arviointiraportin (Sixth Assessment Report, AR6) sarjaan kuuluvat nyt julkaistun erikoisraportin lisäksi seuraavat raportit:

Julkaistu: 25.9.2019
Luokat: Tutkimus, Politiikka

Alkuperäinen tiedote

  • IPCC: Jään ja lumen määrä on vähentynyt, valtameret ovat lämmenneet ja happamoituneet, merenpinnan nousu on kiihtynyt – muutosten vaikutuksia voidaan kuitenkin vielä hillitä – Ilmatieteen laitoksen ja ympäristöministeriön tiedote 25.9.2019 https://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1146569379

Tuottajatahot