Ilmastopolitiikan tavoitteena on vakaa ilmastojärjestelmä

Ilmastopolitiikan keskeisiä asiakirjoja ovat kansainvälisellä tasolla YK:n ilmastopuitesopimus (1992) ja sitä täydentävä Pariisin ilmastosopimus (2015), EU:ssa ilmasto- ja energiapaketin säädökset ja Suomessa ilmastolaki (2015), energia- ja ilmastostrategia (20016) sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma (2017).

Ilmastopolitiikka edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja muutokseen sopeutumista

Ilmastopolitiikka koostuu päätöksistä ja toimista, joilla pyritään säilyttämään maapallon ilmastojärjestelmä vakaana niin, ettei ihmiskunta aiheuta siinä vaarallista häiriintymistä. Toisena päämääränä on mahdollisimman hallittu sopeutuminen ilmaston joka tapauksessa tapahtuvaan muuttumiseen. Ensin mainittu tavoite on kirjattu YK:n ilmastosopimukseen (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC, 1992), joka on tärkein ilmastopoliittinen asiakirja maailmanlaajuisessa mittakaavassa [1]. Sopimuksen voimaantulon jälkeen sopeutumisen merkitys on jatkuvasti kasvanut ilmastopolitiikassa ja esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksessa maille on asetettu myös sopeutumiseen liittyviä tavoitteita. [2]

Ilmastopolitiikkaa toteutetaan EU:n ja Suomen tasolla

YK:n ilmastosopimusta täydentävän Pariisin ilmastosopimuksen ratifioineet maat ovat sitoutuneet kasvihuonekaasupäästöjen määrälliseen rajoittamiseen. EU on Pariisin sopimuksen osapuoli, ja se on jakanut päästöjen vähennysvaatimuksensa jäsenvaltioilleen. Ilmasto- ja energiapaketissaan [3] EU on lisäksi asettanut tavoitteet vuosille 2020 ja 2030, ja niistä on johdettu maakohtainen ”taakanjako”, jonka mukaan päästöjä vähennetään eri maissa.

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa [4] ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa [5] linjataan keinoja, joilla voidaan kansallisesti vähentää kasvihuonekaasupäästöjä eri sektoreilla ja päästä EU:ssa sovittuihin ilmastotavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä.

 

9.10.2020 (Päivitetty)

Lähteet

  1. United Nations Framework Convention on Climate Change. 1992. United Nations 1992. (pdf) https://unfccc.int/resource/docs/convkp/conveng.pdf
  2. HE 200/2016. Hallituksen esitys eduskunnalle Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160200#idp446049760
  3. Ympäristöministeriö. 2020. Euroopan unionin ilmastopolitiikka [Viitattu 9.10.2020.] https://ym.fi/euroopan-unionin-ilmastopolitiikka
  4. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 4/2017. Työ- ja elinkeinoministeriö 2017, Helsinki. 119 s. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79189
  5. Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 – Kohti ilmastoviisasta arkea. Ympäristöministeriön raportteja 21/2017. Ympäristöministeriö 2017, Helsinki. 142 s. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80703

Tuottajatahot