Julkisen sektorin hiilijalanjälkeä voi pienentää ilmastoviisailla julkisilla hankinnoilla

Julkisia hankintoja säätelevät laki, asetus ja valtioneuvoston periaatepäätös. Ympäristömyötäisten hankintojen tueksi on olemassa runsaasti oppaita ja verkkopohjaisia tietokantoja

Motivaatio ympäristömyötäisille hankinnoille

On tärkeitä perusteita, joiden takia julkisissa hankinnoissa tulee suosia ympäristömyötäisiä tavaroita ja palveluja:

  • Julkinen sektori toimii asiassa esimerkkinä yksityiselle sektorille ja kuluttajille.
  • Hankintojen aiheuttamat suorat ympäristövaikutukset pienenevät.
  • Ympäristömyötäiset tuotteet tuovat taloudellista hyötyä esimerkiksi vähäisemmän energiankulutuksen ja tuotteiden pitkäikäisyyden kautta.
  • Julkisten hankintojen vaatimuksilla voidaan vaikuttaa tuotekehitykseen ja tuotteiden ominaisuuksiin.

Laki julkisista hankinnoista

Julkisia hankintoja koskeva perussäädös on laki julkisista hankinnoista (348/2007) [1].

Sen mukaan (2 §) "Hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.”

Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa

Julkisista hankinnoista tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen (8.4.2009) [2] mukaan julkisen sektorin on tunnettava hankintojensa ympäristövaikutukset ja toimittava esimerkkinä kestäville hankinnoille. Julkisen sektorin tulee pienentää hankintojensa ilmastovaikutusta, jätemääräänsä ja ympäristön kemikalisoitumista sekä edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ympäristömyötäisiä innovaatioita. Tavoitteena on, että vähintään 70 prosentissa valtion hankinnoista otetaan ympäristönäkökulma huomioon 2010 ja kaikissa hankinnoissa 2015. Kuntien hankinnoissa vastaavat tavoitteet ovat 25 prosenttia ja 50 prosenttia.

Ympäristönäkökohdat hankinnan eri vaiheissa

Hankintaprosessissa tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin ympäristönäkökohtiin [3]:

Tarveharkinta

  • Kysyttävä, mitä uutta todella tarvitaan?
  • Voisiko vanhan tuotteen kunnostaa?
  • Löytyisikö vaihtoehtoista "ekotuotetta tai -palvelua"?

Hankinnan määrittely

  • Ympäristönäkökulma otettava määrittelyissä huomioon alusta lähtien.

Tarjouspyynnön laatiminen ja lähettäminen

  • Olennaiset ympäristönäkökulmat kirjattava oikeisiin kohtiin tarjouspyynnöissä.
  • Ympäristöperusteille annettava merkittävä painoarvo.
  • Mukana oltava tuottajia, joilla on ekotuotteita valikoimassa.

Tarjoajien kelpoisuuden tarkastelu

  • Keiden tarjoajien tekninen kelpoisuus täyttää asetetut kriteerit laadun ja vaadittujen ympäristöasioiden hallinnasta?

Tarjousten sisällön tarkistaminen

  • Mitkä tarjoukset täyttävät tekniset eritelmät ja vaaditut sopimusehdot?
  • Onko vertailuperusteista annettu asianmukaiset tiedot?

Tarjousten vertailu

  • Tarjouspyynnössä esitettyjen ympäristöperusteiden oltava mukana vertailussa.

Hankintapäätöksen tekeminen

  • Päätöksen perusteluissa oltava samat ympäristöperusteet kuin tarjouspyynnössä.

Hankintasopimuksen tekeminen

  • Sopimusehtojen neuvottelu tarjouspyynnön ja tarjouksen pohjalta.

Toimituksen vastaanotto ja seuranta

  • Käyttökokemukset tuotteiden hyvistä ja huonoista ominaisuuksista.
  • Tuotteiden parantamista koskevat ehdotukset toimittajille.
  • Tuotevalikoiman (tuotekehityksen) seuranta.

Käyttökelpoisia ympäristöperusteita

Tarjouspyynnöissä käytetään yleisesti seuraavia ympäristöperusteita, jotka kuitenkin on määriteltävä tarkemmin tapauskohtaisesti (ks. tekniset eritelmät):

  • ympäristömerkin kriteerien täyttyminen
  • energiankulutus (kulkuneuvot, koneet, laitteet, rakennukset)
  • tuotteen kierrätysjärjestelmän olemassaolo
  • pitkä takuuaika
  • varaosien saatavuus, täydennettävyys, päivitettävyys, helppokäyttöisyys sekä helppo huollettavuus ja korjattavuus
  • ympäristölle haitallisten aineiden vähäisyys
  • ympäristöä säästävät materiaalivalinnat

Energiansäästön ja energiatehokkuuden merkitys

Energiansäästöllä ja energiatehokkuudella on kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä erityinen rooli [4]. Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut ohjeita energiatehokkuuden huomioonottamiseksi julkisissa hankinnoissa [5]. Valtioneuvosto on lisäksi antanut  energiatehokkuustoimenpiteistä periaatepäätöksen (4.2.2010), jonka mukaan energiatehokkuus otetaan yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi julkisissa hankinnoissa [6].

Tekniset eritelmät – tuotteiden ominaisuuksien määrittely

Hankittavien tuotteiden tarkasti määritellyillä ominaisuuksilla eli teknisillä eritelmillä [4] on tärkeä rooli: 

  • Niillä määritellään ominaisuudet, jotka tuotteen on täytettävä (muuten tarjous on hylättävä); esimerkiksi mitä vaatimuksia toimistolaitteen energiankulutuksen tulee täyttää.
  • Hankkija voi vaatia esimerkiksi tiettyjä materiaaleja (kierrätyslasi, puu, jne.), ympäristöä säästävää valmistusprosessia (mm. vihreä sähkö) tai tietyn ympäristömerkin vaatimusten täyttymistä.
  • Määrittelyssä kannattaa käyttää apuna kriteerejä, jotka on laatinut ympäristömerkintäjärjestelmä tai muu asiantunteva ja puolueeton taho.
  • Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen. Esimerkiksi kuljetusmatkan pituutta ei voida käyttää teknisenä eritelmänä (syrjivä kaukaa tuovia tarjoajia kohtaan).
  • Ympäristöominaisuudet voidaan määritellä joko viittaamalla ympäristömerkkien perusteisiin tai määrittelemällä ne muuten hankintalain (44 §) mukaisina teknisinä eritelminä.
  • Eritelmien on liityttävä hankinnan kohteeseen, ja siten myös ympäristömerkin perusteista olisi valittava vain sellaiset, joilla on liittymä hankinnan kohteeseen.
  • Hankintayksikkö voi ilmoittaa, että jollakin tietyllä ympäristömerkillä varustetun tavaran tai palvelun katsotaan täyttävän ympäristöominaisuuksiin liittyvät teknisten eritelmien vaatimukset. Kuitenkin on hyväksyttävä myös tarjoajan muu näyttö, joka voi olla esimerkiksi valmistajan tekninen asiakirja tai tunnustetun toimielimen laatima tekninen raportti.
  • Tekniset eritelmät voivat koskea myös tuotantomenetelmää, jos tällä vaatimuksella on välitön liittymä hankinnan kohteena olevan palvelun, tavaran tai rakennustyön laatuun tai muihin ominaisuuksiin.
  • Siten hankintayksikkö voi edellyttää myös ympäristöystävällistä tuotantomenetelmää, silloin kun vaatimus liittyy hankinnan kohteeseen. Tällaisia sallittuja tuotantomenetelmää koskevia vaatimuksia ovat esimerkiksi elintarvikkeiden tuottaminen luonnonmukaisella viljelyllä sekä sähkön tuottaminen uusiutuvia energianlähteitä käyttäen.

Julkisten hankintojen ympäristöoppaita

  • Julkisten hankintojen ympäristöopas [4]

Julkisten hankintojen ympäristöesitteitä

  • Kestävät julkiset hankinnat. Julkinen sektori kestävien hankintojen edelläkävijäksi [7]
  • Hyvä ostos. Ja mitä sinä voit päättäjänä tehdä? [8]
  • Hankintojen ympäristöystävällisyydellä on merkitystä [9]

Tuotekohtaisen "ekotiedon" lähteitä

Ympäristöoppaat internetissä:

  • Green Public Procurement (GPP) Training Toolkit (EU) [10]
  • Ympäristöhankintojen tietokanta Hymonet (Efeko) [11]
  • Upphandla en hållbar framtid (Ruotsin Miljöstyrningsrådet) [12]

Ympäristömerkit:

  • Pohjoismainen ympäristömerkki (Joutsenmerkki) [13]
  • EU:n ympäristömerkki [14]
  • Muut ympäristömerkit (mm. TCO toimistolaitteille ja huonekaluille)

Energiamerkit:

  • EU:n energiamerkintä [15]
  • Energy Star -merkintä (energiatehokkaat toimistolaitteet) [16]

Tuoteturvallisuus- ja laatumerkit: [3]

  • Tekstiilien Ökö-Tex 100 -merkki (kemikaalit ja laatu)
  • LCA-pohjaiset ympäristöselosteet (mm. EPD)
  • Ympäristökysymys-selosteet (mm. IT Ympäristöseloste)

Markkinoilta löytyviä "ekotuotteita"

  • Pienen energiankulutuksen mikrotietokoneet (laite täyttää Energy Star -merkin, EU:n ympäristömerkin, Pohjoismaisen ympäristömerkin, Sininen Enkeli -merkin tai TCO-merkin uusimmat sähkönkulutukseen liittyvät tuotekohtaiset vaatimukset)
  • Pienen energiankulutuksen kopiokoneet, tulostimet ja telefaksit (kriteerit kuten edellä)
  • Pienen energiankulutuksen eli energiatehokkuusluokkaan A (tai parempaan) kuuluvat jääkaapit ja pakastimet, pyykinpesukoneet, astianpesukoneet ja lamput
  • Pienen polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidipäästön henkilöautot sekä muut autot ja työkoneet
  • Pohjoismaisen ympäristömerkin tuotekohtaiset kriteerit täyttävät
    • paino- ja kopiopaperit ja kirjekuoret
    • painopalvelut
    • WC- ja käsipyyhepaperit
    • yleispuhdistusaineet ja saniteettitilojen puhdistusaineet
    • vahat (lattianhoitotuotteet)
    • käsiastianpesuaineet
    • kotitalouskoneisiin sopivat astian- ja pyykinpesuaineet
    • autokemikaalit
    • kertakäyttöparistot ja pienakut sekä värikasetit
    • televisiot (myös EU:n ympäristömerkki)
  • Sähkö, jonka tuotantomenetelmät perustuvat uusiutuviin luonnonvaroihin (todentamisessa voidaan käyttää sähkön alkuperätakuuta tai Ekoenergia-merkkiä)
  • Luomuelintarvikkeet (tuotanto täyttää ne luonnonmukaisen viljelyn vaatimukset, jotka esitetään EU:n uudistetussa ”luomuasetuksessa” 834/2007).

Tässä artikkelissa on hyödynnetty Ari Nissisen alustusta Julkisten hankintojen ympäristönäkökohdat [17].

Lähteet

  1. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348
  2. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa (8.4.2009) http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/periaatepaatokset/periaatepaatos/fi.jsp?oid=258914
  3. Nissinen, A. 2004 Julkisten hankintojen ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöopas 113, Ympäristönsuojelu. 79 s. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=77474&lan=fi
  4. Silvonen, S., Laitila, P. & Knuutila, H. 2007. Julkisten hankintojen vaikutus energiankulutukseen ja kasvihuonekaasupäästöihin. Motiva Oy, Helsinki. 67 s. http://www.motiva.fi/julkaisut/hankinnat/julkisten_hankintojen_vaikutus_energiankulutukseen_ja_kasvihuonekaasupaastoihin.1622.shtml
  5. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2011. Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita. 23 s. http://www.tem.fi/files/30410/Energiatehokkuus.pdf
  6. Valtioneuvoston periaatepäätös energiatehokkuustoimenpiteistä (4.2.2010) http://valtioneuvosto.fi/toiminta/periaatepaatokset/periaatepaatos/fi.jsp?oid=287171
  7. Ympäristöministeriö. 2009. Kestävät julkiset hankinnat. Julkinen sektori kestävien hankintojen edelläkävijäksi. Esite. 11. s. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=323684&lan=FI&clan=fi
  8. Pohjoismainen ministerineuvosto. 2006. Hyvä ostos. Ja mitä sinä voit päättäjänä tehdä? Udenfor se 2006:456. 6 s. http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2006-456
  9. Pohjoismainen ministerineuvosto. 2009. Hankintojen ympäristöystävällisyydellä on merkitystä. Hyviä esimerkkejä Pohjoismaista. ANP 2009:737. 24 s. http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2009-737
  10. European Commission. Green Public Procurement (GPP) Training Toolkit (EU:n yhteinen vihreiden hankintojen tietopankki. Tuotekohtaiset työkalut myös suomeksi.) http://ec.europa.eu/environment/gpp/toolkit_en.htm
  11. Ympäristöhankintojen tietokanta Hymonet (Efeko) (Sivu poistettu.) http://www.hymonet.com/hymonet/
  12. Miljöstyrningsrådet. Upphandla en hållbar framtid http://www.msr.se/
  13. Ympäristömerkintä - Motiva Services Oy. Pohjoismainen ympäristömerkki (Joutsenmerkki) http://www.ymparistomerkki.fi/
  14. European Commission. The EU Ecolabel http://ec.europa.eu/environment/ecolabel/
  15. Motiva Oy. Energiamerkintä. http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/ostajan_opas/energiamerkinta
  16. EU Energy Star - Energiatehokkaiden laitteiden merkinnät (energiatehokkaat toimistolaitteet) http://www.eu-energystar.org/fi/index.html
  17. Nissinen, A. Julkisten hankintojen ympäristönäkökohdat.Hankintakoulutus, HAUS 2.12.2009.

Tuottajatahot