Energiatehokkuuden parantaminen tuo kunnille säästöjä

Kunnat voivat kaikilla toimialoillaan pienentää kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi ja nopeasti lisäämällä energiatehokkuutta. Toimenpiteistä on usein myös taloudellista hyötyä. Kolmannes säästöistä voidaan saada aikaan ilman investointeja.

Kunnissa käytetään energiaa useilla toimialoilla

Suomessa on vuoteen 2020 mennessä tuntuvasti energiansäästöpotentiaalia myös päästökaupan ulkopuolisilla aloilla, kuten rakentamisessa, rakennusten lämmityksessä, asumisessa, liikenteessä, jätehuollossa. Esimerkiksi uudella ajoneuvoteknologialla voidaan säästää energiaa 8,5 terawattituntia (TWh), uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen määräysten tiukentamisella 4,9 TWh, energiatehokkuussopimusten laajentamisella 2,8 TWh sekä laitteiden energiavaatimuksilla 2,1 TWh.[1]

Julkisella sektorilla energiaa kuluu lähinnä rakennusten lämmittämiseen ja valaistukseen, rakentamiseen sekä korjausrakentamiseen. Lisäksi energiaa kuluttavat tietokoneet ja toimistolaitteet sekä liikenne. Kuntien energiansäästöpotentiaali on Motivan vuosina 2010–2015 tekemissä kunta-alan energiakatselmuksissa ollut lämmitysenergian osalta keskimäärin 15 prosenttia, sähkön 5,5 ja veden käytön 6,5 prosenttia [2].

Energiatehokkuuden edistämiseen on kunnissa useita keinoja

Kunnat voivat omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä energiatehokkuudesta ja samalla saavuttaa taloudellisia säästöjä. Ohjeita kunnan energiatehokkuustyöhön on koottu alla olevaan listaan. [3] Kuntien keinoja energiatehokkuuden edistämiseen esitellään myös kuvassa 1.

  • Kunta liitetään kunta-alan energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan ja hyödynnetään valtion tuet energiatehokkuusinvestointeihin.
  • Selvitetään rakennuskannan energiansäästöpotentiaali teettämällä energiakatselmus.
  • Sitoutetaan ja koulutetaan kunnan henkilöstö energiatehokkuustyöhön, ja hyvät tulokset palkitaan.
  • Kannustetaan energiatehokkuuteen kunnan hankinnoissa ja sopimuksissa.
  • Toteutetaan energiakatselmuksissa esille tulleet tärkeimmät toimenpiteet.
  • Seurataan tavoitteiden saavuttamista.
  • Tutkitaan mahdollisuudet kiinteistökannan perusteellisiin energiakorjauksiin. Energiakatselmusta voidaan käyttää tässä apuna.
  • Käynnistetään kustannustehokkaat korjausrakentamishankkeet esimerkiksi ESCO-palvelun avulla.
  • Tehdään yhteistyötä ja jaetaan kokemuksia energiatehokkuustyöstä muiden kuntien kanssa.
Kuntien energiatehokkuustoimet

Kuva 1. Kunnat voivat toimia ilmaston hyväksi ja edistää energiatehokkuutta monella tavalla. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä. [4]

    Energiatehokkuussopimukset, energiakatselmukset ja investointituet ovat kuntien käytössä

    Kunnan energiansäästötoimet kannattaa aloittaa kartoittamalla nykytilanne ja arvioimalla kunnan rakennusten energiatehokkuus Motivan koordinoimien energiakatselmuksen avulla. Eri toimintojen energiatehokkuuden pitkäjänteiseen parantamiseen kunnille on tarjolla energiatehokkuussopimus. Uusi sopimuskausi on alkanut vuonna 2017 ja kestää vuoteen 2025 asti. Sopimuskaudella 2008–2016 energiatehokkuussopimusten piirissä oli 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Näissä asui yhteensä 77 prosenttia Suomen asukkaista. [5]

    Kunnat voivat myös hakea työ- ja elinkeinoministeriöltä tukea energiaa säästäviin selvitys- ja investointihankkeisiin. Kuntien on lisäksi mahdollista saada riskitöntä ESCO-rahoitusta, jossa toiminta rahoitetaan energiakulutuksen vähenemisestä kertyvillä säästöillä. [6]

     

    4.10.2018 (Päivitetty)

    Lähteet

    1. Työ- ja elinkeinoministeriö 2009. Energiatehokkuustoimikunnan mietintö: Ehdotus energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiksi http://www.tem.fi/files/23350/TEM_ETT_Mietinto_8_6_2009.pdf
    2. Motiva 2017. Säästöpotentiaali palvelusektorilla 9.3.2017 (päivitetty). http://motiva.fi/toimialueet/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmukset/tilastotietoa_katselmuksista/saastopotentiaali_palvelusektorilla (viitattu 27.9.2018)
    3. WWF 2015. Kunnat ilmastokriisin ratkaisijoina. Kuinka kunnat voivat vähentää päästöjä kustannustehokkaasti energiatehokkuutta parantamalla. https://wwf.fi/mediabank/7680.pdf
    4. Ympäristöministeriö 2017. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU). Esitelmä Kuntamarkkinoilla 13.-14.9.2017. Pirkko Heikinheimo. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/PirkkoHeikinheimo.pdf (Viitattu 4.9.2018)
    5. Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-4, 28.4.2017. Energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) artiklan 24 (2) mukainen raportointi Euroopan komissiolle. https://www.motiva.fi/files/12745/Suomen_neljas_kansallinen_energiatehokkuuden_toimintasuunnitelma_NEEAP-4.pdf
    6. Motiva 2017. Energiatehokkuus ja ESCO-palvelut 17.10.2017 (päivitetty). https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiatehokkuus-_ja_esco-palvelut (viitattu 27.9.2018)

    Tuottajatahot