Energiatehokkuuden parantaminen tuo kunnille säästöjä

Kunnat voivat kaikilla toimialoillaan pienentää kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi ja nopeasti lisäämällä energiatehokkuutta. Toimenpiteistä on usein myös taloudellista hyötyä, eivätkä kaikki niistä edellytä investointeja. 

Energiatehokkuuden edistämiseen on kunnissa useita keinoja

Kunnissa käytetään energiaa muun muassa rakennusten lämmittämiseen ja valaistukseen, liikenteeseen, uudis- ja korjausrakentamiseen sekä hankintoihin. Kunnat voivat omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä energiatehokkuudesta ja samalla saavuttaa taloudellisia säästöjä. Ohjeita kunnan energiatehokkuustyöhön on koottu alla olevaan listaan. [1] Kuntien keinoja energiatehokkuuden edistämiseen esitellään myös kuvassa 1.

  • Kunta liitetään kunta-alan energiatehokkuussopimukseen tai energiaohjelmaan ja hyödynnetään valtion tuet energiatehokkuusinvestointeihin.
  • Selvitetään rakennuskannan energiansäästöpotentiaali teettämällä energiakatselmus.
  • Sitoutetaan ja koulutetaan kunnan henkilöstö energiatehokkuustyöhön, ja hyvät tulokset palkitaan.
  • Kannustetaan energiatehokkuuteen kunnan hankinnoissa ja sopimuksissa.
  • Toteutetaan energiakatselmuksissa esille tulleet tärkeimmät toimenpiteet.
  • Seurataan tavoitteiden saavuttamista.
  • Tutkitaan mahdollisuudet kiinteistökannan perusteellisiin energiakorjauksiin. Energiakatselmusta voidaan käyttää tässä apuna.
  • Käynnistetään kustannustehokkaat korjausrakentamishankkeet esimerkiksi ESCO-palvelun avulla.
  • Tehdään yhteistyötä ja jaetaan kokemuksia energiatehokkuustyöstä muiden kuntien kanssa.
Kuntien energiatehokkuustoimet

Kuva 1. Kunnat voivat toimia ilmaston hyväksi ja edistää energiatehokkuutta monella tavalla. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä. [2]

    Energiatehokkuussopimukset, energiakatselmukset ja investointituet ovat kuntien käytössä

    Kunnille on tarjolla monia vapaaehtoisia ohjelmia ja verkostoja, joiden kautta toiminnan energiatehokkuutta voidaan parantaa. Kunnan energiansäästötoimet kannattaa aloittaa kartoittamalla nykytilanne ja arvioimalla kunnan rakennusten energiatehokkuus Motivan koordinoimien energiakatselmuksen avulla. Keskimääräinen energiakatselmuksissa tunnistettu kustannussäästöpotentiaali on kunnissa noin 13 prosenttia. [3] Se voi koostua esimerkiksi ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöistä ja ajastuksesta rakennuksen käyttötarpeen mukaan, valaistuksen energiatehokkuuden parantamisesta, lämmön talteenotosta ja vettä säästävistä vesikalusteista [4].

    Eri toimintojen energiatehokkuuden pitkäjänteiseen parantamiseen kunnille on tarjolla energiatehokkuussopimus. Uusi sopimuskausi on alkanut vuonna 2017 ja kestää vuoteen 2025 asti. Sopimuksessa mukana olevissa kunnissa asuu jo yli 70 prosenttia Suomen asukkaista. [5] Ensimmäisen vuoden aikana (2017-2018) sopimus toi siihen liittyneille kunnille yhteensä 5,5 miljoonan euron säästön energiakustannuksissa [6]

    Verkostot auttavat kuntia jakamana parhaita käytäntöjä ja kokemuksia myös energiatehokkuuden parantamisesta. Esimerkiksi Hiilineutraalit kunnat (Hinku) -verkosto kokoaa kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat. [7] Kunnat voivat myös hakea työ- ja elinkeinoministeriöltä tukea energiaa säästäviin selvitys- ja investointihankkeisiin. Kuntien on lisäksi mahdollista saada riskitöntä ESCO-rahoitusta, jossa toiminta rahoitetaan energiankulutuksen vähenemisestä kertyvillä säästöillä [8].



    23.9.2020 (Päivitetty)

    Lähteet

    1. WWF 2015. Kunnat ilmastokriisin ratkaisijoina. Kuinka kunnat voivat vähentää päästöjä kustannustehokkaasti energiatehokkuutta parantamalla. (pdf) https://wwf.fi/mediabank/7680.pdf
    2. Ympäristöministeriö 2017. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU). Esitelmä Kuntamarkkinoilla 13.-14.9.2017. Pirkko Heikinheimo. (pdf) https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/PirkkoHeikinheimo.pdf [Viitattu 4.9.2018]
    3. Motiva. 31.7.2020 (päivitetty). Sektorikohtaiset säästöpotentiaalit. https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmukset/tilastotietoa_katselmuksista/saastopotentiaalit/sektorikohtaiset_saastopotentiaalit [Viitattu 23.9.2020]
    4. Motiva. 31.7.2020 (päivitetty). Katselmuksissa havaitut säästömahdollisuudet. https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmukset/katselmuksissa_havaitut_saastomahdollisuudet [Viitattu 23.9.2020]
    5. Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-4, 28.4.2017. Energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) artiklan 24 (2) mukainen raportointi Euroopan komissiolle. (pdf) https://www.motiva.fi/files/12745/Suomen_neljas_kansallinen_energiatehokkuuden_toimintasuunnitelma_NEEAP-4.pdf
    6. Energiatehokkuussopimukset 2017-2025. Tulokset. https://energiatehokkuussopimukset 2017-2025.fi/tulokset/ [Viitattu 23.9.2020]
    7. Hiilineutraalisuomi.fi 23.6.2020 (päivitetty). Hinku-verkosto. https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Hinku
    8. Motiva. 22.9.2020 (päivitetty). Energiatehokkuus ja ESCO-palvelut. https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiatehokkuus-_ja_esco-palvelut [viitattu 23.9.2020]

    Tuottajatahot