Ilmastonmuutoksen hillintä - globaali ja kansallinen tehtävä

Ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt jatkavat kasvuaan. Valtaosa päästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Päästöjen hillintä on sekä maailmanlaajuinen että kansallinen ja paikallinen tehtävä.

Ihmisperäiset fossiiliset päästöt kasvussa

Ihmiskunta lisää kaiken aikaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää. Lämmitysvaikutukseltaan merkittävin kaasu on hiilidioksidi (CO2), josta valtaosa on peräisin fossiilisten polttoaineiden – öljyn, kivihiilen ja maakaasun – käytöstä. Ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2005 yhteensä 44 gigatonnia (= 44 000 miljoonaa tonnia) CO2-ekvivalentteina [1].

Ellei tähänastista tiukempia päästörajoituksia saada aikaan, kasvavat energiaperäiset hiilidioksidipäästöt IEA:n mukaan nykyisestä noin 30 vuotuisesta gigatonnista aina 40 gigatonniin vuonna 2030 [2].

Suomen päästöt

Suomen päästöt olivat 70,1 miljoonaa tonnia vuonna 2008 [3]. Runsaat kolme neljäsosaa niistä oli energiaperäisiä. Suomen päästöt ovat noin tuhannesosa koko maailman päästöistä. Se ei kuitenkaan vapauta meitä vastuusta päästöjen vähentämisessä, sillä asukasta kohti lasketut päästömme kuuluvat maailman korkeimpien joukkoon.

Hiilen globaalit nielut

Hiili on luonnossa jatkuvassa kierrossa eri varastojen välillä. Kun ilmaan tuotetaan uutta hiilidioksidia, hiilen luonnollinen kiertokulku jakaa tämän lisän ilmakehän, valtamerten ja kasvipeitteen (ja maaperän) kesken. IPCC:n mukaan arviolta 45 % ihmiskunnan 1700-luvulta lähtien tuottamasta hiilidioksidista on jäänyt ilmakehään, 30 % on päätynyt valtameriin ja loput 25 % kasveihin ja maaperään [4].

Ilmaston lämmetessä on vaara, että koko maapallon mitassa nielujen kyky sitoa ja varastoida hiiltä heikkenee. Tämä johtaisi siihen, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaisi ennakoitua nopeammin.

Metsät merkittävä nielu Suomessa

Suomessa metsät toimivat merkittävänä hiilen nieluna. Kasvillisuuteen sitoutunut hiilivarasto kasvaa ilmaston lämpenemisen seurauksena, mutta havumetsät voivat muuttua hiilinieluista myös hiilen lähteiksi.

Lähteet

  1. Climate Analysis Indicators Tool (CAIT), World Resources Institute http://cait.wri.org/
  2. IEA (International Energy Agency), World Energy Outlook (WEO) 2009 http://www.worldenergyoutlook.org/
  3. Suomen kasvihuonekaasuinventaario http://tilastokeskus.fi/til/khki/
  4. IPCC Fourth Assessment Report (AR4). Climate Change 2007: The Physical Science Basis. http://www.ipcc.ch/

Tuottajatahot