Sopeutumisen merkitys kasvaa kansainvälisellä tasolla

Kansainvälisillä sopimuksilla ja yhteistyöllä on suuri merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Pariisin ilmastosopimuksen myötä sopeutuminen on noussut hillinnän rinnalle, ja sopimuksen osapuolilta vaaditaan toimenpiteitä sopeutumisen edistämiseksi. YK:n ilmastosopimuksen lisäksi myös EU:n ilmastopolitiikka luo puitteita Suomen sopeutumispolitiikalle.

Pariisin ilmastosopimus on nostanut sopeutumisen hillinnän rinnalle

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ilmastosopimukset ohjaavat kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Sopimuksista uusimmassa, vuonna 2015 hyväksytyssä Pariisin ilmastosopimuksessa, on tavoitteena pitää keskilämpötilan nousu alle 2 °C:ssa pyrkien kohti 1,5 °C:ta. Pariisin sopimus seuraa Kioton pöytäkirjana tunnettua ilmastosopimusta ja se on määrä panna täytäntöön vuonna 2020 (kuva 1). [1]

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ensimmäistä kertaa otettu huomioon tasavertaisesti hillinnän rinnalla Pariisin sopimuksessa. Sopimuksessa kaikilta sopimuksen osapuolilta odotetaan lisääntyviä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Sopimuksessa todetaan, että kansallisten päästövähennystavoitteiden lisäksi sopijaosapuolten on huomioitava maansa sopeutumistarpeet ja toimenpiteet sekä sopeutumisen painopisteet. Maat sitoutuvat ilmastosopimuksen tavoitteisiin itsenäisesti, mutta myös esimerkiksi Euroopan unionilla (EU) on merkittävä rooli sopimuksen toimeenpanossa. [2], [3], [4]

COP21 loppuseremonia

Kuva 1. Tunnelmia Pariisin ilmastokokouksen loppuseremoniasta.  (Kuva:UN Photo/Mark Garten)

EU ohjaa jäsenmaitaan esimerkiksi sopeutumisstrategian avulla

Varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen ovat olleet EU:n agendalla jo ennen Pariisin sopimusta. Vuonna 2009 julkaistussa Sopeutumisen valkoisessa kirjassa EU asetti lyhyen tähtäimen tavoitteeksi EU-alueen kattavan sopeutumisstrategian valmistelun [5]. Valkoista kirjaa seurasi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, jonka Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2013 [6]. EU:n sopeutumisstrategian tavoitteiden täyttymistä arvioidaan vuoden 2018 loppuun mennessä [7]. [8]

EU:n sopeutumisstrategian tavoitteena on parantaa EU:n ilmastokestävyyttä. Strategiasta voi nostaa kolme toisiaan tukevaa päätavoitetta. Ensinnäkin EU kannustaa kaikkia jäsenvaltioita laatimaan kattavan sopeutumisstrategian. Toiseksi kaupunkien infrastruktuurien ja eri sektoreiden, esimerkiksi maatalouden, ilmastokestävyyttä halutaan parantaa. Lisäksi tavoitteena on parantaa päätöksentekoa täyttämällä sopeutumista koskevan tiedon aukkoja. [7]

Strategiassa korostetaan myös EU:n roolia kansainvälisessä ja rajat ylittävässä sopeutumishaasteiden koordinoinnissa. Tällaisia tilanteita muodostuu esimerkiksi jaettuja vesialueita koskevissa sopeutumistoimissa. Lisäksi strategian tavoitteena on edistää yhteisvastuullisuutta jäsenvaltioiden ja alueiden kesken. Tärkeää on myös varmistaa, että erityisen haavoittuvilla alueilla on mahdollisuus sopeutua ilmastonmuutokseen vaadittavalla tavalla. Täten myös kehitysyhteistyö sopeutumisen osalta kuuluu EU:n sopeutumisstrategiaan, kuten Pariisin ilmastosopimus edellyttää. [8], [3]

Monet EU:n jäsenmaat ovat jo ryhtyneet sopeutumistoimiin ja esimerkiksi laatineet EU:n strategiassa ohjeistetun kansallisen sopeutumisstrategian tai -suunnitelman. Suomi oli edelläkävijänä sopeutumisstrategian laatimisessa julkaistuaan kansallisen sopeutumisstrategian jo vuonna 2005 [9]. [2], [10], [11]

EU:n sopeutumisstrategiaa viedään käytäntöön monella tasolla

Sopeutumisstrategiaa jalkautetaan EU:ssa monin eri tavoin. Jäsenmaiden sopeutumistyön tukemisen lisäksi EU-tasolla edistetään sopeutumisen huomioon ottamista eri sektoreilla, kuten maataloudessa ja tulvariskien hallinnassa. Myös paikallistason tukeminen on tärkeää, sillä suuri osa sopeutumistoimenpiteistä tehdään maakunta- ja kuntatasolla. [10], [11], [12]

Paikallistason ilmastotyön tukemisesta EU:ssa on esimerkkinä kaupunkitason energia- ja ilmastosopimus, Kaupunginjohtajien yleiskokous (kuva 2). Yleiskokouksen tarkoituksena on yhdistää päättäjät, jotka ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet toteuttamaan ilmasto- ja energiatavoitteita toimialueillaan. Tavoitteena on yhdistää tuhansia paikallisia ja alueellisia viranomaisia, jotka tekevät ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyviä päätöksiä. [12]

Covenant of Mayors -logo © Covenant of Mayors

Kuva 2. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen englanninkielinen logo [12].

Sopeutuminen on yleiskokouksessa huomioitu muun muassa kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmalla, jossa hahmotellaan kaupunkien suunnittelemat keskeiset sopeutumistoimet. Lisäksi toimijoilla on mahdollisuus jakaa sopeutumiseen liittyviä kokemuksia ja saada eri kaupunkien kesken tukea päätöksentekoon EU:n sisällä. [12]

Kaupunginjohtajien yleiskokouksen lisäksi EU:ssa on perustettu verkkoportaali Climate-ADAPT. Portaalin tarkoituksena on, että jäsenmaat ja alueet pystyvät hyödyntämään ja jakamaan sopeutumistoimiin liittyvää tietoa. Portaalista löytyy esimerkiksi kattava maakohtainen tietokanta sekä oppaita ja työkaluja, joita maat ja kaupungit voivat hyödyntää sopeutumistoimiensa suunnittelussa. [13]

 

Päivitetty 20.7.2018

Lähteet

  1. United Nations. 2015. Paris Agreement. Adopted on 12 December 2015 in Paris, France. http://unfccc.int/paris_agreement/items/9485.php
  2. Euroopan komissio. EU:n ilmastotoimet. [Viitattu 18.7.2017] http://ec.europa.eu/clima/citizens/eu/index_fi.htm
  3. European Commission. Paris Agreement. [Viitattu 18.7.2018] https://ec.europa.eu/clima/policies/international/negotiations/paris_en
  4. Ympäristöministeriö. 2016. Ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2022. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 25/2016. 37 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4629-9
  5. Euroopan yhteisöjen komissio. 2009. Valkoinen kirja. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kohti eurooppalaista toimintakehystä. KOM(209) 147. 20 s. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2009:0147:FIN:FI:PDF
  6. Euroopan komissio. 2013. EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Bryssel 16.4.2013. COM(2013) 216 final. 12 s. https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2013:0216:FIN:FI:PDF
  7. European Commission. EU Adaptation Strategy [Viitattu 18.7.2018] https://ec.europa.eu/clima/policies/adaptation/what_en
  8. European Commission. Adaptation to Climate Change. [Viitattu 18.7.2018] https://ec.europa.eu/clima/policies/adaptation_en
  9. Maa- ja metsätalousministeriö. 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 1/2005. 276 s. http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-200-X
  10. Maa- ja metsätalousministeriö. 2014. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/2014. 39 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-860-2
  11. Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2017. Finland’s Seventh National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. Ministry of the Environment and Statistics Finland, Helsinki. 314 p. (Suomen 7. Maaraportti YK:n ilmastosopimukselle) https://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_maaraportit.html
  12. Kaupunginjohtajien yleiskokous. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus. [Viitattu 18.7.2018] https://www.kaupunginjohtajienyleiskokous.eu/fi/
  13. European Commission & European Environment Agency. The European Climate Adaptation Platform (Climate-ADAPT) [Viitattu 18.7.2018] http://climate-adapt.eea.europa.eu/

Tuottajatahot