Suomi on edelläkävijä kansallisessa sopeutumispolitiikassa

Suomea voidaan pitää ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijänä, sillä se julkaisi ensimmäisenä EU-maana sopeutumisstrategian vuonna 2005. Kansallisesti sopeutumispolitiikkaa ohjataan kansallisen sopeutumissuunnitelman ja ilmastolain avulla. Tavoitteena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ottaa sopeutuminen osaksi kaikkien toimialojen tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja kehittämistä.

Tavoitteena on hallita riskejä ja sopeutua ilmaston muutoksiin

Suomessa sopeutumisen ohjaus perustuu kansalliseen sopeutumissuunnitelmaan. Suunnitelman päämääränä on varmistaa, että suomalaisella yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit. Tavoitteena on, että sopeutuminen otetaan osaksi kaikkien toimialojen tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja kehittämistä. Olennaista on myös, että sopeutumiseen liittyvää tietoa on saatavilla, ja että tarvittavat ilmastoriskien arviointi- ja hallintamenetelmät ovat eri toimijoiden käytössä. Suunnitelmaan onkin kirjattu, että tutkimus- ja kehitystyön sekä viestinnän ja koulutuksen avulla pyritään lisäämään tietoisuutta sopeutumisesta. Samalla varmistetaan, että yhteiskunnan kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon paranee. Myös uusia sopeutumisratkaisuja kehitetään (kuva 1). [1], [2]

Kansallisen sopetumissuunnitelman 2022 tavoitteet

Kuva 1. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 keskeiset toimenpidealueet, tavoitteet ja päämäärä [1]. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ollut Suomen agendalla jo vuodesta 2005, jolloin Suomi julkaisi ensimmäisenä EU-maana sopeutumisstrategian. Vuonna 2014 julkaistiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytty Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022, joka korvasi sopeutumisstrategian. Suunnitelman valmistelusta on vastannut maa- ja metsätalousministeriö, joka myös koordinoi suunnitelman toimeenpanoa. Suunnitelma myös toteuttaa osaltaan vuonna 2013 julkaistua EU:n sopeutumisstrategiaa ja sen toimeenpanon edistymistä arvioidaan vuonna 2018. [1], [3], [4], [5]

Kansallinen sopeutumissuunnitelma ohjaa eri toimialojen varautumista ilmastonmuutokseen

Kansallisen sopeutumissuunnitelman mukaan ministeriöt vastaavat suunnitelman toimeenpanosta, seurannasta ja arvioinnista hallinnonaloillaan. Joillakin hallinnonaloilla on laadittu erityisiä toimintaohjelmia sopeutumisen edistämiseksi (kuva 2). [1], [6]

Ympäristöhallinto julkaisi ensimmäisenä ministeriönä oman sopeutumisen toimintaohjelmansa vuonna 2008 [7]. Tämän jälkeen sitä on päivitetty vuosina 2011 ja 2016 [8], [6]. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat julkaisseet omat toimintaohjelmansa [9], [10]. Hallinnonalojen sopeutumispolitiikkoja, kuten toimintaohjelmia, myös arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti [11], [12], [13].

Example image

Kuva 2. Ilmastolaki sekä maa- ja metsätalousministeriön koordinoima sopeutumissuunnitelma ohjaavat eri ministeriöiden sopeutumistyötä. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Ilmastolaki ja ilmastopaneeli toimivat ilmastopolitiikan tukena

Suomen ilmastolaki astui voimaan kesäkuussa 2015. Lain tavoitteena on tehostaa ja selkeyttää viranomaistoimintaa sekä vahvistaa eduskunnan ja yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kansallisen ilmastopolitiikan suunnitteluun. Laki myös velvoittaa valtioneuvoston hyväksymään tasaisin väliajoin sekä hillintään että sopeutumiseen liittyviä ilmastopoliittisia suunnitelmia. Kansallinen sopeutumissuunnitelma on hyväksyttävä vähintään kerran kymmenessä vuodessa. [1], [14], [15]

Vuodesta 2011 toiminut eri tieteenalojen asiantuntijoista koostuva ilmastopaneeli tekee ilmastopolitiikan kannalta keskeisiä katsauksia ja selvityksiä. Selvitykset ja kannanotot liittyvät sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen. Ilmastopaneeli on esimerkiksi selvittänyt, miten nuoria voi tukea ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumisessa, ja miten hillintä- ja sopeutumistoimenpiteet koskevat rakennettua ympäristöä. [16], [17]

Myös sopeutumiseen liittyvät tutkimukset ja selvitykset ovat keskeisessä roolissa sopeutumispolitiikan laatimisessa ja sen päivittämisessä. Sopeutumistarpeen selvityksiä onkin Suomessa toteutettu monissa tutkimusohjelmissa ja -hankkeissa. [18], [1]

 

Päivitetty 18.7.2018

Lähteet

  1. Maa- ja metsätalousministeriö. 2014. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.11.2014. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/2014. 39 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-860-2
  2. Euroopan komissio. 2013. EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Bryssel 16.4.2013. COM(2013) 216. 12 s. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2013:0216:FIN:FI:PDF
  3. Maa- ja metsätalousministeriö. 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 1/2005. 276 s. http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-200-X
  4. European Environment Agency, EEA. 2014. National adaptation policy processes in European countries – 2014. European Environment Agency, Copenhagen. EEA Report No 4/2014. 130 p. http://www.eea.europa.eu/publications/national-adaptation-policy-processes
  5. Swart, R., Biesbroek, R., Binnerup, S., Carter, T. R., Cowan, C., Henrichs, T., Loquen, S., Mela, H., Morecroft, M., Reese, M. & Rey, D. 2009. Europe Adapts to Climate Change: Comparing National Adaptation Strategies. PEER Report No 1. Partnership for European Environmental Research, Helsinki. 280 p. http://www.peer.eu/fileadmin/user_upload/publications/PEER_Report1.pdf
  6. Ympäristöministeriö. 2016. Ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2022. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 25/2016. 37 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4629-9
  7. Ympäristöministeriö. 2008. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla. Toimintaohjelma ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian toteuttamiseksi. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 20/2008. 73 s. http://hdl.handle.net/10138/41447
  8. Ympäristöministeriö. 2011. Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla. Toimintaohjelman päivitys vuosille 2011–2012. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 18/2011. 47 s. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10138/41499
  9. Liikenne- ja viestintäministeriö. 2009. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma 2009–2020. Liikenne- ja viestintäministeriö, Helsinki. Ohjelmia ja strategioita 2/2009. 52 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-065-6
  10. Maa- ja metsätalousministeriö. 2011. Maa- ja metsätalousministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2011–2015 – Huoltovarmuutta, kestävää kilpailukykyä ja riskinhallintaa. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. 47 s.
  11. Maa- ja metsätalousministeriö. 2013. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2013:5. 123 s. http://mmm.fi/documents/1410837/1723887/MMM-TRM-2013-5/04793e45-0685-44ad-ae8a-53cdaed4e03c
  12. Hildén, M. & Mäkinen, K. 2013. Ympäristöministeriön hallinnonalan sopeutumisohjelman arviointi. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 3/2013, 37 s. http://hdl.handle.net/10138/41467
  13. Pirjo Peltonen-Sainio, Jaana Sorvali, Michael Müller, Otso Huitu, Seppo Neuvonen, Tuomas Nummelin, Arto Rummukainen, Jari Hynynen, Risto Sievänen, Pekka Helle, Martti Rask, Teppo Vehanen ja Jouko Kumpula. 2017. Sopeutumisen tila 2017: Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Luonnonvarakeskus, Helsinki 2017. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 18/2017. 87 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-381-9
  14. Ympäristöministeriö. 2017. Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030. Kohti ilmastoviisasta arkea. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 21/2017. 142 s. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4748-7
  15. Ilmastolaki 609/2015. Annettu Helsingissä 22.5.2015. [Viitattu 18.7.2018] http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150609
  16. Ilmastopaneeli. [Viitattu 18.7.2018] http://www.ilmastopaneeli.fi/fi/ilmastopaneeli/
  17. Airaksinen, M., Seppälä, J., Juhola, S., Cantell, H., Järvelä, M., Haanpää, S., Kontio, P., Alhola, K., Ahonen, O., Heikkinen, J. ja Nissinen, A. 2014. Ilmastopaneeli - Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä. Suomen ilmastopaneeli raportti 6/2014. http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/selvitykset_lausunnot/Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen rakennetussa ympäristössä.pdf
  18. Ministry of the Environment & Statistics Finland. 2017. Finland’s Seventh National Communication under the United Nations Framework Convention on Climate Change. Ministry of the Environment and Statistics Finland, Helsinki. 314 p. (Suomen 7. Maaraportti YK:n ilmastosopimukselle) https://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_maaraportit.html

Tuottajatahot