Keski-Suomi – Päijänteen vaikutuspiirissä

Keski-Suomi jakautuu idän matalampaan järviseutuun ja lännen korkeampaan metsien ja soiden alueeseen. Vuoden keskilämpötila on tyypillisesti Päijänteen alueen noin +4 asteen ja Suomenselän +3 asteen välillä. Vuotuinen sademäärä on suuressa osassa maakuntaa keskimäärin 550–700 millimetriä. [1], [2]

Päijänteeltä Suomenselälle

Keski-Suomen maakunta ulottuu eteläisimmästä kolkastaan Kuhmoisista pohjoiseen Kinnulan ja Pihtiputaan seudulle saakka. Lännestä itään maakunta ulottuu leveimmillään Keuruulta Hankasalmelle. Yleisesti ottaen maakunnan itäinen osa on matalampaa järviseutua ja läntinen osa korkeampaa metsien ja soitten aluetta.

Ilmastollisesti maakunta kuuluu lähes kokonaan eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Ainoastaan Suomenselän karuun vedenjakaja-alueeseen kuuluva maakunnan luoteiskulma kuuluu keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Maakunnan jakson 1981–2010 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Jyväskylän lentoaseman sääasema (taulukko 1), jonka ilmastoon Päijänne vaikuttaa.

Vesistöt vaikuttavat merkittävästi lämpöoloihin

Keski-Suomessa vuoden keskilämpötila on tyypillisesti Päijänteen alueen noin +4 ja Suomenselän +3 asteen (°C) välillä. Vuoden kylmin kuukausi on yleensä helmikuu, joka on hieman tammikuuta kylmempi. Avoimet vedet lauhduttavat alkutalvea, etenkin jos jäätyminen viivästyy pitkälle tammikuuhun. Esimerkiksi Päijänteen suurin ja syvin selkä, Tehinselkä, jäätyy yleensä viimeisimpänä maassamme. Helmikuun keskilämpötila on tyypillisesti Jämsän ja Kuhmoisten seudun vajaan -8 asteen ja Suomenselän -9 asteen välillä. Lämpimin kuukausi on tyypillisesti heinäkuu, jonka keskilämpötila on Suomenselkään rajoittuvalla alueella keskimäärin +16 astetta ja Päijänteen ympäristössä +17 astetta.

Hellepäiviä Keski-Suomessa esiintyy tyypillisenä kesänä 11–15. Jyväskylässä hellettä on mitattu jopa huhtikuussa, kun 27.4.1921 lämpötila kohosi 25,5 asteeseen. Jakson 1981–2010 aikana koko kesän hallaöiden tyypillinen lukumäärä vaihteli yhdestä kuuteen. Vesien lämmettyä heinäkuista hallaa ei esiinny järvien läheisyydessä, mutta etenkin Suomenselällä sitä on lähes vuosittain.

Eniten sataa maakunnan keskiosassa

Vuotuinen sademäärä on suuressa osassa Keski-Suomen maakuntaa keskimäärin 550–700 millimetriä. Eniten sataa maakunnan keskiosassa, Multian ylämailla ja Toivakan seudulla. Vähäsateisinta seutua on puolestaan Päijänteen ja maakunnan pohjoisosan järvilaaksot. Maakunnan suurimmat vuotuisen sademäärät ovat olleet yli 950 millimetriä. Pienimmillään vuosisadannat ovat jääneet usealla mittausasemalla alle 400 millimetrin. Vuoden sateisin kuukausi on yleensä elokuu 80–90 millimetrin keskimääräisellä sademäärällään. Helmikuussa sataa puolestaan yleensä vähiten, tavanomaisesti 30–40 millimetriä.

Lumisuudessa on suuria eroja

Maakunnan sisällä esiintyy suuria eroja lumisuudessa. Vesistöt, erityisesti syvä Päijänne, hidastavat lumentuloa maakunnan eteläosassa, ja erot keski- ja luoteisosien ylänköseutuihin voivat joinakin talvina muodostua huomattavan suuriksi. Keskimäärin talven ensilumi saadaan lokakuun viimeisellä viikolla. Ylämaille se saapuu aiemmin kuin Päijänteen rantamille. Pysyvä lumipeite saapui jaksolla 1981–2010 keskimäärin marraskuun puolivälin ja marraskuun lopun välillä. Pysyvän lumipeitteen raja etenee siis vajaassa kahdessa viikossa maakunnan halki. Lauhoina talvina lumentulo saattaa venyä Päijänteen rantaseuduilla aina tammikuun loppuun saakka.

Lunta on maaliskuun alussa keskimäärin 40-60 senttimetriä, vähiten Päijänteen rantamilla ja eniten Multian ylämailla. Suurimmat maakunnassa havaitut lumensyvyydet ovat olleet yli metrin. Keskimäärin pysyvä lumipeite katoaa maakunnan eteläosasta huhtikuun puolivälin tienoilla ja ylämailta vasta kuukauden loppupäivinä. Lumipeite kestää tavallisesti siis ylämailla noin kolme viikkoa kauemmin kuin vesistöjen äärellä.

Talvi on pisin vuodenaika

Myös termiset vuodenajat noudattelevat maakunnan korkeus- ja vesistösuhteita. Syksy saapuu Suomenselän alueelle keskimäärin syyskuun alkupäivinä ja Kuhmoisten sekä Jämsän seudulle kuukauden puoliväliin mennessä. Talvi alkaa korkeammilla seuduilla marraskuun alkupäivinä ja Päijänteen rantamilla kymmenisen päivää myöhemmin. Kevät koittaa maakunnassa keskimäärin huhtikuun alkupäivänä ja kesä vastaavasti toukokuun lopulla. Talven pituus siis vaihtelee maakunnan alueella 140 ja 150 päivän (noin 4,5–5 kuukautta) ja kesän pituus 100 ja 110 päivän (noin 3,5 kuukautta) välillä.

Kasvukauden pituus on yli viisi kuukautta

Terminen kasvukausi on Keski-Suomen maakunnan karummilla seuduilla selvästi ilmastoltaan edullisempia seutuja lyhyempi. Edullisilla alueilla kasvukausi alkaa keskimäärin jo huhtikuun loppupuolella, mutta pohjoisen karummilla alueilla huhti-toukokuun vaihteessa. Kasvukausi puolestaan päättyy Suomenselän ylämailla lokakuun alkupuolella ja maakunnan eteläosassa lokakuun puoliväliin mennessä. Kasvukauden pituus on siis keskimäärin 155 päivästä 175 päivään (eli viidestä kuuteen kuukautta).

Kasvukauden aikana kertyvä tehoisa lämpösumma oli kaudella 1981-2010 keskimäärin 1100–1300 vuorokausiastetta (°Cvrk). Keskimäärin kasvukauden aikana sataa hieman yli 350 millimetriä.

Taulukko 1. Tilastotietoa Jyväskylän lentoaseman sääasemalta [2]

 kuukauden lämpötilahelle-pakkas-halla-sade-lumi
 kakeskim.keskim.päivienpäivienpäivienmäärä15. pv
kk°Cylin °Calin °Clkmlkmlkmka mmcm
1-8,3-5,1-12,0-30 4530
2-8,5-4,7-12,7-27 3242
3-3,80,4-8,3-28 3646
42,27,0-2,7-22 3519
58,914,82,71813440
613,719,07,931367-
716,521,810,97-084-
814,119,09,230178-
98,813,04,7-4955-
103,66,40,8-1315661
11-2,00,3-4,5-23 544
12-6,2-3,3-9,5-28 4715
vuosi3,37,4-1,114184 643 

7.6.2013 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:8. 185 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15734/2009nro%208.pdf?sequence=1
  2. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P., Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. (Climatological statistics of Finland 1981–2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. 83 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4

Tuottajatahot