Sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat

Ilmaston lämmetessä sademäärän arvioidaan Suomessa kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan. Suhteellisesti muutos on suurempi talvella kuin kesällä, samoin pohjoisessa se on hieman voimakkaampi kuin etelässä. Talvella sadetta eri olomuodoissaan tulee arvioiden mukaan 10–40 % nykyistä enemmän. Kesällä sademäärän muutos on todennäköisesti melko pieni. Silti kesäiset sateet ovat jatkossakin talviaikaisia runsaampia.

Tulevaisuuden Suomessa sataa enemmän

Ilmaston lämmetessä sademäärät lisääntyvät Suomessa kuluvalla vuosisadalla jonkin verran [1], [2]. Muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti, ja aivan lähivuosikymmeninä ilmastonmuutoksen vaikutus ei välttämättä tule kunnolla esiin, sillä sademäärät vaihtelevat luontaisesti paljon [3], [4]. Tulevaisuuden sademääriä on arvioitu pääasiassa maailmanlaajuisten ilmastomallien avulla.

Noin vuoteen 2040 saakka sademäärät lisääntyvät suunnilleen yhtä nopeasti kaikkien skenaarioiden eli kasvihuonekaasupäästöjen mahdollisten kehityskulkujen mukaan. Vuoden sademäärä olisi tuolloin 7-8 % suurempi kuin 1900-luvun lopulla. [2], [5]

Vuosisadan jälkipuolen sadeolot riippuvat huomattavasti kasvihuonekaasujen päästöjen suuruudesta. Pienten päästöjen vaihtoehdonkin (B1-skenaario) mukaan sademäärä kasvaisi nykyisestä kuitenkin noin 12 prosenttia. Päästöjen jatkuva kasvu (A2-skenaario) runsastuttaisi sateita yli 20 prosentilla. [2] Koko vuoden sadesumman ennustetut muutokset on esitetty kuvassa 1.

Vuoden sademäärän muuttuminen 2000-2100

Kuva 1. Vuotuisen sademäärän muuttuminen Suomessa vuosina 2000–2100 verrattuna jakson 1971–2000 keskiarvoon (prosentteina). Muutokset ovat 19 ilmastomallin tulosten keskiarvoja, jotka on esitetty erikseen kolmelle kasvihuonekaasuskenaariolle (A2: suuret päästöt, A1B: melko suuret päästöt ja B1: pienet päästöt). [2]

Sateet lisääntyvät ja voimistuvat etenkin talvella

Todennäköisesti sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat tulevaisuudessa kaikkina vuodenaikoina, mutta sademäärän vuosienvälinen vaihtelu saattaa jossain määrin kasvaa. [3] Sademäärien arvioituja muutoksia eri kuukausina on esitetty kuvassa 2.

Sademäärät kasvavat suhteellisesti eniten talvella. Vuosisadan lopulle tultaessa talvella sataa 10–40 % enemmän kuin jaksolla 1971–2000 [2]. Lisäksi talviset sadepäivät yleistyvät, eli sadetta saadaan eri olomuodoissaan entistä useampana päivänä [3], [4]. Myös pisimmät sateettomat poutajaksot lyhenevät hieman, noin 10 prosenttia [3]. Talven kokonaissademäärä on silti jatkossakin pienempi kuin kesän.

Talvella sateet myös voimistuvat suhteellisesti eniten, mutta suurin osa rankkasateista saadaan jatkossakin kesällä [4], [3]. Koska lämpötilat kohoavat, niin entistä suurempi osa talven sateista saadaan tulevaisuudessa vetenä [4].

Sademäärien muutos eri kuukausina vuosisadan loppuun mennessä

Kuva 2. Sademäärien prosentteina ilmaistu muutos verrattaessa jaksoja 1971–2000 ja 2070–2099 Suomessa eri kuukausina. Käyrä vastaa 19 ilmastomallin laskelmien keskiarvoa, pystypalkit muutokselle laskettua 90 %:n todennäköisyysväliä. Vasemmanpuoleinen kuva esittää suurten päästöjen A2-, oikeanpuoleinen pienten päästöjen B1-skenaariota. Kaikki luvut ovat koko Suomen keskiarvoja. [6] Sademäärän muutoksista on tehty myös uudempiin malleihin perustuvia arvioita, mutta ne eivät juuri eroa tässä esitetyistä [7].

Kesällä sataa aiempaa rankemmin muttei useammin

Suurimmat sademäärät saadaan jatkossakin kesällä. Ilmastonmuutoksen seurauksena kesän sademäärä todennäköisemmin kasvaa kuin vähenee: arvioiden mukaan vuosisadan lopulle tultaessa 0–20 % jaksoon 1971–2000 verrattuna [4], [2]. Syynä tähän on sateiden voimistuminen [2]. Vaikka rankkasateet voimistuvat kesällä suhteellisesti vähemmän kuin talvella, rankimmat sateet esiintynevät edelleen kesällä ja alkusyksystä. [4] Kesällä kovimmat rankkasateet voivat voimistua 10–25 % [8].

Tulevaisuuden kesinä sadepäivien määrä sinänsä näyttäisi pysyvän suurin piirtein ennallaan [4], [3]. Myöskään sateettomien poutajaksojen pituudet eivät arvioiden mukaan muutu merkittävästi [3].

Myös keväällä ja syksyllä sataa entistä enemmän ja voimakkaammin

Vaikka sateisiin liittyvät muutokset ovat selvimpiä talvella, niin ilmastonmuutos todennäköisesti lisää sademääriä myös keväällä ja syksyllä. Sen sijaan ilmastomallien antamat tulokset sadepäivien määrän muuttumisesta vaihtelevat [2], [3]. Mallien mukaan on myös vielä hieman epäselvää, pitenevätkö vai lyhenevätkö sateettomat poutajaksot [2], [8]. Keväiset ja syksyiset rankkasateet sen sijaan voimistuvat tulevaisuudessa [2].

Pohjoisessa sademäärä kasvaa nopeammin kuin etelässä

Maantieteellisesti sademäärät näyttävät kasvavan hieman nopeammin Pohjois-Suomessa kuin etelässä. Pohjoisessa sademäärät kasvavat kaikkina vuodenaikoina mutta huomattavimmin talvella. Myös sadepäivien määrä on arvioiden mukaan lisääntymässä, kesää lukuun ottamatta. Sateettomat poutajaksot taas ovat maan pohjoisosissa pääsääntöisesti lyhenemässä. [2]

Etelä-Suomessa sademäärä pysyy kesällä lähes ennallaan, mutta kaikkina muina vuodenaikoina sateet lisääntyvät [2]. Sadepäivien määrä lisääntyy etelässä talvella, mutta kesällä sadepäivät saattavat jopa ehkä hieman vähentyä [3]. Samoin poutajaksot lyhenevät talvella, kun taas muina vuodenaikoina niiden pituus muuttuu vain vähän ja kesällä pisimmät poutajaksot saattavat jopa hieman pidentyä. [2], [3].

Rankkasateet voimistuvat sekä pohjoisessa että etelässä kaikkina vuodenaikoina. [2], [3]. Alueellisia sateisiin liittyviä muutoksia voi tarkastella taulukon 1 avulla.

Taulukko 1. Suuntaa-antava kuvaus sateisiin liittyvistä muutoksista Etelä- ja Pohjois-Suomessa vuosisadan lopulle tultaessa vuodenajoittain (talvi: joulu-helmikuu, kevät: maalis-toukokuu, kesä: kesä-elokuu, syksy: syys-marraskuu. Ennallaan-merkintä tarkoittaa, että asiassa ei odoteta tapahtuvan merkittävää muutosta. [2] ja [8] päivitettynä.

Sateisiin liittyvät muutokset

 

3.5.2013 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Ylhäisi, J. S., Tietäväinen, H., Peltonen-Sainio, P., Venäläinen, A., Eklund, J., Räisänen, J. & Jylhä, K. 2010. Growing season precipitation in Finland under recent and projected climate. Natural Hazards and Earth System Sciences Volume 10, Issue 78: 1563-1574. DOI: 10.5194/nhess-10-1563-2010. http://www.nat-hazards-earth-syst-sci.net/10/1563/2010/nhess-10-1563-2010.html
  2. Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos Raportteja 2009:4. 102 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15711/2009nro4.pdf?sequence=1
  3. Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J. & Fronzek, S. 2012. Ilmasto. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6/2011 : 16–23. http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67Wke725j/MMM_julkaisu_2012_6.pdf
  4. Suomen kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas. 297 s. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2714
  5. Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto & Suomen ympäristökeskus. 2011. ACCLIM II-hankkeen lyhyt loppuraportti. 23 s. http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=f72ce783-0bae-4468-b67e-8e280bec1452&groupId=30106
  6. Ruosteenoja, K. 2011. Miten ja miksi ilmasto muuttuu? Teoksessa: Virtanen, A. & Rohweder, L. (toim.) Ilmastonmuutos käytännössä. Hillinnän ja sopeutumisen keinoja. Gaudeamus Helsinki University Press, Helsinki: 69–108.
  7. Ruosteenoja, K. 2013. Maailmanlaajuisiin ilmastomalleihin perustuvia lämpötila- ja sademääräskenaarioita. Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot (SETUKLIM) 1. osahanke. Ilmatieteen laitos. 15 s. http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=c4c5bf12-655e-467a-9ee0-f06d8145aaa6&groupId=30106
  8. Lehtonen, I. 2011. Äärisademäärien muutokset Euroopassa maailmanlaajuisten ilmastomallien perusteella. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, fysiikan laitos. 86 s.

Tuottajatahot