Sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat

Ilmaston lämmetessä sademäärien arvioidaan Suomessa kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan. Suhteellisesti muutos on suurempi talvella kuin kesällä, samoin pohjoisessa se on hieman voimakkaampi kuin etelässä. Vuosisadan lopun talvina sadetta eri olomuodoissaan tulee noin 5-30 prosenttia nykyistä enemmän, kun taas kesällä muutos on todennäköisesti melko pieni.

Tulevaisuuden Suomessa sataa enemmän

Ilmaston lämmetessä sademäärät kasvavat Suomessa kuluvalla vuosisadalla jonkin verran [1], [2], [3]. Muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti, ja aivan lähivuosikymmeninä ilmastonmuutoksen vaikutus ei välttämättä tule kunnolla esiin, sillä sademäärät vaihtelevat luontaisesti paljon [1], [4], [5]. Tulevaisuuden sademääriä on arvioitu pääasiassa maailmanlaajuisten ilmastomallien avulla.

Noin vuoteen 2020 saakka sademäärät kasvavat lähes yhtä nopeasti kaikkien skenaarioiden eli kasvihuonekaasupäästöjen mahdollisten kehityskulkujen mukaan (kuva 1). Vuosisadan puolivälin vaiheilla vuotuinen sademäärä olisi keskimäärin noin 6–11 prosenttia suurempi kuin jaksolla 1981–2010. [1]

Vuosisadan jälkipuolen sadeolot riippuvat huomattavasti kasvihuonekaasujen päästöjen suuruudesta. Pienten päästöjen vaihtoehdonkin (RCP2.6-skenaario) mukaan sademäärä kasvaisi  vuosisadan loppuun mennessä noin 6 prosenttia. Melko pienten (RCP 4.5) tai melko suurten päästöjen skenaariossa (RCP6.0) sademäärä kasvaisi noin 11–12 prosenttia. Päästöjen jatkuva kasvu (RCP8.5-skenaario) runsastuttaisi sateita noin 20 prosentilla. [1] Tällöin Suomessa sataisi saman verran vettä kuin nykyään monin paikoin Englannissa.

Vuotuisen sademäärän muuttuminen Suomessa

Kuva 1. Vuotuisen sademäärän muuttuminen Suomessa vuosina 2000–2085 verrattuna jakson 1981–2010 keskiarvoon (prosentteina). Muutokset ovat 28 maailmanlaajuisen ilmastomallin tulosten keskiarvoja, jotka on esitetty erikseen neljälle kasvihuonekaasuskenaariolle (RCP8.5: hyvin suuret päästöt, RCP6.0: melko suuret päästöt, RCP4.5: melko pienet päästöt ja RCP2.6: hyvin pienet päästöt). [1]

Sateet lisääntyvät ja voimistuvat etenkin talvella

Todennäköisesti sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat tulevaisuudessa kaikkina vuodenaikoina, mutta sademäärän vuosienvälinen vaihtelu saattaa jossain määrin kasvaa. [4] Sademäärien arvioituja muutoksia eri kuukausina on esitetty kuvassa 2.

Sademäärät kasvavat suhteellisesti eniten talvella. Vuosisadan lopulle tultaessa talvella sataa, skenaariosta riippuen, noin 7–30 prosenttia (mallitulosten keskiarvo) enemmän kuin jaksolla 1981–2010 [1]. Lisäksi talviset sadepäivät yleistyvät, eli sadetta saadaan eri olomuodoissaan entistä useampana päivänä [4], [5]. Myös pisimmät sateettomat poutajaksot lyhenevät hieman, noin 10 prosenttia [4]. Talven kokonaissademäärä on silti jatkossakin pienempi kuin kesän.

Talvella kovimmat sateet myös voimistuvat suhteellisesti eniten, mutta suurin osa rankkasateista saadaan jatkossakin kesällä [5], [4]. Koska lämpötilat kohoavat, niin entistä suurempi osa talven sateista saadaan tulevaisuudessa vetenä [5].

Sademäärien prosentteina ilmaistu muutos Suomessa eri kuukausina

Kuva 2. Sademäärien prosentteina ilmaistu muutos Suomessa eri kuukausina verrattaessa jaksoja 1981–2010  ja 2070–2099. Käyrä esittää 28 maailmanlaajuisen ilmastomallin laskelmien keskiarvoa, pystypylväät muutokselle laskettua 90 %:n todennäköisyysväliä. Vasemmanpuoleinen kuva esittää melko pienten päästöjen RCP4.5-skenaariota, oikeanpuoleinen hyvin suurten päästöjen RCP8.5-skenaariota. Kaikki luvut ovat koko Suomen keskiarvoja. [1]

Kesällä sataa aiempaa rankemmin muttei useammin

Suurimmat sademäärät saadaan jatkossakin kesällä. Ilmastonmuutoksen seurauksena kesän sademäärä todennäköisemmin kasvaa kuin vähenee: arvioiden mukaan vuosisadan lopulle tultaessa kasvua on odotettavissa noin 5–10 prosenttia (mallitulosten keskiarvo)  jaksoon 1981–2010 verrattuna [1]. Syynä tähän on sateiden voimistuminen [3]. Vaikka rankkasateet voimistuvat kesällä suhteellisesti vähemmän kuin talvella, rankimmat sateet esiintynevät edelleen kesällä ja alkusyksystä. [5] Kesällä kovimmat rankkasateet voivat voimistua 10–25 % [6].

Tulevaisuuden kesinä sadepäivien määrä sinänsä näyttäisi pysyvän suurin piirtein ennallaan [5], [4]. Myöskään sateettomien poutajaksojen pituudet eivät arvioiden mukaan muutu merkittävästi [4].

Myös keväällä ja syksyllä sataa entistä enemmän ja voimakkaammin

Vaikka sateisiin liittyvät muutokset ovat selvimpiä talvella, niin ilmastonmuutos todennäköisesti lisää sademääriä myös keväällä ja syksyllä. Sen sijaan ilmastomallien antamat tulokset sadepäivien määrän muuttumisesta vaihtelevat [3], [4]. Mallien mukaan on myös vielä hieman epäselvää, pitenevätkö vai lyhenevätkö sateettomat poutajaksot [3], [6]. Keväiset ja syksyiset rankkasateet sen sijaan voimistuvat tulevaisuudessa [3].

Pohjoisessa sademäärä kasvaa nopeammin kuin etelässä

Maantieteellisesti sademäärät näyttävät kasvavan hieman nopeammin Pohjois-Suomessa kuin etelässä (taulukko 1). Pohjoisessa sademäärät kasvavat kaikkina vuodenaikoina mutta huomattavimmin talvella. Myös sadepäivien määrä on arvioiden mukaan lisääntymässä, kesää lukuun ottamatta. Sateettomat poutajaksot taas ovat maan pohjoisosissa pääsääntöisesti lyhenemässä. [3]

Etelä-Suomessa sademäärä pysyy kesällä lähes ennallaan, mutta kaikkina muina vuodenaikoina sateet lisääntyvät [3]. Sadepäivien määrä lisääntyy etelässä talvella, mutta kesällä sadepäivät saattavat jopa ehkä hieman vähentyä [4]. Samoin poutajaksot lyhenevät talvella, kun taas muina vuodenaikoina niiden pituus muuttuu vain vähän ja kesällä pisimmät poutajaksot saattavat jopa hieman pidentyä. [3], [4].

Rankkasateet voimistuvat sekä pohjoisessa että etelässä kaikkina vuodenaikoina.[3], [4].

Taulukko 1. Suuntaa-antava kuvaus sateisiin liittyvistä muutoksista Etelä- ja Pohjois-Suomessa vuosisadan lopulle tultaessa vuodenajoittain (talvi: joulu-helmikuu, kevät: maalis-toukokuu, kesä: kesä-elokuu, syksy: syys-marraskuu. Ennallaan-merkintä tarkoittaa, että ilmiössä ei odoteta tapahtuvan merkittävää muutosta. [3] ja [6] päivitettynä.

Suuntaa-antava kuvaus sateisiin liittyvistä muutoksista Etelä- ja Pohjois-Suomessa vuodenajoittain

Video: Ilmastonmuutos lisää sateisuutta Suomessa

Haastateltava: Erikoistutkija Kirsi Jylhä, Ilmatieteen laitos. Lisätietoja videosta täältä >>

 

06.06.2017 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Ruosteenoja, K., Jylhä, K & Kämäräinen, M. 2016. Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, Volume 51, Issue 1: 17–50. http://www.geophysica.fi/pdf/geophysica_2016_51_1-2_017_ruosteenoja.pdf
  2. Ylhäisi, J. S., Tietäväinen, H., Peltonen-Sainio, P., Venäläinen, A., Eklund, J., Räisänen, J. & Jylhä, K. 2010. Growing season precipitation in Finland under recent and projected climate. Natural Hazards and Earth System Sciences Volume 10, Issue 78: 1563–-1574. http://dx.doi.org/10.5194/nhess-10-1563-2010
  3. Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J., Venäläinen, A., Tuomenvirta, H., Ruokolainen, L., Saku, S. & Seitola, T. 2009. Arvioita Suomen muuttuvasta ilmastosta sopeutumistutkimuksia varten. ACCLIM-hankkeen raportti 2009. Ilmatieteen laitos Raportteja 2009:4. 102 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15711/2009nro4.pdf?sequence=1
  4. Jylhä, K., Ruosteenoja, K., Räisänen, J. & Fronzek, S. 2012. Ilmasto. Julkaisussa: Ruuhela, R. (toim.) 2012. Miten väistämättömään ilmastonmuutokseen voidaan varautua? - yhteenveto suomalaisesta sopeutumistutkimuksesta eri toimialoilla. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. MMM:n julkaisuja 6/2011 : 16–23. http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67Wke725j/MMM_julkaisu_2012_6.pdf
  5. Suomen kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas. 297 s. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2714
  6. Lehtonen, I. 2011. Äärisademäärien muutokset Euroopassa maailmanlaajuisten ilmastomallien perusteella. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, fysiikan laitos. 86 s. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201109052340

Tuottajatahot