Kainuu – tyypillistä mannerilmastoa

Mantereisuus näkyy selvästi Kainuun ilmastossa ja sen vaikutus on sitä suurempi, mitä idempänä ollaan. Vuoden keskilämpötila on Oulujärven eteläosan keskimäärin +2 asteen ja Suomussalmen pohjoisrajan vajaan +1 asteen välillä. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä vaihtelee 500 ja 700 millimetrin välillä. [1], [2]

Oulujärven rantamilta Ylä-Kainuun vaaroille

Kainuu on kohtalaisen laaja maakunta, joka ulottuu Oulujärven länsipuolelta Vaalasta itään ja koilliseen Kuhmon ja Suomussalmen suuriin kuntiin. Kainuu kuuluu suurelta osin keskiboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen, lukuun ottamatta sen pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen kuuluvaa pohjoisinta kolkkaa. Oulujärven ympäristö ja sieltä itään ulottuva järvi-jokilaakso erottuvat muusta maakunnasta ilmastollisesti edullisempana alueena.

Mantereisuus näkyy selvästi Kainuun ilmastossa ja sen vaikutus on sitä suurempi, mitä idempänä ollaan. Myös korkeussuhteilla on huomattava merkitys siirryttäessä Oulujärven tasolta yli 300 metrin korkeudella oleville vaaraseuduille. Maakunnan jakson 1981–2010 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Kajaanin lentoaseman sääasema (taulukko 1).

Korkeilla seuduilla lämpötilan vaihtelut ovat pienempiä

Vuoden keskilämpötila Kainuun maakunnassa on Oulujärven eteläosan keskimäärin +2 asteen (°C) ja Suomussalmen pohjoisrajan vajaan +1 asteen välillä. Vuoden kylmin kuukausi maakunnassa on tammi- tai helmikuu. Oulujärven ympäristössä näiden kuukausien keskilämpötila on tyypillisesti noin -10 astetta ja muualla -11…-12 astetta. Korkeimmilla seuduilla talven pakkaset jäävät muuta maakuntaa heikommiksi. Talvikuukausien korkeimmat lämpötilat on saavutettu  föhn-tuulten vallitessa.

Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on tyypillisesti +15…+16 astetta. Lämpimintä on jälleen Oulujärven rantamilla ja viileintä koillisessa Suomussalmen rajaseudulla.  Hellepäiviä on kesässä keskimäärin 6–9 , suotuisina kesinä noin 15. Vaikka maakunnassa on mitattu yli 30 asteen lämpötiloja, jäävät ne korkeammilla vaaraseuduilla yleensä saavuttamatta.

Kesäkuukausina kylmintä seutua on Vaalan Pelson suoalueet. Lämpötila on siellä laskenut pakkaselle kaikkina kesäkuukausina. Jakson 1981–2010 aikana Vaalassa oli kesä-elokuussa keskimäärin 8 hallayötä. Muualla maakunnassa ei heinäkuisia halloja tyypillisesti esiinny ja kesä- ja elokuussa hallaa on 2–4 yönä.

Maanselällä on sateisinta

Keskimääräinen vuotuinen sademäärä Kainuussa vaihtelee 500 ja 700 millimetrin välillä siten, että vähiten sataa Oulujärven länsirannalla ja eniten Pohjois-Savoon rajoittuvalla Maanselän vaara-alueella (Sotkamon Naulavaara). Myös Paljakan vaaraseutu Puolangalla ja Hyrynsalmella on sateista seutua. Maakunnan suurin vuotuinen sademäärä on noin 1000 millimetriä, ja pienimmillään sateet ovat jääneet alle 400 millimetrin.

Vuoden sateisin kuukausi on yleensä heinä- tai elokuu, jolloin vettä saadaan keskimäärin 70–80 millimetriä. Helmi-huhtikuussa sataa puolestaan vähiten kuukausisadannan jäädessä keskimäärin 25–35 millimetriin. Kuivaa on ollut muun muassa vuoden 1978 toukokuussa, jolloin maakunnassa peräti neljällä sadeasemalla ei kertynyt lainkaan vettä.

Suomen lumisinta seutua

Kainuu on Oulujärven ympäristöä lukuun ottamatta maamme lumisimpia seutuja. Tähän vaikuttavat sekä suhteellisen pitkä talvi että alueen korkeussuhteet. Ensilumi sataa useimmiten jo lokakuun puolivälin jälkeen. Pysyvä lumipeite puolestaan saapuu Ylä-Kainuuseen tyypillisesti marraskuun alkupäivinä ja maakunnan muihinkin osiin yleensä kuukauden puoliväliin tietämissä. Vain hyvin harvoin pysyvän lumipeitteen tuloa saadaan odottaa tammikuulle. Maaliskuussa hanget ovat yleensä vähintään puolimetrisiä ja vaaraseuduilla keskimäärin 70–80 senttimetrin vahvuisia. Yli metrin paksuinen lumipeite ei ole harvinainen, etenkään runsaslumisimmilla vaaraseuduilla, kuten Paljakan vaarajonon ja Vuokatista kohti Naulavaaraa ulottuva vaarojen ketjun alueella.

Yhtenäinen lumipeite katoaa Oulujärven ympäristöstä keskimäärin huhtikuun viimeisinä päivinä ja Ylä-Kainuusta toukokuun ensimmäisellä viikolla. Pysyvä lumipeite kestää siis Oulujärven rantamilla keskimäärin 160 päivää ja muualla maakunnassa 170–190 päivää. Hiihtokelejä riittää siis  useimpina vuosina 5–6 kuukautta.

Korkeuserot vaikuttavat vuodenaikoihin

Kainuun maakunnassa termiset vuodenajat vaihtuvat Oulujärven ympäristössä selvästi eri tavalla kuin Ylä-Kainuussa. Keskimäärin syksy saapuu Ylä-Kainuuseen elokuun lopulla ja muualle Kainuun maakuntaan syyskuun alkupäivinä.  Varsin pitkä talvi alkaa maakunnan koilliskulmalla tyypillisesti jo lokakuun lopulla ja Oulujärven rantamilla marraskuun alkupäivinä. Kevät koittaa Kajaani-Kuhmo linjalla keskimäärin huhtikuun alkupuoliskolla ja Suomussalmen pohjoisosissa kuukauden puolivälin tienoilla. Kesä puolestaan alkaa maakunnan lounais- ja eteläosassa keskimäärin toukokuun lopulla ja muualla kesäkuun alkupäivinä. Ylä-Kainuussa talvi on kolmisen viikkoa pidempi ja kesä pari viikkoa lyhempi kuin Oulujärven rantamilla.

Kasvukausi on lyhyt

Termisen kasvukauden pituus on Kainuussa selvästi eteläisempiä maakuntia lyhyempi. Se alkaa keskimäärin toukokuun alkupuolella ja lokakuun alussa. Kasvukauden pituus vaihtelee siis Oulujärven ympäristön noin 160 päivän (5,5 kuukautta) ja Suomussalmen 140 päivän (4,5 kuukautta) välillä. Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on Oulujärvellä keskimäärin 1050–1100 vuorokausiastetta (°Cvrk) ja maakunnan pohjoiskolkassa se jää 850–950 vuorokausiasteeseen.

Kasvukauden aikana kertyvä sademäärä on keskimäärin 300–375 millimetriä, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta. [2]

 kuukauden lämpötilahelle-pakkas-halla-sade-lumi
 kakeskim.keskim.päivienpäivienpäivienmäärä15. pv
kk°Cylin °Calin °Clkmlkmlkmka mmcm
1-10,9-7,2-15,2-30 3334
2-10,5-6,5-15,1-28 2647
3-5,4-1,1-10,1-29 2853
40,95,4-3,7-21 2430
57,712,92,119 490
613,118,07,721 60-
716,020,810,94- 75-
813,417,89,011 76-
98,312,04,6-5 57-
102,85,20,3-12 490
11-3,6-1,2-6,4-24 426
12-8,3-5,1-12,2-29 3716
vuosi2,05,9-2,38189 556 

HUOM! Alinta lämpötilaa maanpinnassa ei mitata, joten hallapäivien keskiarvoa ei ole.

 

7.6.2013 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:8. 185 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15734/2009nro%208.pdf?sequence=1
  2. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P., Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. (Climatological statistics of Finland 1981–2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. 83 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4

Tuottajatahot