Pohjanmaa - Pohjanlahden vaikutuksessa

Meri vaikuttaa vahvasti Pohjanmaan ilmastoon. Keväällä ja alkukesällä meri viilentää rannikkoseutuja ja saaristoa, kun taas syksyllä ja alkutalvella meren lämpö lauhduttaa ilmastoa merkittävästi. Vuoden keskilämpötila vaihtelee tyypillisesti vajaasta +3,5asteesta vajaaseen +4,5 asteeseen. Vuotuinen sademäärä kasvaa siirryttäessä saaristosta sisämaahan. Merenkurkun saaristossa sataa keskimäärin alle 500 millimetriä ja sisämaassa 500–550 millimetriä. [1], [2]

Pohjanlahden rannikkoa

Pohjanmaan kapea, ainoastaan 20–50 kilometriä leveä maakunta sijaitsee Selkämeren ja Merenkurkun rannikkoalueella ulottuen Kristiinankaupungista Kruunupyyhyn. Suurin osa maakunnasta kuuluu eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen. Ainoastaan alueen pohjoiskolkan Kruunupyy-Pedersöre on keskiboreaalista vyöhykettä. Merellä on vahva vaikutus alueen ilmastoon. Keväällä ja alkukesällä meri viilentää rannikkoseutuja ja saaristoa, kun taas syksyllä ja alkutalvella meren lämpö lauhduttaa ilmastoa merkittävästi. Erityinen ilmastollinen alueensa on Merenkurkun saaristo suurimpana saarenaan Raippaluoto.

Maakunnan jakson 1981–2010 ilmastoa kuvaavana esimerkkiasemana toimii Vaasan lentoaseman sääasema (taulukko 1), joka sijaitsee noin 10 kilometriä keskimääräisestä rantaviivasta edustaen varsin hyvin alavaa Pohjanmaata. Koska Vaasan lentoasemalla ei enää tehdä sadehavaintoja, ovat sademäärä- ja lumensyvyystiedot Mustasaari Riimalan sadeasemalta.

Merellä on tuntuva vaikutus lämpötiloihin

Vuoden keskilämpötila Pohjanmaan maakunnassa vaihtelee tyypillisesti vajaasta +3,5asteesta vajaaseen +4,5 asteeseen (oC). Lämpimintä on Merenkurkun saaristossa. Rannikolla ja saaristossa vuoden kylmin kuukausi on yleensä helmikuu, mutta sisämaassa tammikuu on jokseenkin yhtä kylmä. Kuukauden keskilämpötila on tällöin saaristossa ja rannikolla tyypillisesti noin -6 astetta ja sisämaassa -6…-7,5 astetta. Talvella föhn-ilmiö voi tuoda vuodenaikaan nähden hyvin lämmintä ilmaa lännestä.

Heinäkuu on puolestaan tyypillisesti vuoden lämpimin kuukausi, jolloinkeskilämpötila on rannikolla ja saaristossa keskimäärin +15…+16 astetta ja sisämaassa +16 asteen vaiheilla. Hellepäiviä oli kautena 1981–2010 keskimäärin Vaasassa 9 ja Kruunupyyssä 11. Valassaarilla hellettä ei mitata joka kesä. Hallaöitä on tyypillisesti kesä- ja elokuussa muutamia, mutta heinäkuussa hallaa ei maakunnassa joka vuosi esiinny.

Keväällä sataa vähiten

Vuotuinen sademäärä Pohjanmaalla kasvaa siirryttäessä saaristosta sisämaahan. Merenkurkun saaristossa sataa keskimäärin alle 500 millimetriä ja sisämaassa 500–550 millimetriä. Vuoden sateisin kuukausi on tavallisesti elokuu, tosin sisämaan puolella paikoin myös heinäkuu ja saaristossa syyskuu. Näinä kuukausina kuukausien sadetta kertyy tavanomaisesti 55–70 millimetriä. Vähiten puolestaan sataa helmikuussa, jolloin sademäärä jää tyypillisesti alle 30 millimetriin. Myös maalis-, huhti- ja toukokuu ovat yleensä vähäsateisia. Tilastojen mukaan kuivimpina kuukausina ei ole satanut lainkaan. Näin kävi esimerkiksi heinäkuussa 1994.

Oikulliset lumiolot

Pohjanmaan maakunta on keskimäärin varsin vähälumista aluetta, mutta alkutalvella kylmän ilman purkaus ja vielä suhteellisen lämmin meri aiheuttavat ajoittain runsaitakin lumisateita. Toisaalta pitkään sulana pysyvä meri, erityisesti Selkämeren puolella, saattaa pitää rannikkoseudut pitkään lumesta vapaana. Ensilumi sataa maakunnan koillisnurkkaan keskimäärin loka–marraskuun vaihteessa ja muualle mantereelle marraskuun ensimmäisellä viikolla. Saaristoon ensilumi sataa tyypillisesti marraskuun puoliväliin mennessä. Keskimäärin vuosien 1981–2010 aikana pysyvä lumipeite saatiin joulukuun loppupuolen aikana.

Maaliskuun alkupuolella lumipeite on paksuimmillaan keskimäärin 15–30 senttimetriä. Vähälumisinta on yleensä maakunnan keskiosan sisämaan tasaisilla viljelyalueilla. Vähä- ja runsaslumisten talvien väliset erot ovat maakunnassa suuria. Lauhana talvena lumipeite aika voi olla vain muutaman viikon, kun taas lumisimpina talvina se on kestänyt Vaasassakin yli viisi kuukautta.

Keskimäärin yhtenäinen lumipeite katoaa maakunnan keskiosan viljelyseuduilta maaliskuun viimeisellä viikolla ja muualta huhtikuun puoleenväliin mennessä. Valassaarilta lumipeite häviää vasta huhtikuun lopussa. Lumipeitteen kestoaika on siis keskimäärin 100 päivästä 140 päivään (3–4,5 kuukautta).

Meren viileys viivästyttää kesää

Terminen syksy alkaa Pohjanmaalla keskimäärin syyskuun puoliväliin mennessä ja Merenkurkun saaristossa kuukauden puolivälin jälkeen. Talveen puolestaan siirrytään valtaosin marraskuun puolivälissä, mutta Merenkurkun ja pohjoisen Selkämeren saaristossa vasta marraskuun lopulla. Kevät koittaa maakunnan sisäosissa keskimäärin maaliskuun loppupäivinä ja etenee viimeisenä Merenkurkun saaristoon huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Meriveden kylmyys viivästyttää termisen kesän alkamista. Sisämaassa kesä alkaa tyypillisesti toukokuun 25. päivän paikkeilla ja saaristossa kesäkuun puolella. Aivan ulkosaaristossa kesän alku venyy lähelle kesäkuun puoliväliä.

Kuivaa keväällä ja alkukesästä

Keskimäärin Pohjanmaalla terminen kasvukausi alkaa kauimpana sisämaassa huhtikuun loppupäivinä, muualla laajalti toukokuun ensimmäisellä viikolla ja ulkosaaristossa toukokuun 10. päivän tienoilla. Kasvukausi päättyy suuressa osassa maakuntaa lokakuun alkupuoliskolla, Valassaarilla hieman kuukauden lopulla. Kasvukauden pituus on siis tyypillisesti 160–175 päivää (5,5 kuukautta). Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä tehoisa lämpösumma on suuressa osassa maakuntaa 1100–1200 vuorokausiastetta (°Cvrk), mutta ulkosaaristossa se yltää vain hieman yli 1000 vuorokausiasteen.

Kasvukauden aikana keskimäärin kertyvä sademäärä on laajalti 250 ja 300 millimetrin välillä. Ajoittain kevään ja alkukesän kuivuus haittaa alueen viljelyoloja.

Taulukko 1. Tilastotietoa Vaasan lentoaseman sääasemalta. Sademäärä- ja lumensyvyystiedot ovat Mustasaari Riimalan asemalta. [2]

 kuukauden lämpötilahelle-pakkas-halla-sade-lumi
 kakeskim.keskim.päivienpäivienpäivienmäärä15. pv
kk°Cylin °Calin °Clkmlkmlkmka mmcm
1-6,3-3,3-10,2-28 4023
2-6,5-3,0-10,4-26 2828
3-3,00,8-6,8-27 3130
42,87,3-1,2-18 258
59,014,13,7159360
613,418,18,320153-
716,421,011,64--67-
814,618,910,220064-
99,713,65,903649-
104,77,41,8-1011641
11-0,51,8-3,2-19 535
12-4,3-1,4-7,9-25 4611
vuosi4,27,90,29161 556 

7.6.2013 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Kersalo, J. & Pirinen, P. 2009. Suomen maakuntien ilmasto. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2009:8. 185 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/15734/2009nro%208.pdf?sequence=1
  2. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P., Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010. (Climatological statistics of Finland 1981–2010) Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012:1. 83 s. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35880/Tilastoja_Suomen_ilmastosta_1981_2010.pdf?sequence=4

Tuottajatahot