Ilmastonmuutos haittaa viileiden vesien kalalajeja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Ilmastonmuutos voi kasvattaa Länsi- ja Sisä-Suomen lämpimissä vesissä viihtyvien kalojen kantoja ja heikentää viileiden vesien lajien, kuten muikun, elinoloja. Selkämeren saalislajit silakka ja kilohaili menestynevät muuttuneissa olosuhteissa.

Länsi- ja Sisä-Suomessa pyydetään tuttuja kalalajeja

Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla kalastetaan eniten haukea, kuhaa ja ahventa. Keski-Suomen suurimman järven, Päijänteen, eteläosissa pyydetään lisäksi muikkua ja siikaa. Päijänteen pohjoisosissa kalastajien saaliiksi päätyy alueelle tyypillisiä lajeja: ahventa, haukea ja särkeä. [1], [2]

Pohjanmaalla kalastus on keskittynyt merialueelle: alueen ammattikalastajat pyytävät noin kolmanneksen Suomen silakkasaaliista sekä jonkin verran kilohailia, turskaa, siikaa ja ahventa. Suomalaisista ammattikalastajista noin viidennes onkin pohjanmaalaisia merikalastajia. Vapaa-ajankalastajien saaliskalaksi päätyy useimmiten ahven. [1], [3], [4]

Ahven- ja kuhakannat ovat vahvistuneet viime vuosina Selkämerellä, kun taas turskakannat ovat heikentyneet. [5]. Pohjanlahden rannikkovesissä kasvatetaan myös ruokakalaa, lähinnä kirjolohta [6].

Lämpeneminen vaikeuttaa muikun ja kuoreen selviytymistä

Ilmastonmuutoksen myötä myös vedet lämpenevät, mistä voi olla haittaa viileissä vesissä viihtyville ja hyötyä lämpimämpien vesien kalalajeille. Haitan suuruus riippuu etenkin kalan sopeutumiskyvystä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia sisävesien kaloihin on tutkittu paljon Päijänteessä, Suomen syvimmässä järvessä. [7]

Muikku (Coregonus albula) [8] kohtaa uusia haasteita vesien lämmetessä. Päijänteen veden arvioidaan noin sadan vuoden päästä olevan muikun kudulle riittävän viileää, eli 4–6-asteista, vasta joulukuussa. Nykyinen kutuajankohta on loka-marraskuu. Poikasten kuoriutumisajankohta keväällä aikaistunee parilla viikolla. Tästä huolimatta muikut syntyisivät tulevaisuuden kohonneissa keskilämpötiloissa lämpimämpiin vesiin kuin nykyään ja niiden ravinnontarve olisi nopeutuneen aineenvaihdunnan takia suurempi kuin nykyisillä viileämpiin vesiin kuoriutuvilla muikuilla. [9], [10]

Lämmenneessä vedessä saattavat muikunpoikasia saalistavat petokalat olla nykyistä nälkäisempiä, mutta toisaalta samalla saattaa lisääntyä muikun ravinnokseen käyttämä eläinplanktonin määrä. [9], [10] Muikun menestyminen kesäaikaan lämpötilaltaan kerrostuneessa järvessä on vielä epävarmaa. Muikku käy ruokailemassa aamunkoiton ja -laskun aikoihin järven pintakerroksissa: jos pintaveden lämpötila on liian korkea, muikun ruokahalu ja siten myös kasvunopeus pienenee. [10]

Päijänteen lämpenemisestä todennäköisesti kärsivä kalalaji on kuore (Osmerus eperlanus). Jos kasvavat sademäärät lisäävät ravinteiden valuntaa Päijänteeseen aiheuttaen rehevöitymistä ja järven syvänteiden happipitoisuudet laskevat sen takia liian alhaisiksi, kuore [11] ei voi enää paeta lämpöä syvempiin vesiin. Tällöin se joutuu viettämään enemmän aikaa pintavesissä, joissa lämpö aiheuttaa ongelmia kalan aineenvaihdunnalle ja joissa se on alttiimpi veden valaistuissa kerroksissa saalistaville petokaloille. Aineenvaihdunnan ongelmat voivat myös lisätä riskiä jäädä saaliiksi: tämä on jo pienentänyt merkittävästi kuorekantoja pienissä järvissä. Päijänteellä kuoreen ongelmat lienevät suurimmat järven matalimmissa osissa. [10], [12]

Lämpenemisestä hyötyvät ainakin kuha ja ahven

Päijänteen lämpenemisestä todennäköisesti hyötyvät muun muassa kuha (Sander lucioperca) [13], ahven (Perca fluviatilis) [14], hauki (Esox lucius) (kuva 1) [15] ja särki (Rutilus rutilus) [RII13e] sekä istutusten varassa elävä karppi (Cyprinus carpio) [16]. Näiden kalalajien kasvun ihannelämpötila on korkeampi kuin Päijänteen veden nykyiset kesälämpötilat, eli kalat kasvaisivat nopeammin ja suuremmiksi lämpimämmissä vesissä. Tämä saattaa alentaa kalojen kuolleisuutta talven aikana ja siten vahvistaa kalalajin kantaa. [2], [17]

hauki © MMM

Kuva 1. Vieheeseen voi Päijänteellä tarttua hauki, joka hyötynee lämpenemisestä.

lmastonmuutos voi myös lisätä näiden kalalajien tarjolla olevan ravinnon määrää. Vesistöjen perustuotantoa voi nimittäin voimistaa vesistöjen rehevöityminen, joka saattaa yleistyä kasvavien sademäärien myötä. [18]

Selkämeren tärkeimmät saalislajit silakka ja kilohaili pärjäävät

Makean veden valuman kasvaminen alentanee meriveden suolapitoisuutta [18]. Selkämeren pääsaalislajiin, silakkaan (Clupea harengus membras) [19], tällä ei liene kuitenkaan suurta vaikutusta, sillä silakka on sopeutunut elämään myös vähäsuolaisimmissa vesissä. Toisaalta suolapitoisuuden lasku voi heikentää silakan ravinnokseen käyttämän eläinplanktonin laatua ja siten lisätä poikaskuolleisuutta ja hidastaa kasvua [20]. Lämpötilan nousu voi puolestaan parantaa silakanpoikasten kasvua ja selviytymistä [21].

Myös kilohaili (Sprattus sprattus) [22] on yksi ilmastonmuutoksen todennäköisistä menestyjistä Selkämerellä, sillä se hyötyy lämpimistä talvista [23], [5]. Toisaalta suolapitoisuuden lasku voi heikentää sen poikastuotantoa [22]. Meriveden lämpeneminen ja alhaisempi suolapitoisuus vahvistanee myös Selkämeren haukikantaa [5].

Kalalajien levinneisyysalueet voivat siirtyä kohti pohjoista

Ilmaston lämpeneminen saattaa rajoittaa viileämpiä ja hapekkaita vesiä vaativien lohikalojen levinneisyyttä ja lisätä niiden riippuvuutta istutuksista [18]. Lohikalojen poikastuotanto kärsii virtavesien vähävetisyydestä ja lämpenemisestä. Pienessä Raumanjoessa jo nykyiset kesälämpötilat voivat ylittää taimenenpoikasten sietokyvyn. [20]

Lämpimissä vesissä viihtyvät kalat sen sijaan voivat levitä kohti pohjoista järven sisällä, kuten yli sata kilometriä pitkässä Päijänteessä [9]. Järvestä toiseen siirtymistä varten kalalaji tarvitsee kuitenkin reitin, jota pitkin uida [18]. Toisaalta myös ihminen voi siirtää kaloja ja istuttaa joitakin haluttuja lämpimien vesien saalislajeja nykyistä pohjoisemmaksi.

Vesien lämmetessä myös uusia tulokaslajeja voi saapua eteläisemmiltä merialueilta, mutta niiden on myös pystyttävä selviytymään Selkämeren matalassa ja ilmastonmuutoksen myötä edelleen laskevassa suolapitoisuudessa [20], [24]. Toistaiseksi Selkämerellä ei ole havaittu eteläiseen Suomeen jo saapuneita tulokaskalalajeja, kuten hopearuutanaa (Carassius auratus gibelio) [25] ja mustakitatokkoa  (Neogobius melanostomus) [20].

Vesien lämpeneminen tuo haasteita ja mahdollisuuksia kalankasvatukseen

Vesien lämpeneminen voi aiheuttaa hapen puutetta ja tautiepidemioiden yleistymistä kalankasvatuslaitoksissa ja luonnonravintolammikoissa [18], [26]. Liian lämpimässä vedessä kalat eivät pysty käyttämään saamaansa ruokaa kokonsa kasvattamiseen yhtä tehokkaasti kuin kaloille ihanteellisessa lämpötilassa. Altaassa kasvavat kalat eivät voi myöskään hakeutua itselleen parhaiten sopiviin lämpötilaoloihin. [27] Toisaalta lämpenemisen myötä kalojen kasvu voi nopeutua ja laitosten tuotanto kasvaa [18], [26].

Jääpeitteen väheneminen muuttaa kalastusmenetelmiä

Korkeammat lämpötilat lyhentävät jääpeitekautta ja heikentävät jäitä. Perinteisiä talvikalastusmenetelmiä, kuten talvinuottausta, voidaan siis käyttää tulevaisuudessa yhä vähemmän. Sulan kauden kalastustavat, kuten troolaus ja uistinkalastus, voivat sen sijaan olla käytettävissä nykyistä pidempään syksyllä ja keväällä. [2], [18] Lämpeneminen voimistaa myös levien kasvua, joka likaa kalaverkkoja [20].

 

28.11.2014 (Päivitetty)

Lähteet

  1. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 2011. Vapaa-ajankalastus 2010. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Riista- ja kalatalous – tilastoja 7/2011. 57 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/Tilastot/tilastoja_7_2011.pdf
  2. Keskinen, T., Pulkkanen, M., Huttula, T. & Karjalainen, J. 2010. Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA): Action 10: Assessment of impacts and adaptation of fisheries production and wash off effects in Lake Päijänne, Report 1a & 1b. 24 p. http://www.syke.fi/download/noname/%7BB4B045DC-04A9-4FE4-95D4-1142C543D31B%7D/44685
  3. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 2012. Ammattikalastus merellä 2011. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Riista- ja kalatalous – tilastoja 2/2012. 59 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/Tilastot/tilastoja_2_2012_web.pdf
  4. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 2012. Ammattikalastus sisävesillä 2010. 29 s. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Riista- ja kalatalous – tilastoja 4/2012. 29 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/Tilastot/rktl_tilastoja_4_2012_web.pdf
  5. Hakala, A. (toim.) 2011. Muuttuva Selkämeri – Ilmastonmuutos Selkämeren alueella. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, sarja B, numero 19. 105 s. http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/image/selkameri/loppuraporttifinal130611.pdf
  6. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 2012. Vesiviljely 2011. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Riista- ja kalatalous, tilastoja 6/2012. 26 s. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tilastoja_6_2012.pdf
  7. Forsius, M. 2011. Laaja yhteenveto. Julkaisussa: Bergström I., Mattsson T., Niemelä E., Vuorenmaa J. & Forsius M. (toim.) 2011. Ekosysteemipalvelut ja elinkeinot – haavoittuvuus ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon, VACCIA-hankkeen yhteenvetoraportti. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 26/2011. 74 s. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37028
  8. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 20.5.2013 (muokattu). Muikku. [Viitattu 8.5.2014] http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/muikku/
  9. Keskinen, T., Pulkkanen, M, Huttula, T. & Karjalainen, J. 2010. Vulnerability assessment of ecosystem services for climate change impacts and adaptation (VACCIA): Action 10: Assessment of impacts and adaptation of fisheries production and wash off effects in Lake Päijänne, Report 2. 29 p. http://www.syke.fi/download/noname/%7B3B0FB167-1528-4154-B82B-0C96A749D320%7D/44686
  10. Karjalainen, J., Keskinen, T. & Pulkkanen, M. 2011. Kalatalous. Julkaisussa: Bergström I., Mattsson T., Niemelä E., Vuorenmaa J. & Forsius M. (toim.) 2011. Ekosysteemipalvelut ja elinkeinot – haavoittuvuus ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon, VACCIA-hankkeen yhteenvetoraportti. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 26/2011. 74 s. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37028
  11. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 20.5.2013 (Muokattu). Kuore. [Viitattu 8.5.2014] http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kuore/
  12. Keskinen, T., Lilja, J., Högmander, P., Holmes, J. A., Karjalainen, J. & Marjomäki, T. J. 2011. Collapse and recovery of a European smelt (Osmerus eperlanus) population in a small boreal lake. Boreal Environment Research, Volume 17, Number 5: 398–410. http://www.borenv.net/BER/pdfs/ber17/ber17-398.pdf
  13. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 28.8.2009 (Muokattu). Kuha. [Viitattu 8.5.2014] http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kuha/
  14. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 18.5.2013 (Muokattu). Ahven. [Viitattu 8.5.2014] http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/ahven/
  15. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 20.5.2013 (Muokattu). Hauki. [Viitattu 8.5.2014] http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/hauki/
  16. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 7.2.2014 (Muokattu). Karppi. [Viitattu 8.5.2014] http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/karppi/
  17. Lappalainen, J. 2001. Effects of environmental factors, especially temperature, on the population dynamics of pikeperch (Stizostedion lucioperca (L.)). Academic dissertation in Fisheries Science. University of Helsinki, Helsinki. 28 p. http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/maa/limno/vk/lappalainen/effectso.pdf
  18. Maa- ja metsätalousministeriö 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. MMM:n julkaisuja 1/2005. 276 s. (80–88) http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/5entWjJIi/MMMjulkaisu2005_1.pdf
  19. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 16.2.2009 (Muokattu). Silakka. [Viitattu 5.6.2014] http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/silakka/
  20. Hyvärinen, J. & Rajasilta, M. 2011. Selkämeren kalakantojen tila ja muutos. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja. Sarja B numero 20. 69 s. http://www.rauma.fi/YMPARISTO/html/Selk%C3%A4meren_muuttuva_kalasto_ja_kalastus.pdf.pdf
  21. Hakala, T., Viitasalo, M., Rita, H., Aro, E., Flinkman, J. & Vuorinen, I. 2003. Temporal and spatial variation in the growth rates of Baltic herring (Clupea harengus membras L.) larvae during summer. Marine Biology, Volume 142, Issue 1: 25–33. http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00227-002-0933-3
  22. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 16.2.2009 (Muokattu). Kilohaili. [Viitattu 8.5.2014] http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kilohaili/
  23. Urho, L. 2011. Kalasto-, kalakantamuutokset ja vieraslajit ilmaston muuttuessa, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. RKTL:n työraportteja 6/2011. 111 s. (66–67) http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/kalasto_ilmastonmuutos.pdf
  24. MacKenzie, B. R., Gislason H., Möllmann C. & Köster F. W. 2007. Impact of 21st century climate change on the Baltic Sea fish community and fisheries. Global Change Biology Volume 13, Issue 7: 1348–1367. http://dx.doi.org./10.1111/j.1365-2486.2007.01369.x
  25. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 21.11.2013 (Muokattu). Hopearuutana. [Viitattu 4.6.2014] http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/vieraslajit/hopearuutana.html
  26. Lorentzen, T. & Hannesson, R. 2006. Climate change and productivity in the aquaculture industry. Institute for Research in Economics and Business Administration, Bergen. SNF Report No. 02/06. 89 p. http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00227-002-0933-3
  27. Callaway, R., Shinn, A. P., Grenfell, S. E., Bron, J. E., Burnell, G., Cook, E. J., Crumlish, M., Culloty, S., Davidson, K., Ellis, R. P., Flynn, K. J., Fox, C., Green, D. M., Hays, G. C., Hughes, A. D., Johnston, E., Lowe, C. D., Lupatsch, I., Malham, S., Mendzil, A. F., Nickell, T., Pickerell, T., Rowley, A. F., Stanley, M. S., Tocher, D. R., Turnbull, J. F., Webb, G., Wootton E. & Shields, R. J. 2012. Review of climate change impacts on marine aquaculture in the UK and Ireland. Aquatic Conservation: Marine and Freshwater Ecosystems, Volume 22, Issue 3: 389–421. http://dx.doi.org/10.1002/aqc.2247

Tuottajatahot